TommiKangasmaa

Taistelukameramiehet ovat informaatiopuolustuksemme etulinjassa

Ukrainan kriisi osoittaa jälleen informaatiosodan merkityksen kasvun. Ihmiset ympäri maailman odottavat uutisia kriisin vaiheista ja kuluttavat kaiken ajankohtaisen, mitä uutisvirrassa tarjotaan. Panssareiden kolonnat, upotetut laivat, liikekannallepanon toimenpiteet, ampumavälikohtaukset – kaikki tämä tarjotaan meille videoina suoraan taskuun.  Tarjonta vaikuttaa kriittisimmänkin katsojan mieleen.

Puolustusvoimat on jo pitkään ymmärtänyt liikkuvan kuvan merkityksen modernille sodankäynnille. Jos Suomi joutuu kriisin osapuoleksi ja meitä uhataan, on tärkeää kyetä näyttämään, että me sekä tahdomme, että osaamme puolustaa itseämme. Rauhallisina, mutta päättäväisesti. Yhtä tärkeää on myös osata näyttää maailmalle, että me haluamme viimeiseen saakka välttää sotaa.

Liikkuva kuva on vahvin tapa viestiä tapahtumista. Tähän vaatimukseen puolustusvoimat on vastannut taistelukamerakyvyllä. Taistelukamerakyky (Combat Camera) on vuoden 2014 alusta lähtien maavoimien johdettavana oleva joukkotuotettava ja operatiivinen suorituskyky. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset mediakoulutetut nuoret saavat haastavan ja vaikean, mutta erittäin kattavan koulutuksen sodan ajan kuvaamistehtäviin. Nämä nuoret koulutetaan toimimaan kaikkien kolmen puolustushaaran, maa-, meri- ja ilmavoimien erityisolosuhteissa ja tuottamaan materiaalia etulinjan painopisteestä. Se tarkoittaa sitä, että kriisin tullen suomalaisten puolustustahto ja halu pyrkiä neuvotteluratkaisuun näkyy myös muille,  emmekä heti jää meille vihamielisen viestinnän jalkoihin.

Kyvyn käyttöönotto tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset saavat lähitulevaisuudessa enemmän tietoa kansainvälisistä tehtävistä ja niiden haasteista, sekä onnistumisista. Me pääsemme kansalaisina myös osallistumaan syvemmin kotimaan puolustuksen periaatteisiin ja konkreettiseen toimintaan. Voimme itse arvioida paremmin puolustusta ja kansalaisarmeijamme laatua.

Kuvan tuottamisessa on aina kolikon toinen puoli. Se, joka ottaa kuvan, tekee välittömästi merkittäviä valintoja. Hän rajaa kuvaa, valitsee kuvan ottamishetken, asettaa näyttämönsä ja valitsee tunnelman. Kuvaaja jatkaa valintojaan edelleen leikkauspöydällä, jättää tai käyttää materiaalia omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Lopputuote on, kuten opetin kymmenen vuotta kuvaajille, yksi totuus tuhansien totuuksien joukosta. Lopputuote on totta, mutta silti kuvaajan valitsema totuus.

Ihmiset ovat medialukutaitoisempia kuin koskaan ennen. Siksi vain realistinen ote kestää tarkastelua. Useimmiten asevoimilla on halu kertoa toiminnastaan kiiltokuvamaisesti. Kaikki onnistuu ja laukaukset osuvat maaliin. Se on yleinen helmasynti. Tuliasemaan ajavan panssarivaunun takana saattaa kuitenkin olla yksi telansa kantoon vääntänyt vaunu, toisen ollessa tykki jumissa tuliaseman takana. Nämä kaikki pitää näyttää, jos haluamme todella saada ihmiset vakuuttumaan kyvystämme ja osaamisestamme. Se pitää näyttää siksi, että me tiedämme näiden varusmiesten kykenevän ratkaisemaan nämäkin ongelmat. Me tiedämme, että taistelukentällä on valtavasti kitkaa, kurjuutta, vääriä ratkaisuja ja hätäilyä, mutta myös sitkeyttä, tahtoa, osaamista ja kekseliäisyyttä. Me tiedämme, että tunnin kuluttua nämä panssarit ovat jälleen rivissä ampumassa kolme osumaa yhden sijaan maaliin.

Johdin taistelukameraprojektia neljä vuotta. Tätä edelsi kuuden vuoden tutkimustyö, jossa keräsin tietoa ympäri maailmaa kyseisestä toiminnasta. Voin todeta, että suomalaisten ja ruotsalaisten taistelukamerakyvyt ovat  maailman kärkiluokkaa. Suomalaisten ja ruotsalaisten tavassa luoda tälläisiä joukkoja on jotain ainutlaatuista. Näiden uusien joukkojen laadun lähteenä on se valtava osaaminen ja halu kehittyä, jonka nuoret tuovat tullessaan. Puolustusvoimat rekrytoi ikäluokan parhaat mediakoulutetut varusmiehet taistelukamerakoulutukseen. Se merkitsee laatua. He ovat osoittaneet, että he kykenevät kuvaamaan maalla, merellä ja ilmassa. He taistelevat taistelujen painopisteessä. Kun päivä kääntyy iltaan, alkaa kuvaajien toinen työvuoro editoinnin parissa. He kykenevät lähettämään liikkuvaa kuvaa yön pimeästä metsästä suoraan kansalaisten käyttöön. Yhdysvaltalaiset taistelukamerajoukot ovat panneet merkille pohjoismaisen osaamisen useissa eri operaatioissa.

Puolustusvoimiin perustettiin vuonna 2010 Youtube-kanava, jossa taistelukameramiehet julkaisevat materiaalia. Uskon, että nykyiset taistelukamera-ammattilaisemme ja varusmiehemme kykenevät Ville Multasen, Thomas Litchfieldin ja Juho Hellin osaavassa johdossa julkaisemaan yhä parempaa kuvaa ”verhojen takaa”. Pohjoismaalaisina meille on tärkeää luoda realistinen kuva puolustuksestamme ja samalla osoittaa, että me kykenemme vastaamaan modernin sodan vaatimuksiin. Uskon, että saamme yhä enemmän nähtäväksemme koko kirjon ihmisistä, elämästä, vaikeuksista ja onnistumisista puolustusvoimien arjessa.

Meillä ei ole varaa hävitä informaatiorintamalla ja antaa toisten kertoa yksin tarinaansa. Meidän tarinamme on tärkeä, jotta voimme osoittaa maailmalle ja toisillemme, että kykenemme puolustamaan omiamme ja tahdomme elää rauhassa.

www.youtube.com/puolustusvoimat

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kivoja kilkkeitä, mutta...

Odotin kirjoitusta yksittäisen taistelijan mukana kantamasta kamerasta, josta taistelunjohto voi tarkkailla operaation kulkua ikään kuin taistelijan silmin ja etäjohtaa yksikköä tarpeen mukaan.

Ihan näin pitkälle ei kuitenkaan ole vielä Suomessa päästy. Olemme vielä TK-kuvaajien propaganda-asteella. Tosin nykyisellä taistelukentällä kuvaaminen on hengelle hupaa, joten tuotokset ovat sitten enempi takalinjojen kuvaamista.

Mutta pitäähän sitä kädettömille nykynuorille tarjota jotain mitä he osaavat tehdä.

Jos silti keskityttäisiin vaikkapa puukon ja kirveen käytön opettelemiseen. Siitä taidosta on taistelukentällä enemmmän hyötyä kuin videokameran räpläämisestä.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Tässä menet J-P pahasti pieleen. TK-kuvaajia ei ole herätetty sellaisenaan henkiin. Taistelukamerakuvaajat ovat nimensä mukaisesti taistelijoita ja heitä käytetään juuri siellä, missä tilanne on pahin. Heillä on yhtenä valintakriteerinä hyvä kestävyys- ja lihaskunto. Taistelukameramiehet saavat kaupunkitaistelijan koulutuksen ja harjoittelevat lukuisissa taisteluharjoituksissa.
Mitä tulee joukon merkitykseen, voin todeta, että aivan turhaan eivät ammattiarmeijat kilvan kehitä kykyä. Kaipaamasi tiedustelukyky on aina ollut osa johtamis- ja valvontatoimintaa.

Toimituksen poiminnat