TommiKangasmaa

Vastaus UPI-tutkijan ”Nato-jumiin”

Luin mielenkiinnolla Ulkopoliittisen instituutin tutkijan, Noora Kotilaisen erinomaisen artikkelin suomalaisesta puolustuspolitiikan keskustelusta (http://politiikasta.fi/kolumni/suomalaisen-ukraina-keskustelun-nato-jumi). Kommenttiosio menikin jo penkin alle henkilökohtaisuuksiin menevässä arvostelussaan. Noora Kotilainen on erittäin terävä ja kokenut tutkija, joka ymmärtää laajasti kansainvälistä politiikkaa. Haastan kuitenkin Nooran joissakin asioissa, joista olen eri mieltä.

Ensimmäinen huomioni on se, että tunne purskahtaa tekstistä läpi. Tunne siitä, että realistinen koulukunta uhkineen ja peikkoineen on vallannut keskustelun ja pilannut humanismin kaukaisen valonpilkkeen. Lännen hegemonia ahdistaa tutkijaa.

Sotilaan näkökulmasta tunteilu pilaa puolustuspoliittisen keskustelun. Yksinkertaisimmillaan puolustus on voimannäyttöä. Mitä suurempi kaveri, sen vähemmän hänen tarvitsee pelätä kaduilla kulkiessaan. Liittoutuminen tarkoittaa suurta määrää voimaa. Mitä suuremman kaverin kanssa liittoudut, sen vähemmän tarvitsee pelätä. Mutta ehkä vain sotilas pyrkii yksinkertaistamaan tätä yhtälöä. Siksi Kotilainen tarkasteleekin asioita arvomaailman ja etiikan näkökulmasta.

Kotilainen vetoaa, kuten Nato-vastustajat ennenkin, siihen että länsi ei voi moralisoida muita tai esiintyä eettisesti kestävänä vaihtoehtona. Historia on kuitenkin osoittanut, että kukaan ei ole täydellinen. Jokaisen valtion menneisyydessä on synkkiä hetkiä. Mutta historia on silti vahva muistuttaja siitä, miten asioita hoidetaan ja kuka joutuu voimapolitiikan uhriksi. Historia kertoo vahvasti sen, keneltä voi odottaa lempeyttä ja keneltä keppiä. Siksi historian opetukset ovat niin tärkeitä. En ymmärrä väittämää, että maailma olisi jotenkin erilainen juuri nyt. Yhtä-äkkiä?

Naton ytimessä on läntinen arvomaailma. Se tarkoittaa muihin verrattuna vähemmän korruptiota, enemmän sananvapautta, enemmän tasa-arvoa, enemmän humanismia, enemmän diplomatiaa ja Nooran kaipaamaa dialogia. Sen takeena on kaikkein tärkein: koska minä seison itsenäisenä ja vahvana, voin aloittaa kanssasi dialogin ilman pelkoa. Osana läntistä liittoa myös Suomi olisi vahva ja rohkea käymään tasavertaista dialogia. Osana Natoa, ei Suomen silti tarvitsisi muuttaa ulkopolitiikkaansa. Miksi meidän pitäisi ryhtyä muuttamaan periaatteemme vain siksi, että olisimme osa puolustusliittoa? Natossa on jokaisella yksi ääni ja yksimielisyyden periaate.

Kotilainen arvostelee Nato-kannattajia vaihtoehdottomuuden asenteesta ja paluusta kylmän sodan retoriikkaan. Yleensä kuitenkin se, joka kokee itsensä uhatuksi naapurin riehuessa, ryhtyy miettimään uutta turvalukkoa oveensa. Dialogi ei voi mennä aina siten, että väkivaltaan turvautuvaa ymmärretään ja itse luovutaan omista oikeuksista. Joskus on riehuva naapuri pistettävä jäähylle, jotta hän ymmärtää tekojensa vakavuuden. Joskus edes se ei auta. Silloin on edessä muutto, alistuminen tai tuen hakeminen muualta. Kansainvälisessä politiikassa ei kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa houkuttele.

Sotilaallisesta tarkastelukulmasta Kotilainen hieman horjuu arvostellessaan Naton viidettä artiklaa ja sen tuomaa suojaa tai Naton operaatioita. Nämä ovat tyystin eri asioita. Viides artikla on osoittanut toimivuutensa. Sen päätarkoitus on ennaltaehkäisy. Siis täysi kymppi sille. Se on jatkossakin varsin toimiva pelote hyökkäystä vastaan.

Nato on myös ainoa kansainvälinen sotilastoimija, joka yleensä kykenee operoimaan suuressa mittakaavassa. Vaikka Balkanilla, Libyassa ja Afganistanissa on Natolla ollut onnistumisensa ja epäonnistumisensa, en hetkeäkään epäile, etteivätkö ruandalaiset tai syyrialaiset olisi ottaneet Naton joukkoja väliin estämään kansanmurhaa. YK ei siihen kyennyt. Naton arvostelijat taasen ovat potkineet ilmat pihalle koko sotilaallisen rauhaan pakottamisen ideologiasta. Pitääkö ihmisten antaa kärsiä loppuun omat sotansa? Kuka sitten repii tappelevat riitapukarit irti toisistaan vetämään henkeä ja jäähdyttelemään raivoaan? Kansalaisjärjestöt kun eivät voi lopettaa väkivaltaa - ainoastaan lievittää kärsimyksiä. Jos ei yritä, ei voi onnistua. Balkan on aika rauhallinen nykyään,  Afganistan ei sen sijaan näytä hyvältä.

Kotilainen perää keskustelijoita tarkastelemaan maailmaa myös toisten, kuin lännen silmin. Hän on siinä täysin oikeassa. Motiivit voivat näyttää kovin toisenlaisilta aidan toisella puolen. Me vain emme saa riittävästi hyviä signaaleja, jotka voisivat kertoa aidosta halusta dialogiin, rauhanomaisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Osoittamalla hyvää tahtoa pääsee yleensä kerhoon jäseneksi. Riehumalla oven edessä ei sisään ole asiaa. Silloin on inhimillistä ajatella negatiivisesti kanssaihmisestä.

Laajaa näkemystä peräävästä tekstistä huolimatta Kotilainen toki tuntee erinomaisesti kansainvälisen politiikan realiteetit. Länsi on vielä voimissaan ja pyrkii varmistamaan itselleen tärkeät resurssit ja neuvotteluasemat. Samoin tekee Venäjä, Kiina tai BRIC-maat. En epäile hetkeäkään, etteivätkö edellä mainitut  toimijat ottaisi tilaisuudesta hyödyn irti jos saavat. Humanismi tallautuu usein oman edun tavoittelun alle. Se, jos mikä on raadollista ja inhottavaa kansainvälisessä politiikassa.

Suomalaisena, pienen maan edustajana en jaksa pohtia loputtomasti supervaltojen voimapolitiikan eettisyyttä tai humanismia. Molempiin aiheisiin löytyy rutkasti esimerkkejä. Minulle on tärkeää suomalaisen yhteiskunnan rauha. Olemalla osa suurempaa voimaa, on mahdollisuus itse vetää henkeä ja jatkaa hyvien naapuruussuhteiden ylläpitoa ilman pelkoa. Liitto on suvereenin valtion mahdollisuus – ei orjuus. Liittoutuminen ei sanele ulkopolitiikkaamme eikä uhkaa ketään. En voisi kuvitella suomalaisia uhkaamalla voimapolitiikalla ketään. Jos päättäisimme liittoutua, olisi Naton yksimielisyyspolitiikka meille kultaakin kalliimpi sääntö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomella on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: Joko suomettuminen kylmän sodan tyyliin ja näin Venäjään sulautuminen taikka sitten Nato-jäsenyys. Muut vaihtoehdot sulavat pitkässä juoksussa pois.

Jukka Laine

Suomalaisen yhteiskunnan voima on ollut juuri puolueettommus. Velkakriisissä Suomi on liittynyt puolustamaan Yhdysvaltojen, Saksan ja Ranskan pankkeja surullisin lopputuloksin. Me maksamme joko velat tai eläkkeet.

Se ettei jaksa pohtia suurvaltojen motiiveja on suorastaan vaarallista ajattelua. Se ajattelu vaarantaa maamme turvallisuuden ja hyvät suhteet joka suuntaan. Nyt suomalaisena on hyvä liikkua kaikkialla. Miksi me alkaisimme suurvaltojen pelinappuloiksi ja vaarantaisimme oman hyvinvointimme ja vapautemme. Onneksi on heitä jotka jaksavat ajatella.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ei muuten Putininkaan agendan ajaminen niin hääviä ole!

Jukka Laine

Eipä ole amerikkalaisia turisteja näkynyt. Venäläiset ovat investoineet maahamme viime vuosina kuten esim. Google. Miksi ihmeessä meidän pitäisi sulkea ovia, että sotilaat pääsisivät leikkimään leikkejään ?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #5

On puhuttu rahanpesusta venäläisten investointien yhteydessä?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tommi, mitä vastaat liittoutumista vastustavien väitteeseen, että jo pelkkä jäsenhakemus saa aikaan Venäjän voimakkaan vastareaktion. Tämä reaktio olisi kiivaimpien vastustajien mielestä "etupiirin" miehitys.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Terve Matti. Silloin olisimme todella menettäneet jotain suvereniteetistämme.
Minä näen Suomen itsenäisenä valtiona, joka tekee itse ratkaisunsa. Jos joku heiluttaisi Damokleen miekkaa päällämme, on nopeasti päästävä tilanteseen, jossa voimme tehdä päätöksemme ilman painostusta.
Liittoutuminen ei muuta suomalaisten asennetta naapureihinsa mitenkään. Miksi muuttaisikaan?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Suomen tulee oman maan ja kansalaistensa turvallisuuden vuoksi tehtävä omat ratkaisunsa. Saman järkevän ratkaisun ovat tehneet Puolat, Virot, Latviat, Liettuat jne jne. Suomiko ainoana pelkää omaksi vahingokseen reaktioita niin paljon ettei saa aikaan maata puolustavia toimenpiteitä... (= liittolaisten hakemista rauhan aikana)? Rahat eivät enää riitä yksin uskottavaan puolustukseen, se on fakta. Eivät riitä nyt, eivät etenkään tulevaisuudessa.

NATO-jäsenyys yhdessä Ruotsin kanssa on järkevintä politiikkaa Suomen turvallisuuden kannalta. Venäjän suurimpia kauppakumppaneita ovat monet NATO-maat, joten eipä paljon tunnu vaikuttavan siihenkään suuntaan. Liittoutumissa oleminen tuntuu turvaavan parhaiten sodilta omalla maaperällä, joten ellei sotia kannata, kannattaa tukea Suomen NATO-jäsenyyttä. Puolueettomien maiden kohtalon näkee esim. Georgian ja Ukrainan kohtalosta. Ei sellaisia kunnioiteta muutoin kuin naiiveissa kuvitelmissa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

"Rahat eivät enää riitä yksin uskottavaan puolustukseen, se on fakta."

Kenen fakta? "Uskottava" on käsitteenä sen luonteinen, ettei sitä voi oikein millään mitata. Se on markkinamiehen ja poliitikon termi. Jos olet kauppamies, sellaista ei olekaan, vaan pelkästään loputtomalla varustelulla voidaan pitää yllä "uskottavuutta".

Kuinka korkealla prioriteetilla uskottavuus on? Jos se on kovinkin korkealla, suosittelen ydinpommia, joka on ymmärtääkseni aika halpa ja hyvin uskottava. Etenkin tilanteessa, jossa oma armeija ajetaan alas. Jos ainoa puolustuskeino on ydinpommi, tekeekö hullunkaan mieli hyökätä?

No jos vakavaksi heittäydytään ja katsellaan antamiasia esimerkkejä. Georgia on hakenut koko 2000-luvun NATO-jäsenyyttä, joten ei voida väittää, etteikö sillä olisi tekemistä vuoden 2008-tapahtumien kanssa. Jos taas Ukrainaa katsotaan, NATO-jäsenyys saattaisi tässä tilanteessa ehkä sitä suojatakin.

Tässä tilanteessa.

Entä tästä huonommassa tilanteessa? Eivät kynnykset ole staattisia. Venäjä on sulkeutumaan päin ja länsi ei tee mitään muuta kuin heittää löylyä kiukaalle. Jossain vaiheessa se tilanne purkautuu tällä menolla.

Ehkäpä lopussa seisoo se sota joka tapauksessa - teki mitä vaan.

Ehkä oikea tapa on olla rupeamatta pelinappulaksi moisessa lainkaan. Se näissä esiasetetuissa peleissä aina on. Jos menet mukaan, joudut pelaamaan niiden säännöillä, etkä voi vaikuttaa yhtään mihinkään. Katsot vaan vierestä kun asiat tapahtuvat ja leikit roolisi loppuun asti. Itse halusit.

Minusta näissä tilanteissa ihmisillä, jotka ajavat jotakin muutosta, pitäisi olla vastuu. Henkilökohtainen vastuu. Nimet paperissa. Paperi tallessa. Ja jos ajettu muutos kosahtaa, niin orsi heilahtaa. Lisäisi huomattavasti painoarvoa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #51

Antti, tuosta henkilökohtaisesta vastuusta tuli mieleeni eräs paperi jossa oli Risto Rytin nimi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Naton ytimessä on läntinen arvomaailma. Se tarkoittaa muihin verrattuna vähemmän korruptiota, enemmän sananvapautta, enemmän tasa-arvoa, enemmän humanismia, enemmän diplomatiaa ja Nooran kaipaamaa dialogia."

Näin juuri ja mitäpä vielä me muuta kaipaamme kuin rauhaa, turvallisuutta ja hyviä naapurisuhteita, kuulumme sitten Natoon tai ei. Sen ei pitäisi naapurisuhteisiimme vaikuttaa mitenkään, kuuluuhan jo 22 EU-maata Natoon ja kauppa ym. suhteet ovat heilläkin olleet ihan normaalit, ainakin tähän asti? Nyt vain Merkelkin taitaa katsoa Putin-ystäväänsä vähän vinosti Krimin valtauksen jälkeen?

Täälläkin näyttää joidenkin kanta olevan jo valmiiksi lyöty lukkoon ja vedotaan vain puolueettomuuteen. Miten sitten suu pannaan, kun Venäjä katsoo että meillä Suomessa on alueita kuten Krimilläkin, jotka sopisivat hyvin heidän laivastonsa suunnitelmiin? Onko meillä siinä tapauksessa muuta vaihtoehtoa kuin liittoutuminen jonkun länsimaisia arvoja puolustavan liittoutuman kanssa? Yksin emme pärjää, jos Venäjä keksii taas uudemman kerran "Mainilan laukaukset"

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Onko meillä nyt jotain skismaa EU-maiden kanssa,ei ole. Sen sijaan kun NATO keskittää tukikohtia rajallemme,niin Mainilan laukauksetovat paljon todennäköisempiä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mistä Tauno on saanut päähänsä sen, että "Nato keskittää tukikohtia rajallemme"?

Jos Suomi liittyy Natoon, rajallemme ei tarvitse keskittää yhtään mitään, mitä siellä ei ole jo tällä hetkellä. Kuten vaikkapa Norja, voimme liittymissopimukseen panna ehdon, ettei vieraita joukkoja, niiden tukikohtia tai ydinaseita oteta valtioalueellemme.

En tässä suinkaan Taunoa syyttele, vaan Suomen valtionjohtoa, joka on vuosikymmeniä pitänyt aivan tahallaan Suomen kansaa syvässä tietämättömyydessä kansallisen turvallisuutemme kannalta niin keskeisestä asiasta kuin Pohjois-Atlantin liitosta, sen käytännöistä ja toimintatavoista.

Tietämättömiä on toki helpompi hallita, mutta karkeiden väärinkäsitysten vallassa elävä väestö on kyvytöntä arvioimaan omaa etuaan, eikä tunneperäinen uussuomettunut YYA-uskonto riitä mielekkään päätöksenteon pohjaksi. Ennen EU-kansanäänestystä sentään yritettiin kansalle antaa perustiedot äänestyksen kohteena olevasta asiasta, mutta Natosta poliitikot eivät edelleenkään halua kansan tietävän tosiasioita.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen Vastaus kommenttiin #57

Kokemus osoittaa,että toimintatavat muuttuvat ja sopimuksia tehdään uusiksi. "Pikkuhiljaa hivuttamalla" ollaan ennenkin päästy päämäärään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Niin, mitä Suomi voisi tehdä, jos Venäjä tilanteen kiristyessä miehittäisi Ahvenanmaan? Ymmärtääkseni ei yhtään mitään.

NATOn hyödyt: pelote Venäjää vastaan.

NATOn haitat: konfliktin sattuessa Euroopassa emme pysty pysymään siitä mitenkään erossa.

Epävarmat asiat: kiukutteleeko Venäjä kauppapolitiikalla? Ja suostuvatko Ranska ja Saksa Suomen mukaanottoon, jos Venäjä niitä painostaa tavalla tai toisella?

Itse en vieläkään pysty muodostamaan varmaa mielipidettä. Historia on irrationaalinen, kuten joku sanoi Solzhenitsynin Elokuu 14:ta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Uuden Suomen ingressi "Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Noora Kotilainen tyrmää luulot siitä, että Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato suojelisi vain jäsenmaitaan" oli mielestäni harhaanjohtava. Luettuani Noora Kotilaisen kirjoituksen, olen sitä mieltä, ettei mitään tyrmäystä tullut.

Jos Kotilainen tarkoitti sitä, että Nato suojaa muitakin kuin jäsenmaitaan, viittaamalla Naton operaatioihin Kosovoon, Afganistaniin ja Libyaan, perustelu ontuu pahasti. Naton toiminta näissä maissa on estänyt rikokset ihmisyyttä vastaan tai suoranaisen kansanmurhan. Sellaisen suojelun varaan meidän ei kannata perustaa puolustusstrategiaamme. Suomen puolustuksen tavoitteena olisi hyvä olla sotilaallisen maahantunkeutumisen estäminen jo ennakkoon.

Kotilaisen mielipide Natokeskustelusta paljastaa hänen kantansa: ”Tässä vanhoihin Nato-juoksuhautoihin kangistuneessa keskustelussa sotilaallisen liittoutumisen autuaaksi tekevää voimaa epäilleet tahot ovat usein leimaantuneet idealistisiksi haihattelijoiksi tai jopa Venäjän autoritaarisen politiikan puolustajiksi”

Jäin miettimään sitaatissa tuota leimaantumista, itsensä leimaamista, mutta se varmaan pitää paikkansa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kangasmaa kirjoittaa;

"Sotilaan näkökulmasta tunteilu pilaa puolustuspoliittisen keskustelun. Yksinkertaisimmillaan puolustus on voimannäyttöä. Mitä suurempi kaveri, sen vähemmän hänen tarvitsee pelätä kaduilla kulkiessaan. Liittoutuminen tarkoittaa suurta määrää voimaa. Mitä suuremman kaverin kanssa liittoudut, sen vähemmän tarvitsee pelätä. Mutta ehkä vain sotilas pyrkii yksinkertaistamaan tätä yhtälöä."

Sotilas toki muistaa senkin, että suuremman kaverin kanssa liittoutuminen tuo mukanaan suuremmat velvoitteet.

Tällä hetkellä käytävässä keskustelussa tietysti muistutetaan tavan takaa, että NATO-jäsenenä Suomi voisi valita ne operaatiot, joihin maamme osallistuu. Toisaalta selvää kuitenkin on, että Suomi pyrkisi liittoutuneena osoittamaan luotettavuutensa liittolaisena, aivan kuten olemme tehneet EU:n jäseninäkin. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomessa pitäisi pohtia osallistumista myös sellaisiin konflikteihin, joissa meillä ei ole välitöntä intressiä. Kaiken lisäksi meillä pitäisi miettiä sitä, osallistummeko aktiivisiin sotilasoperaatioihin pelkän vanhan tutun rauhanturvaamisen sijasta.

Nimenomaan tämä askarruttaa monia kansalaisia. Samasta syystä myös puolustusyhteistyö ja liittosopimus Ruotsin kanssa on ylivoimaisesti suositumpi vaihtoehto kansalaisilta kysyttäessä. Se rajaisi tehokkaasti Suomen velvotteet vain välittömille lähialueillemme.

"Naton ytimessä on läntinen arvomaailma. Se tarkoittaa muihin verrattuna vähemmän korruptiota, enemmän sananvapautta, enemmän tasa-arvoa, enemmän humanismia, enemmän diplomatiaa ja Nooran kaipaamaa dialogia. Sen takeena on kaikkein tärkein: koska minä seison itsenäisenä ja vahvana, voin aloittaa kanssasi dialogin ilman pelkoa. Osana läntistä liittoa myös Suomi olisi vahva ja rohkea käymään tasavertaista dialogia."

Miten minusta tuntuu, että nyt myös viileän sotilas Kangasmaan tekstistä purskahtaa hieman se tunteilu esiin?

Arvopolitiikka ja mielikuvapolitiikka on nimenomaan se asia, joka pilaa puolustuspoliittisen keskustelun. Suomi on liittoutumattomana maana vähemmän korruptoitunut, tasa-arvoisempi ja suuremman sananvapauden omaava maa kuin monet Atlantin liiton jäsenvaltiot. Meikäläisellä kansanvaltaisella pohjoismaalla ei ole yhtään mitään hävettävää verrattuna vaikkapa Unkariin tai Turkkiin.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Suomi voisi aivan hyvin hakea NATO-jäsenyyttä, tästä huolimatta. Se on käypä turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Mutta meidän nimenomaan ei tarvitse tehdä sitä siksi, että meillä olisi jotain todistettavaa. Näinhän käsittääkseni Kotilainenkin yritti sanoa.

"Kotilainen arvostelee Nato-kannattajia vaihtoehdottomuuden asenteesta ja paluusta kylmän sodan retoriikkaan. Yleensä kuitenkin se, joka kokee itsensä uhatuksi naapurin riehuessa, ryhtyy miettimään uutta turvalukkoa oveensa."

Oletko edes harkinnut tavallista Assa Abloy -lukkoa, vai onko se jo lähtökohtaisesti poissuljettu ja unohdettu vaihtoehto?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

" Yleensä kuitenkin se, joka kokee itsensä uhatuksi naapurin riehuessa, ryhtyy miettimään uutta turvalukkoa oveensa."
Oletko edes harkinnut tavallista Assa Abloy -lukkoa, vai onko se jo lähtökohtaisesti poissuljettu ja unohdettu vaihtoehto?"

Mikähän olisi se sinun turvalukkosi, joka oikeasti toimisi? Ystävälliset suhteet ja rauhantahdon vakuuttelut, vai mitkä? Nuohan meillä jo on, mutta ystävälliset suhteet ja puolueettomuus eivät auta, jos Venäjä kokee ulkopuolisten uhkien tulevan liian lähelle ja siihenhän me emme voi vaikuttaa mitenkään. Muiden naapuriemme kanssa kylläkin, mutta arvaamaton ja länsimaisia arvoja kunnioittamaton Venäjä kulkee vain omia latujaan muista välittämättä. Turvattomuus on aina läsnä, jos emme kulje isompien veljiemme rinnalla.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kaija kysyy:

"Mikähän olisi se sinun turvalukkosi, joka oikeasti toimisi? Ystävälliset suhteet ja rauhantahdon vakuuttelut, vai mitkä?"

Ensimmäiseksi pitää kysyä, kiukutteletko minulle?

Toiseksi voin vastata, että liittosuhdetta Ruotsin kanssa kannattaisi tutkiskella, etenkin kun sillä on kansalaisten keskuudessa vahva kannatus. Se ei myöskään sulje myöhempää yhteistä NATO-jäsenyyttä mitenkään pois.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #20

"Ensimmäiseksi pitää kysyä, kiukutteletko minulle?"

Voi hyvä Jussi Jalonen, en todellakaan kiukuttele, mutta jos kommentistani sait sellaisen käsityksen, niin se on kyllä ihan väärä.. Tai minä olen tuonut kommenttiini mukaan sanoja, joita en ole kiukutteluksi mieltänyt tai ymmärtänyt.

Liittosuhde Ruotsin kanssa olisi tietysti askel parempaan suuntaan, joka varmasti loisi vähän enemmän meille turvallisuudentunnetta. Olettaen, että Ruotsissa alettaisiin panostamaan enemmän miehistön koulutukseen ja asevarustelun lisäämiseen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #24

Jos liittoudutaan esim. Ruotsin kanssa, niin eikö siinä periaatteessa toimita juuri kuten NATO-casessakin, eli haeta tätä isomman kaverin kanssa kulkemista, ajateltiinpa Ruotsista mitä tahansa?
Ongelma on siinä, että Ruotsi ei taida olla riitävän "suuri kaveri".

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #38

Ruotsilla lienee salaisia sotilassopimuksia USA:n kanssa, sen aluevesillähän oli USA:n ydinaseita kylmän sodan aikana ja voi olla vieläkin. Ei taida onnistua liittoutuminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

" mutta ystävälliset suhteet ja puolueettomuus eivät auta, jos Venäjä kokee ulkopuolisten uhkien tulevan liian lähelle ja siihenhän me emme voi vaikuttaa mitenkään."
Niinpä, Venäjä on ilmaissut kokevansa Suomen liittymistä Natoon uhkana.
"Isot veljet" ovat aina uhka.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Ihan oikein mutta

Hyvät sunteet ja Ystävyytemme on Yksipuolista ja Avunantoa eli YYA:ta,

Mitään ystävän tai edes ystävällisiä tekoja ei Venäjän hallinto ole meille tehnyt.

Sen sijaan epäystävällisiä, itsekkäitä ja julmia tekoja ja uhkauksia sekä meidän pienten iloisten suomalaisten sisäisiin asioihin puuttumista. Voiko ystavyys olla yksipuolista?

Todelliset olemassa olevat ja pinnanalla olevat tunteet ja asenteet tulevat pikkuhiljaa julki. Hyvä niin . Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on edellytys todelliselle suhteitten parantamiselle jos siihen molemmat osapuolet tuntevat tarvetta .

On myös paljastunut miten hyödyllisiä hölmöjä ja tai räikköräähkiä joukossamme on spontaanisti ja jopa organisoidusti.

Suomettuneisuuden ajan probakandan hokeminen ystävyydestä jota ei todellisuudessa ole on syytä lopettaa, niin ehkä tilanne saadaan pikkuhiljaa paranemaan.

Voisiko Venäjän hallinto aloittaa suhteittemme parantamisen sanoin ja teoin?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olen oikeastaan varsin huono Nato-keskustelija. Minulla on nimittäin vain yksi näkökulma ja sen mukainen mielipide, joita toistelen. Tässä ne jälleen tulevat.

Suomen pitkä, siis suunnilleen Paavo Väyrysen (s. 1946) mittainen ulkopoliittinen linja on ymmärtää Neuvostoliitto-Venäjän strateginen ajattelu. Tähän meitä velvoittaa ei läntisyys, ei demokraattisuus, ei euro-amerikkalaisuus, ei luterilaisuus eikä oikeusvaltion periaate, vaan maantieteellinen asema. "Geografialle emme voi mitään", ja juuri geografia on asettanut Suomen sijaitsemaan Venäjän luoteisrajan takana.

Suomi on pärjännyt jopa sosialistis-militaristis-imperialistisen hirviön, Neuvostoliiton, naapurina ilman Naton jäsenyyttä. Venäjä on toki omanlaisensa monsteri sekin, mutta sillä ei ole ideologista missiota, ja tämä on tärkeätä muistaa. Venäjä pyrkii huolehtimaan ensisijaisesti turvallisuudestaan sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Venäjällä tuskin on järkiperäisiä syitä pelätä tai vihata Natoa, mutta silti se kavahtaa Naton laajenemista kohti itää. Moskovan vinkkelistä nähtynä luoteesta lähestyvä Nato varmasti huolestuttaisi, ja kun Moskova huolestuu luoteisrajansa tilanteesta, on suurennuslasin alla nimenomaan Suomi. Silloin olisimme liittoutumisellamme itse aiheuttaneet kriittisen tilanteen, jossa uskoisimme nauttivamme liittoutumisen tuomasta turvallisuudesta... (pysyikö joku mukana tähän asti?)

Nyt meidän ei onneksi tarvitse valita ruton ja koleran (Saksa ja NL) väliltä kuten 1940-luvun alussa, sillä vaihtoehdot ovat kohtuullisemmat. Liittoutuako sotilaallisesti länteen ja kärjistää strategista asetelmaa Pohjois-Euroopassa, vai pysyä edelleen kekkoslaisesti "blokkien" - nykyään siis Naton ja Venäjän - ulkopuolella ja siten säilyttää oman alueemme kiistaton stabiliteetti?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tuomo,

"Venäjä on toki omanlaisensa monsteri sekin, mutta sillä ei ole ideologista missiota, ja tämä on tärkeätä muistaa. Venäjä pyrkii huolehtimaan ensisijaisesti turvallisuudestaan sekä ulkoisesti että sisäisesti" -- en ole tuosta mission puutteesta niinkään varma, vaikka Marxin, Engelsin ja Leninin opit onkin Venäjällä hylätty.

Vladimir Putin pitää tunnetusti historiallisena katastrofina Neuvostoliiton romahdusta, ja tuon valtion nostalgisena kasvattina hän näyttää ottaneen missiokseen sen palauttamisen. Tällä kertaa ei kuitenkaan "työläisten ja talonpoikien" ateistisena valtiona, vaan jonkinlaisena uudelleen elvytettynä Tsaarin imperiumina, jossa Venäjälle on annettu jokin mystinen "historiallinen tehtävä" alistaa ja hallita muuta maailmaa (mitä ei tarvitse perustella rationaalisesti kenellekään). Ortodoksinen uskonto ja venäläinen nationalismi kuuluvat siihen keskeisinä osina.

Hämmästyttävintä minulle on ollut huomata viime viikkoina, kuinka eräitä syntyperäisiä supisuomalaisia kiehtoo tämä Venäjän missio niin voimakkaasti, että he asettavat sen oman maansa ja kansansa edelle, vaikka mitään proletariaatin internationalismia tai maailmanvallankumousta ei enää olekaan edistettävänä. Vaikeasti käsitettävää joukkoa, enpä voi heistä muuta sanoa.

En näe syitä, miksi Suomen olisi vaikeampi kuin vaikkapa Norjan olla samanaikaisesti Naton jäsen ja Venäjän hyvä naapuri. Liittymissopimuksessa Naton kanssa voimme sopia siitä, että Suomen valtioalueelle ei oteta Naton joukkoja eikä hyökkäyksellisiä asejärjestelmiä (mitkä voidaan listata erikseen), ja ETYJ:n puitteissa sekä Open Skies -lennoilla Venäjä pystyy aina halutessaan varmistamaan tarkistamalla itse, ettei täällä tosiaankaan juonita sitä vastaan.

Jos Venäjä ei halua pitää yllä jatkuvaa hyökkäysoptiota Suomea vastaan, minkä tässä asetelmassa pitäisi olla niin vaikeaa? Se hyökkäämisen mahdollisuushan on ainoa, minkä em. järjestely sulkisi pois pysyvästi. Venäjän turvalisuustarpeet tulisivat täytetyiksi sen voidessa varmistaa itse, ettei Nato-Suomi ole yhtään sen uhkaavampi kuin oli YYA-Suomi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... eräitä syntyperäisiä supisuomalaisia kiehtoo tämä Venäjän missio niin, että he asettavat sen oman maansa ja kansansa edelle..."

- Jätit kohteliaisuuttasi nimet mainitsematta, mutta tunnistin ainakin Johan Bäckmanin.

"Vladimir Putin pitää tunnetusti historiallisena katastrofina Neuvostoliiton romahdusta, ja tuon valtion nostalgisena kasvattina hän näyttää ottaneen missiokseen sen palauttamisen."

- Alku pitää paikkansa, mutta loppuosan olet tulkinnut väärin. Putin on nimittäin lausunut: "Hänellä, joka ei muistele Neuvostoliittoa lämmöllä, ei ole sydäntä, mutta hänellä, joka haluaa palauttaa Neuvostoliiton, ei ole aivoja."

Visioidessasi Suomelle jonkinlaista kevytjäsenyyttä Natossa olet poimimassa rusinoita pullasta, ja juuri sitä valtion onkin kansansa edun nimissä jatkuvasti pyrittävä tekemään. Luuletko Naton todellakin voivan vielä hienosäätää Suomen tämänhetkistä kumppanuutta yhä lähemmäs täysjäsenyyttä, mutta ei siihen asti?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #28

En toki visioi Suomelle mitään kevytjäsenyyttä, vaan ihan täysjäsenyyttä Natoon. En tiedä Naton politiikkaa enempiin hienosäätöihin, mutta vain täysjäseniä koskee turvatakuu -- sitä kai pitäisi kysyä suoraan itse Naton pääsihteeriltä, jos muuten kaikki uskovat mieluummin Noora Kotilaisen tulkintoja. Kun virkaan tulee Rasmussenin jälkeen Stoltenberg, ehkä kutsumme hänet Suomeen kertomaan asian suorassa lähetyksessä.

Norjalla on samoin oma liittymissopimuksensa, joka sulkee pois Naton pysyvät tukikohdat ja ydinaseet Norjan maaperältä.

Naton kullekin jäsenmaalle räätälöidyt liittymissopimukset ovat suomalaiselle yleisölle täysin tuntemattomia ja hämärän peitossa, koska valtionjohtomme on vuosikymmenten ajan poliittisista syistä tahallaan välttänyt jopa faktatiedon saamista Natosta kansamme yleisen tietämyksen piiriin.

Samat rusinat olisin pullasta poimimassa kuin kaikki muutkin Naton jäsenmaat itselleen. Artikla 5 on sekä rusina että pulla.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala Vastaus kommenttiin #32

Naton jäsenyyteen ei kuulu minkäänlaista turvatakuuta. 5. artikla ei velvoita jäsenmaita yhtään mihinkään. Jokainen maa päättää mihin operaatioihin ne osallistuvat ja mihin eivät - tilanne ön täsmälleen sama kuin ilman puolustusliittoa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #41

Voisitko, Sampo, ystävällisesti saattaa yllä mainitsemasi seikat Venäjän Federaation presidentin kanslian tietoon? Siellä kannetaan täysin aiheetonta huolta siitä, että Nato tai uusien jäsenten liittyminen siihen olisi Venäjälle jonkinlainen uhka.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #58

Hannu,

mitä se taas kannattaisi? - Luuletko Putinin ja Venäjän kenraalien olevan ymmärtämättömiä senkään suhteen? - lapsellisen naiivi toteamuksesi "täysin aiheeton huoli" ei hetkauta sekään heitä mihinkään suuntaan...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #58

Hannu, eipä näytä russofiilien logiikka pelaavan; toisaalla kerrotaan, että Naton turvatakuu ei merkkaa mitään ja sitten toisaalla, Nato on hirveä uhka Venäjälle. Mutta niin kuin sanoit, venäläiset kenraalit tietävät ihan tarkkaan mikä Nato on ja mihin se pystyy. He eivät ehdoin tahdoin lähde viemään joukkojaan varmaan tuhoon. He osaavat laskea useamman siirron eteenpäin kuin heidän "asiamiehensä" täällä. Jotenkin huvittaa nämä mutupainijoiden ”tieteelliset” todistukset siitä, että Nato ei ehdi eväänsa räväyttää, ennen kuin Venäjä on jo miehittänyt Suomen.

Varmasti on totta, että Venäjällä propaganda lietsoo Nato/USA vihaa, mutta se tapahtuu vain sisäpoliittisista syistä. On aivan selvää, että valtaapitävät hyötyvät siitä, että on yhtenäinen Venäjä, jota Länsi uhkaa koko ajan. Näiden russofiilien pitäisi hieman tarkemmin yksilöidä tämä hyökkääjävaltio, länsi on ilmansuunta, se ei hyökkää. Mikä tai mitkä valtiot Euroopassa haluavat koko ajan käydä rauhanomaisen Venäjän kimppuun, niin että Venäjän on pakko pistää puolustukseensa yli 50 miljardia euroa vuodessa. Kun saisimme tietää nämä eurooppalaiset imperialistiset roistovaltiot, voisimme esittää vastalauseemme niiden aikeille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #28

Putinille puhuminen on vain yksi keino kulkea kohti päämääräänsä. Todellisten aikeiden ja puheiden välillä voi olla vain tarkoituksenmukainen kytkös kohti päämäärää. Lupaukset palvelevat tätä samaa:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4242...

"Kun Putin totesi, että ‘Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen onnettomuus’, hän teki naapureille tiettäväksi, että hänen johtamansa Venäjä ei hyväksy ‘katastrofin’ seurauksia, vaan aikoo palauttaa status quo anten tavalla tai toisella – tai kolmannella."

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #28

Taitaa koko asia aika paljon liittyä siihen, että länsi höynäytti Gorbaa ja NL teki konkurssin. Nyt halutaan antaa takaisin, mutta epäilen, että keinot ovat kyllä taloudellisia eikä sotilaallisia ja kohde rapakon takana. Taitaa Naton laajentumisen vastustaminenkin liittyä enemmän taloudelliseen kuin sotilaalliseen puoleen. Sotateollisuudessa liikkuvat isot rahat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä nuo Neuvostoliiton palauttamismissiospekuloinnit tulevat?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #30

"Palauttamismissiospekuloinnit"?

- Varmaankin Putinin lausahduksesta, jonka mukaan "Neuvostoliiton hajoaminen oli geopoliittinen katastrofi". Eräät kuulijat ovat tulkinneet sen tavoitteeksi muodostaa Neukkula uudelleen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Se on niiden tulkitsijoiden spekulointia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Esimerkiksi Krimin takaisin kaappaamisesta. Mutta ei Neuvostoliittoon, vaan "Äiti-Venäjän" yhteyteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Krimin haltuunottaminen juontui käsittääkseni ennen kaikkea sotilas-strategisista syistä.
"Äiti-Venäjä" on tietenkin retoriikka jolla vedotaan tunteisiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #35

Georgia, Ossetia, Abhasia, Krim, itänen Urkaina... Pitääkö jatkaa?

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #40

Venäjä on estänyt konfliktin ja etnisen puhdistuksen noilla alueilla tehokkaasti. Se on ollut parasta rauhanturvaamista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #44

Aika koomista puhetta Jukka Laineelta (ja kannattajaltaan Ilkka Hyttiseltä) "konfliktista ja etnisestä puhdistuksesta", kun YK:n ihmisoikeusasioiden apulaispääsihteerin toimisto (Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights) suoritti paikan päällä Ukrainassa perusteellisen tutkimuksen aiheesta perehtymällä tallennettuun materiaaliin ja haastattelemalla sekä väitettyjen ihmisoikeusloukkausten uhreja että viranomaisia.

Raportissaan (Report on the human rights situation in Ukraine 15 April 2014) 28 sivulla puolueettomat asiantuntijat toteavat (kohta 89, s. 21), ettei ole mitään näyttöä Krimin venäjänkielisten syrjinnästä.

"It is widely assessed that Russian-speakers have not been subject to threats in Crimea."

On näyttöä vain siitä, että valokuvia Maidanin mielenosoituksista, suuresti liioiteltuja kertomuksia etnisten venäläisten uhkailusta ukrainalaisten äärinationalistien toimesta sekä vääristeltyjä raportteja heidän tulostaan aseistettuina vainoamaan Krimin etnisiä venäläisiä käytettiin järjestelmällisesti luomaan pelon ja epävarmuuden ilmapiiriä, mikä heijastui tukena Krimin liittämiselle Venäjän Federaatioon.

"Photographs of the Maidan protests, greatly exaggerated stories of harassment of ethnic Russians by Ukrainian nationalist extremists, and misinformed reports of them coming armed to persecute ethnic Russians in Crimea, were systematically used to create a climate of fear and insecurity that reflected on support to integration of Crimea into the Russian Federation."

Uskoako siis puolueetonta YK:n edustajaa vai Venäjän propagandaa, kas siinäpä kysymys, mutta Jukalle ja Ilkalle valinta on itsestään selvä.

Kiinnostuneille raportti on ladattavissa nettisivulta http://www.ohchr.org/EN/Pages/WelcomePage.aspx
kohdasta Ukraine report.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #56

Ellei mitään syrjintää ole ollut, mitä varten Ukrainan väliaikainen hallitus on luvannut parantaa venäjänkielen asemaa Itä-Ukrainassa?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #60

Kyse lienee kielipolitiikasta ja vähemmistön oikeuksien suojelusta. Eihän meilläkään ole ruotsinkielisille omia instituutioitaan eri aloilla juuri siksi, että heitä olisi syrjitty.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

Vähemmistön oikeuksien kieltäminen on syrjintää.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #56

Hannu,

se sekoilee täällä jälleen ja sekoittelee eri henkilöiden mielipiteitäkin toinen toisiinsa - kuten epätieteellisille mutuilijoille, kaiken yksittäistenkin yleistäjille on hyvin tapana - vrt. heikkojen yksilöiden isompiin hartioihin turvautuminen...

Imperialist Hypocrisy And Lies On Eastern Ukraine Protests:

http://www.informationclearinghouse.info/article38...

Washington Is Humanity’s Worst Enemy — Paul Craig Roberts:

http://www.paulcraigroberts.org/2014/04/13/washing...

jne. ...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Venäjä haluaa turvata Mustanmeren sotilaallisen hallinnan. Ossetian ja Abhasian itsenäistymistä tuettiin estämään Naton leviämistä sinne.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Ehkä ei nato-suomi,mutta NATON laajentumis pyrkimykset .

Janne Hilden
Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Yksimielisyysperiaatteesta sen verran, että nyt pari kymmentä vuotta Suomen EU-jäsenyyttä seuranneena huomaa, että suomalaiset edustajat ovat aina suurten kanssa samaa mieltä olipa asiain vaikutus suomalaisille mikä tahansa. Ja NATOssa kävisi aivan samoin, Viron mallilla mentäisiin aina kun pyydetään, olipa motiivit pommituksille mitkä tahansa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Mikä olisi Venäjän intressi sotkea itsensä Suomi-soppaan? Vain suursodan tilanteessa tilanne saattaisi olla sellainen, jossa Venäjä katsoisi oman turvallisuutensa kannalta tarpeelliseksi asiaa miettiä.

EU-alueen hamuaminen rauhan aikana laukaisisi vastatoimet, jotka eristäisivät Venäjän puoleksi vuosisataa. Mitä Venäjä Suomesta saisi ja hyötyisi. Säälittävä pläntti maata ja pätkä itämeren rantaa ei taida olla riittävä syy maalle jolla on omakin alue vielä asuttamatta. Kaikista maailman demokraattisista maista juuri Suomeen Venäjällä on parhaimmat suhteet. Sitäkö vastaan sen kannattaa sota ensimmäisenä aloittaa?

Suomi allekirjoittaa toukokuussa sopimuksen Naton kanssa avun saamisesta ja antamisesta tarvittaessa. Edes Naton jäsenenä Suomi ei ole riittävä syy aloittaa ydinsotaa ja tuhota samalla maapallo. Konkretia, mitä Suomi saisi Naton jäsenenä, liittyisi juuri aseiden ym. avun saamiseen.

Minun puolestani Natoon voidaan liittyä vaikka heti, kunhan joku esittää yhdenkin järkevän perusteen miksi on välttämätöntä.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Kylmän sodan vielä kylmetessä, kun Nato lisäisi voimiaan Baltian maissa Venäjän uhan vuoksi, saattaisi Venäjä vaatia Suomelta Itämeren rannikkoa tukikohta-alueeksi tai vaikkapa suurvalta-asemansa näyttämiseksi. Käytännössä se merkitsisi koko Suomen haltuunottamista sillä Venäjä tarvitsisi maa yhteyden tukikohtiin, sillä Suomenlahden eteläpuoli on Naton maan hallussa.

Suursota tilanteessa Suomi olisi taistelutantereena, olipa liittoutunut tai ei.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Heikki: "Minun puolestani Natoon voidaan liittyä vaikka heti, kunhan joku esittää yhdenkin järkevän perusteen miksi on välttämätöntä."

Mitä ajattelet presidentti Martti Ahtisaaren perusteluista: Suomen tulee kuulua itsestään selvästi länsimaisten demokratioiden joukkoon ja kaikkiin niiden yhteisiin organisaatioihin, Nato mukaan luettuna, eikä siihen edes tarvita mitään erityisiä uhkakuvia.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Jos Ahtisaari asian noin ilmaisee, kuulostaa paremminkin mielipiteeltä kuin perustelulta.

Varsinaisesti ei ole kyllä mikään yllätys, että presidentin kanta tukee omalla tavallaan Suomen virallista ulkopoliittista linjaa. En muista hänen kannattaneen Nato-jäsenyyttä virassa ollessaan. Siksi hänen esittämäänsä mielipidettä on vaikea pitää vakavasti otettavana suosituksena.

Minusta Ahtisaari toteaa itsestään selvyyden. Nato kuuluu samaan arvoyhteisöön kuin Suomikin. Esteenä jäsenyydelle ei ole Nato itsessään, vaan jäsenyyden kylkiäisenä tulevat haitat Suomen ulkopolitiikalle. Suomella on hyvät perusteet jatkaa linjalla, jossa ulkopoliittiset tarpeet ratkaisevat turvallisuuspolitiikan linjaukset.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #62

"Esteenä jäsenyydelle ei ole Nato itsessään, vaan jäsenyyden kylkiäisenä tulevat haitat Suomen ulkopolitiikalle. Suomella on hyvät perusteet jatkaa linjalla, jossa ulkopoliittiset tarpeet ratkaisevat turvallisuuspolitiikan linjaukset."

No fokusoidaanpas näihin lähemmin.

Suomella ei ole yhtään mitään tarvetta muuttaa Venäjän-politiikkaansa, olemmepa sitten Naton rauhankumppani tai jäsen.

Suhteessa on tietenkin aina kaksi osapuolta. Miten ennakoisit Venäjän muuttavan haitallisesti Suomen-politiikkaansa? Miten Venäjän ulkopolitiikkaan näitä maita kohtaan vaikuttivat aikoinaan Natoon liittyminen Norjan (1949) Tshekin, Unkarin ja Puolan (1999), Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian, Slovenian ja Viron (2004) sekä Albanian ja Kroatian (2009) osalta?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #65

Hannu,

kuten jo monessa eri yhteydessä moni muukin on jo osoittanut varsin perustellusti, Suomi ei enää voisi muuttaa politiikkaansa, jos se olisi naton jäsen - siihen siirtyminen kun ei onnistu noin vain eikä myöskään hetkessä, vrt. "viimeiset pisarat", sun muut Venäjän lausunnot - käyt helposti kuin Krimillä ja USAnato vain sivussa kiroilee, kuis näin pääsikin taas käymään...

Hannu leikittelee se vain leikittelee tulella, keräilee vain ns. verta nokkaansa isottelemalla, yrittää lisäillä asevarussutelukilailua, vaikka pitäisi vähentää - ainakin yrittelemällä vähän joka saitilla! Ison ei tarvitse.

"Miten ennakoisit Venäjän muuttavan haitallisesti Suomen-politiikkaansa?" Venäjä ennakoi kuten se on jo monasti ehdollisesti uhannutkin eikä tarvittaessa USA/EUnato mahda sille yhtään mitään.

Norja (1949) Tshekki, Unkari ja Puola (1999), Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia ja Viro (2004) sekä Albania ja Kroatia (2009)ovat Suomeen nähden täysin erilaisessa geopoliittisessa asemassa - tarvittaessa Baltiankin maat natoiluistaan huolimatta olisivat pelkkiä "makupaloja" Venäjälle.

Herääkin vahvasti kysymys, onko Hannu käynyt lainkaan armeijaakaan??

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Hannu,

se täällä toistelee vain omiaan eikä tutustu ao. asioihin:

Autuaita ovat rauhantekijät – paitsi Ahtisaaren Natoon- rahantekijät:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1656...

Harvinaisen ylimielistä pelkkää Hannun tapaista asennoitumista "rauhannobelistikolta"...

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

GUARDIAN-lehden syvällisempi kommentaari sunnuntailta:

http://www.theguardian.com/commentisfree/2014/apr/...

Henkilökohtaisesti, vaikken totta vie ole russofiili, kummastelen mitä USA:n ja EU:n epäpyhä liitto ylipäänsä ajatteli tekevänsä Ukrainassa, ja miksi se tukee "vapaustaistelijoiden" sijaan kiihkokansallismielistä tuskin edes aukottomasti legitiimiä ja sen junailemaa väliaikaishallitusta - "strange bedfellows, indeed!". Kyse ei selvästi ole edes diplomaattisesta kömmähdyksestä, vaan kriisi vaikuttaa tahallisesti aiheutetulta. En juuri nyt näe minkäänlaisia "länsimaisia arvoja" tapahtuneessa, vaan lähinnä niiden avointa pilkkaamista.

Kriittisen lehdistön olisi jo ajat sitten pitänyt ohittaa jenkkimedian tökerön yksipuolinen rumputuli ja kysyä tärkeä "cui bono"-kysymys. Kenelle valta ja raha, kuka hyötyy?

Mahdollisia vastauksia on muitakin kuin edellä mainitussa Dmitri Treninin analyysissä. Yhdysvallat haluavat mahdollisesti tukkia Venäjän länsirajalla Suomen kohdalla yhä olevan puolueettomuuden aukon, eli pakottaa Suomi valitsemaan puolensa, maanitella se kumppanuuteen Lännen kanssa - entisiä sopimuksiamme Venäjän kanssa siinä sivussa rikkoen (eli vastuu seuraamuksista jää tietenkin Suomelle itselleen). Uusi NATO-alamainen saisi maksaa kuvitteellisesta turvastaan kalliin hinnan (ken uskoo "hinnat alkaen"-mainostusta ei ilmeisesti ymmärrä mihin myllyyn sitoudumme), ja olisi jatkossa pakotettu asehankintoihin NATO-valtioista... esimerkiksi ei puolueettomasta Ruotsista.

Rahasta on tietenkin kyse, eli Eurooppa pelotellaan sille epäedullisen TTIP-sopimuksen solmimiseen mikä avaisi portit varoissaan olevien suuryritysten kuoria markkinat entistäkin tarkemmin. Puhtaasta kostostakin voi olla kyse, kun presidentti Putin kieltäytyi luovuttamasta USA:ta kiusallisesti nöyryyttänyttä ja sen likaisia salaisuuksia paljastanutta Edward Snowdenia - Putinin Venäjä oli siksi mustamaalattava. Käykö lopulta niin, kun muu maailma varmaankin jo ymmärtää juonen kuvion, että parjauskampanja kääntyy itseään vastaan?

Toki EU:kin hyötyy ulkoisesta uhasta ("Wag the Dog"), mikä ajaa äänestäjät linjauskollisten ehdokkaiden taa. Juuri näin epätoivoinen nykyinen EU-eliitti saattaisi ollakin, että se ostaisi lyhytnäköisesti jatkoajan, vaikka temppu on pitkällä tähtäyksellä ongelmallinen? Ei käy kieltäminen etteikö presidentti Putin olisi maassaan toistaiseksi lisännyt kansansuosiotaan tai Länsi jopa kiihottanut Venäjän kansallismieltä, mikä hyvinkin saattaa tulla kummittelemaan tulevissa tilanteissa. Krimin haltuunotto, no niin, Länsi antoi hölmöilyillään sellaiselle aivan liian hyvän tilaisuuden. Pitäisin ymmärrettävänä (ei tosin hyväksyttävänä) että Venäjä vain varmisti etunsa epäselvässä tilanteessa, ja otti pantin. Edelleen on selvittämättä mikä osuus Ukrainan idästä kotoisin olevilla oligarkeilla on sekasortoon: sillä olisi ilmeiset motiivit hankkiutua mahdollisen tulevan poliittisen johdon tukijaksi, myös taskurahaa ja suhteita asustaa taistelijoita - paljon uskottavampaa kuin Venäjän suunnitelmallinen osallisuus. Tällaiset sivuvaikutukset tuskin haittavat USA:n strategiapelissä, kun potentiaalinen taloudellinen voitto TTIP-sopimuksesta on huikea.

Ukrainan vakauttamisesta tai Ukrainan kansojen hyvinvoinnin lisäämisestä ei todellakaan ollut kyse. Maa oli jo konkurssin partaalla, ja sisällissodan sirpaleet vain tyrkkäävät sen entistä pahempaan ahdinkoon. Käykö vielä niin, kun USA pystyi osallistumaan avustuspakettiin vain vaatimattomalla panoksella, että lopulta EU saa siivota ison "kaverinsa" jälkipyykit Länsi-Ukrainassa, ja Itä-Ukraina palaa äiti-Venäjän osaksi?

Kuluneen sanonnan mukaan ystävämme kertovat meistäkin, enkä ole ollenkaan varma pitääkö Suomen tässä tilanteessa kaveerata kansainvälistä oikeutta taivuttelevan "neighborhood bully"-USA:n kanssa. Arvottomien kyydissä meille kävisi ennen pitkää huonosti.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Timo-Pekka,

kiitos! - täällä lisää:

Imperialist Hypocrisy And Lies On Eastern Ukraine Protests:

http://www.informationclearinghouse.info/article38...

Washington Is Humanity’s Worst Enemy — Paul Craig Roberts:

http://www.paulcraigroberts.org/2014/04/13/washing...

jne. ...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Timo-Pekka:

"Yhdysvallat haluavat mahdollisesti tukkia Venäjän länsirajalla Suomen kohdalla yhä olevan puolueettomuuden aukon, eli pakottaa Suomi valitsemaan puolensa, maanitella se kumppanuuteen Lännen kanssa - entisiä sopimuksiamme Venäjän kanssa siinä sivussa rikkoen (eli vastuu seuraamuksista jää tietenkin Suomelle itselleen)."

Selvennätkö, mitä tämä "aukon tukkiminen" oikein tarkoittaa, jos Suomi liittyy Naton jäseneksi rauhankumppanina pysyttelyn sijasta? Mitä siitä "aukosta" oikein varsinaisesti kulkee tai ei kulje?

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko Suomen Nato-jäsenyys ristiriidassa Suomen ja Venäjän sopimuksen kanssa suhteiden perusteista (ns. Perussopimus), joka solmittiin 20. tammikuuta 1992. Esimerkiksi professori Martti Koskenniemi arvioi, että Naton peruskirja ja Venäjä-sopimus eivät ole keskenään ristiriidassa, vaikka hän ei pidäkään Suomen Nato-jäsenyyttä mitenkään ongelmattomana, kun taas professorit Ilkka Saraviita ja Lauri Hannikainen arvioivat, että nämä turvallisuuspykälät yhä säätelevät Suomen ja Venäjän suhdetta tavalla, joka voisi vaikeuttaa Nato-jäsenyyden hakemista.

- Sopimusoikeudelliset kysymykset jättäisin kyllä itse suosiolla sen alan asiantuntijoille, mutta Suomi täysivaltaisena valtiona voi toki päättää jatkaa tai irtisanoa omat sopimuksensa kyseisiä asioita riittävästi selvitettyään. Presidentti Koiviston kaudella Suomi mm. irtisanoutui tietyistä Pariisin rauhansopimuksen kohdista, eikä siitä minkäänlaista katastrofia seurannut.

"Uusi NATO-alamainen saisi maksaa kuvitteellisesta turvastaan kalliin hinnan (ken uskoo "hinnat alkaen"-mainostusta ei ilmeisesti ymmärrä mihin myllyyn sitoudumme), ja olisi jatkossa pakotettu asehankintoihin NATO-valtioista... esimerkiksi ei puolueettomasta Ruotsista."

Miksi nimität itsenäisiä demokratioita "alamaisiksi", jos ne liittyvät samoja arvoja kannattavien yhteisöön, jossa päätökset tehdään konsensus-periaatteella?

Mihin perustuu käsityksesi siitä, että Nato-jäsenyys rajoittaisi vapautta hankkia aseet mistä jäsenvaltio itse haluaa, esim. Ruotsista? Kuinka Nato-Puola sitten saattoi päättää hankkia Patrian Pasi-miehistönkuljetusajoneuvot Naton ulkopuolisesta Suomesta?

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Länsivaltojen (lasken Suomen kuuluvan niihin) ja Venäjän (lasken Valko-Venäjän kuuluvan siihen) nykyään Mustaltamereltä Barentsinmerelle ulottuvassa rintamalinjassa on katkos, "aukko", Suomen kohdalla. Epäilemättä se olisi ongelma Norjan kapean koillisnurkan tai Viron puolustamisen kannalta, jos Suomi joutuisi vihamielisten joukkojen hallintaan. Ymmärrän hyvin miksi NATO maanittelee Suomea jäseneksi, ja kohtelee sitä siksi kvasi-jäsenenä. Monessa muussa NATO-projektissahan me olemme mukana, mikä on tapauskohtaisesti valikoituna ihan ok.

Sopimusoikeuden asiantuntijoiden erimielisyys viittaa ongelmaan. Toisella osapuolella, Venäjällä, on oma näkemyksensä mitä suomalaisten tuskin sopii arvuutella, eikä Suomi ole asemassa irtisanomaan sopimuksiaan yksipuolisesti. Kysymys on lopulta akateeminen, koska EU-maiden solidaarinen apu ajaisi kriisin hetkellä aivan saman asian kuin NATO:n lupailut - tai kumpikin yhtä vähän, jos inhorealistien arviota kysyttäisiin. Toistaiseksi ei ole kuulunut ainuttakaan pitävää perustetta tarpeettomalle, kalliille ja vaaralliselle NATO-jäsenyydelle. Täysvaltainen ihminen tai valtio toimii sosiaalisesti (tai sosioekonomisesti, tai poliittisesti) tarkoituksenmukaisella tavalla, ei metsäläisesti - ellei satu olemaan suurvalta. Länsimaisten arvojen taas täytyisi edes ajoittain näkyä Lännen tosielämän toiminnassa - jos ja kun näin ei ole, myös arvojen hokeminen on täysin turhaa ajan haaskausta.

Se siitä "demokratiasta":

http://www.policymic.com/articles/87719/princeton-...

Alamainen menee minne herrasväki osoittaa. Miten selität monien täysvaltaisten NATO-jäsenten kansalaisten järjestettyjä retkiä kaukaisiin maihin mahdollisesti tapettaviksi? Vapaaehtoisuudellako? Vai olisiko nyt kuitenkin niin, että USA kehottaa jäsenmaitaan "pesemään tuon villin, ja tuomaan hänet telttaani" (voihan sitä toki kutsua rauhaan pakottamiseksikin - tottelemattomissa maissa), eikä kehotusta lie syytä jättää noudattamatta ilman hyvää syytä ainakaan kovin montaa kertaa. Suomi on nyt aivan yhtä lailla suomettunut Länteen päin kuin se 1960-1990 oli Itään päin... sillä pienellä erotuksella, ettemme koskaan sotineet Neuvostoliiton sotia. YK-mandaatilla kriisimaihin rauhaa TURVAAMAAN lähetettävät joukot ovat aivan eri asia.

Puolan valintaperusteista sotakalustoa hankkiessaan tuskin voimme lausua. Ehkäpä Patrian Pasi yksinkertaisesti oli osoittautunut erinomaiseksi eri rauhanturvatehtävissä?

(edit)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Miten selität monien täysvaltaisten NATO-jäsenten kansalaisten järjestettyjä retkiä kaukaisiin maihin mahdollisesti tapettaviksi?"

Hyvä, ettet nimitä näitä rauhanturvaamis/rauhaanpakottamis -operaatioita "Naton operaatioiksi" tai jopa "hyökkäyksiksi", kuten monet disinformaatikot tahallaan tekevät. Afganistanin ISAF on YK:n valtuuttama operaatio (ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/ISAF), jonka toimeenpanijaksi ja johtovastuun ottajaksi ei yksinkertaisesti löytynyt muita tahoja kuin Nato. Ja tunnetusti, siihen osallistuu vapaaehtoisia myös Naton ulkopuolisista maista (Irlanti, Itävalta, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Tonga, Uusi-Seelanti). Ei niihin "herrasväki osoita", saa myös ihan hyvin jäädä pois ketä ei kiinnosta (vrt. Suomi ja moni Nato-maa Libyan vallankumouksen aikana).

Oletko koskaan kysynyt suomalaisilta Afganistaniin lähteneiltä heidän motiiviaan? Operaation kestäessä maa on rauhoittunut ja esim. naisten ja tyttöjen asema parantunut, lukutaito on yleistynyt ja koulunkäynti muutenkin, mutta on vaikeaa ennustaa, jäävätkö nämä vaikutukset pysyviksi ISAF-joukkojen poistuttua vai taantuuko maa takaisin Talebanien aikaiseen sekasortoon ja tyranniaan.

Ja oikeassa olet, kyllä riski hengenmenosta on todellinen kun ammutaan kovilla ja kohti tai viritellään tienvarsipommeja. Jokainen yksilö kyllä osallistuu näihin vapaaehtoisesti.

Selitän näitä retkiä toisaalta pyrkimyksillä ennaltaehkäistä terrorismia sekä edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Molemmissa on vaikeaa onnistua ja ne maksavat maltaita, mutta olisiko kansainvälisen yhteisön sitten jätettävä tekemättä yhtään mitään (vrt sisällissodat, joihin ei puututtu, kuten hutut / tutsit) ja Naton ilmoitettava, ettei se ole käytettävissä?

---

No, jos Nato-Puola kerran saattoi valita Pasit Suomesta Naton ulkopuolelta teknisen hinta-laatusuhteen erinomaisuuden perusteella, mikseivät sitten yhtä hyvin Ruotsin Gripenit ja CV90-vaunut tai Kockumsin sukellusveneet saisi tulla kysymykseen Nato-maille? Tärkein hyväksymiskriteeri hinta-laatusuhteen lisäksi lienee Nato-standardit teknisen yhteensopivuuden kannalta, eikä sinänsä valmistajamaa.

Filipp Soitu

"Mitä suurempi kaveri,sen vähemmän hänen tarvitsee pelätä kaduilla kulkiessaan."Eli suurikin kaveri pelkää."Mitä suuremman kaverin kanssa liittoudut,sen vähemmän tarvitsee pelätä."Eli me pelätään,niin tarvitsemme liittoa ja kun liittoudutaan me silti pelätään,mutta vähemmän.Puhut historiasta,hienoa.Historiasta voi siis oppia.Hyvä."Koska minä seison itsenäisenä ja vahvana,voin aloittaa kanssasi dialogin ilman pelkoa."Tätä pidät tärkeimpänä.En itse ihan ymmärrä.Ensin pelätään,sitten tarvitaan liittoa.Kun liittoudutaan, ollaankin itsenäisiä ja vahvoja,siis sitten vasta voidaan keskustella.Kerrot omista naapurisuhteistasi,varsin sanomattomia,keskustelua välttäviä,ymmärtämättömiä,pelokkaita,vastuuttomia ja yksipuolisia.Siellä kadulla mahdollisesti,on iso joukko ihmisiä jotka eivät pelkää.Kävellessäsi kadulla voisit ajatella,miksei tämä väki pelkää.Kun kävelet ison kaverin kanssa,pidätkö muitten pelosta,jota kenties havaitset joidenkin vastaantulevien kohdalla,vai pidätkö pelottelusta?Historiasta varmasti voi oppia muutakin,kuin sinun kertomasi asiat, esim.syyt tapahtumien kulun takana.Kyllä kai keskustella voi ilmankin sen kummallisempia "saavutuksia".Naapurisuhteet perustuu varmaankin keskusteluyhteyteen ja yhteisiin sääntöihin,sääntörikkomusten sattuessa asioiden läpi käyntiin.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Kiitos kirjoituksestasi.

Meillä on ilmeisesti erilaiset käsitykset siitä oikeuttaako tulos/voitto sen saavuttamiseksi käytetyt keinot, vai noudatetaanko edes viitteellisesti puheenvuoron kirjoittajan mainitsemia länsimaisia arvoja, tai sen puoleen kansainvälistä lakia, tai mm. Geneven sopimuksia. USA ja sen NATO-haarakonttori ovat villiintyneet Kylmän Sodan päättymisen jälkeen mitä eriskummallisiin aseellisiin poliisitoimiin maailmalla... joiden oikeutus tai laillisuuskin on hataralla pohjalla. Mennään kohta asiaan, mutta ensin sitaatti USA:n 4:ltä presidentiltä noin 200 vuoden takaa (viisas mies, jonka viisaus pätee kansainvälistyneeseen nykymaailmaankin):

"A standing military force, with an overgrown Executive will not long be safe companions to liberty. The means of defence against foreign danger have been always the instruments of tyranny at home." (presidentti James Madison, 1751-1836, kutsuttu Yhdysvaltain perustuslain isäksi)

Tähän ansaanhan USA on joutunut: tyranniaan kotona ja maailmalla. Mainitsemasi Libyan operaatio oli jatkoa vuosikymmenten vihanpidolle "arabimaailman hullun koiran" (Ronald Reagan, 1981) Muammar Gaddafin kanssa. Hassuna yksityiskohtana "Arabikevät" itse asiassa liityy Wikileaks-vuodon paljastuksiin mm. Tunisian valtiojohdosta. USA olisi selvitellyt välinsä itsekin Libyaa vastaan, mikäpäs suurvallan on pommitellessa pienempiään takaisin kivikaudelle, mutta se keräsi ympärilleen konsortion jotta loppunäytöksellä - ulkoministeri H.Clinton lausuikin kiertelemättä, että heidän tarkoitus oli saada Gaddafi hengiltä (mikä on kv. lain loukkaus) - olisi ollut edes ohut oikeutuksen huntu. Joudutaanko purkamaan USA:n muitakin sotilaallisia edesottamuksia vaikkapa vain menneen reilun 20v ajalta - vai voisitko Sinä myöntyä sen verran, etteivät kaikki USA:n tai sen sotavoimien toimet kestä päivänvaloa? Wikileaks:ia, sivumennen sanottuna, USA on muuten yrittänyt kampittaa kaikin mahdollisin keinoin, ja estää tai uhkaillen kieltää sille kiusallisen tiedon julki tulon. "Liberty"-käsite ei enää ole kansalaisen vapautta informoida itseään: perinteiseen tapaansa viranhaltijat kertovat kansalle - tai sen puoleen esimiehilleenkään - enää sen verran kuin katsovat tarpeelliseksi. Viittaan vaikkapa puskista tulleeseen Suomen ja NATO:n yhteistyösopimukseen... saisimme NATO-Suomessa tottua tuollaiseen "need to know"-salailuun.

Miten "vapaaehtoisia" NATO-kumppanit tosiasiassa ovatkaan USA:n valtaleikeissä, paljonko junior partnerit itse asiasiassa saavat tietää salatuista US-agendoista, ja millä tavoin yhteispeli kenties voideltiin? Totuuden kuulemme ehkä aikanaan rohkeiden ja kriittisten journalistien tai tutkijoiden selvityksistä, US-mediaanhan ei CNN-sodan eli Kuwaitin vapauttamisen jälkeen ole enää uskominen. Laittomasta ja perusteettomasta hyökkäyksestä Irakiin 2003 tiedämme nyt kulissien takaisesta masinoinnista ja todisteiden väärentämisestä, jotta toivottu sota ja vallanvaihdos saatiin aikaiseksi - Libyan kukistamisesta kuulisimme siloittamattoman totuuden siten... noin vuonna 2020, kenties? Voittanut suurvalta ei tietenkään joudu tuomiolle sotarikoksistaan, mutta sen toiminta puistattaa länsimaiden arvomaailmaa edustavia ihmisiä - muusta USA:n pyrkimyksiin vielä paljon vähemmän suopeasti suhtautuvasta maailmasta puhumattakaan.

USA:n tavoista painostaa NATO-kumppaneitaan esim. asehankinnoissa on hyvää näyttöä WL:n vuodetuissa asiakirjoissa, esimerkiksi Norjan painostaminen vetäytymään Gripen-yhteistyöstä SAAB:in kanssa. Puola ei voi itsenäisenä valtiona valita asehankintojaan vapaasti, jos hankinnan ohjaaminen olisi USA:n intressissä. Näistä tapauksista on esimerkkiä kauempaakin (TSR-2/F-111), aina lahjontaa myöten. USA ei ole erityisen rehti kauppakumppani Suomellekaan: Hornet-vastakaupoista osa kuuluu tuoreena tietona olevan edelleen täyttämättä, eli pitkä aika huomioiden on kohtuullista luonehtia niitä tyhjiksi lupauksiksi. Voimmeko valittaa, voimmeko haastaa USA:n esimerkiksi Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen eri sotarikoksista? Voisimme ehkä... jos uskaltaisimme kantaa seuraamukset. Amerikkalainen tietotekniikka on päässyt ylivertaiseen asemaan maailmalla, USA:n "tulkoon pimeys"-loitsu sammuttaa suuren osan maailman tiedonkäsittelystä (myös GPS:n) ja maa käyttää ylivaltaansa estoitta jopa omia kansalaisiaan kohtaan (toki pienessä mittakaavassa, esimerkiksi presidenttiänsä arkitehtävissään "suojellakseen"). Pikemminkin Suomen ja EU:n pitäisi kiireesti pyrkiä kaikin tavoin eroon tällaisesta "kaverista", kehittää riippumatonta tekniikkaa US-tarjonnan rinnalle vaikkapa, kuin olemalla mukana sen johtamassa sotilasliitossa. "F*** the EU" ei ollut vain yksittäisen virkahenkilön nolo fauxpas, vaan oire Yhdysvaltain härskistä ylimielisyydestä.

Russofiili en ole, kuten sanottua, enkä mitenkään erityisemmin vihaa Yhdysvaltoja. Sitä USA:ta jossa kävin monia kertoja, josta pidin, ei ole enää. Ystävälle on tapahtunut joitain vaikeasti käsitettäviä muutoksia - neokonservatiivisen kiihkon valtaan joutuminen kenties - eikä hänen arvotonta käytöstään pidä hyväksyä. Ehkä olisi toisin, jos maa eläisi yhä kuin eräs Yhdysvaltain viimeisistä idealistipresidenteistä neuvoi:

"To be true to ourselves, we must be true to others. We will not behave in foreign places so as to violate our rules and standards here at home, for we know that the trust which our Nation earns is essential to our strength." (presidentti Jimmy Carter, virkaanastujaispuhe)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Timo,

kiitos jälleen asiallisesta ja puolueettomasta, perustellusta kannantostasi - mutuiluja kyllä löytyy...

Täällä lisää:

Henry Kissinger on maaliskuun alussa arvioinut, että Suomella ei ole syytä liittyä Natoon eikä myöskään Ukrainan. Hän oli käynyt samoihin aikoihin Naton pääsihteerin puheilla. New York Timesin kolumnistit arvioivat, että Suomi ei ole Nato jäsenkandidaatti eli optiota ei ole. Näin arvioi myös professori Pekka Sutela, joka on kohtuullisen hyvä Venäjä asiantuntija.
Ehkä näillä ajatushautomoiden professoreilla on parempaa tietoa Suomen Nato edellytyksistä kuin edellä mainituilla ??????"

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/67830-amerikkalais...

NATO:n suunnitelma lavastetusta hyökkäyksestä paljastui :

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164456-...

EU ei tunne Venäjää:

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164381-...

YK tuomitsee tuoreeltaan USA:n ihmisoikeusloukkaukset:

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164318-...

No johan Obama vitsin murjasit:

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164226-...

Tervetuloa länteen Andrej:

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164179-...

Ei hätää, ne on meidän fasisteja:

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164074-...
ЗАШТО? WHY? - NATO:n terrori Jugoslaviassa:

http://hildegaard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163931-...

USA yrittää epätoivoisesti saartaa Venäjää kaikilla rintamilla:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=10242

Uudet dokumentit vahvistavat Yhdysvaltojen osallisuuden Egyptin vallankaappauksessa:

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=10228

Valtamedian väittämä suomalaisenemmistön Nato-kannatus vaarallista propagandaa:

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=10158

No, "tasapuolisuuden" vuoksi täällä esim. Hannu ja muut saman jankuttajat eivät tietenkään jaksa perehtyä asioihin, vain omiin yksipuoleisiin tarkoitushakuisuuksiinsa...

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Hyviä pointteja ja asiallisia kysymyksiä. Yhdysvallat on supervalta ja sillä on valtavasti etuja puolustettavanaan. Me emme näe siitä kuin murto-osan. Nato-keskustelussa on kuitenkin perustavanlaatuinen puute, eli se että se kärjistyy suoraan Yhdysvaltojen hyvistä ja huonoista puolista keskustelemiseen. Mitähän tästä ajattelevat Iso-Britannia, Ranska, Saksa tai Italia? Nato on vahvasti eurooppalainen . On loputon suo lähteä ruotimaan jokaisen valtion ulko- ja kauppapoliittisia toimia. Juuri se tappaa asiallisen Nato-keskustelun. Suomalaisia pitäisi ensisijaisesti kiinnostaa oma puolustusratkaisu ja antaa ulkopolitiikalle mahdollisuus kertoa Suomen eettisistä kannoista. Osana Natoa meillä olisi mahdollisuus saada puheenvuoro jota on pakko kuunnella ja samalla asema, jossa meitä ei voida painostaa luopumaan ulkopoliittisesta linjastamme.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Janne Pohjala

19.4.2014 19:47 Vastaus kommenttiin #45

Ele ja ele. 14 hävittäjää vastaan Venäjän 2000 hävittäjää ja rynnäkkökonetta on todellain ele, eikä turvatakuu. Mikäli tilanne oikeasti kärjistyisi, niin onko esimeriksi Ranska tai Saksa valmiita ottamaan riskin siitä että heidän kaupunkinsa ja teollisuutensa muurruu radioaktiiviseksi romukasaksi viron puolesta? Eivät taatusti pienen pläntin ja 3,5 miljoonan ihmisen vuoksi. Eikä Suomenkaan. Olisiko USA valmis konventionaaliseen sotaan Venäjää vastaan joka voi johtaa sen eskaloitumiseen ydinsodaksi? Ei.

USA ei ollut valmis siihen edes Ukrainassa, vaan ohitti itse nostamansa hallinnon pyynnön tuoda YK:n kautta USAn ja NATO:n joukkoja Ukrainaan. USA ei ole sotinut kuin pieniä maita vastaan jotka se tietää voivansa nujertaa ilman riskiä heille itselleen.

Nyt nähtiin etteivät he halua konventionaalista sotaa Venäjää vastaan edes Ukrainassa. Ja tämän varmisti se että Venäjä ylläpiti valmiutta omalla puolellaan, joka neutraloi USA:n halun tuoda sotajoukkojaan Ukrainaan. Siksihän USA niin kitkerä on ollutkin koko ajan asiasta.
Libyaan hyökättiin surutta, koska oltiin suvereeni voimasuhteissa. Samoin Egyptiin, Irakiin ja Syyriaan. Mutta kun ei oltukaan tilanteessa missä satakiloinen gorilla voi repiä kappaleiksi pikkuvastustajan, luikittiin karkuun.

Ja sama kävisi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa jos annamme tilaisuuden joutua geopoliittisista syistä ajautua vastakkainasetteluun siten että USA jälleen ohittaa pyynnöt, siksi että vieressä on joku kenen kanssa se voi joutua tasapäiseen tappeluun. Silloin ohitetaan pyynnöt ja jätetään pyytäjä ilman. Sota tulisi liian kalliiksi USA:lle hyötyyn nähden.

Kissinger tietää mitä puhuu , onhan hän ollut aikoinaan erityisen pitkään USA:n ulkopolitiikan johdossa. Em syistä hänen vihjeensä Ukrainalle ja meille oli se mikä se oli."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68407-taysyrmays-s...

Toimituksen poiminnat