*

TommiKangasmaa

Uudenmaan prikaatin merkitys kasvaa

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö näyttää tiivistyvän voimakkaasti. Poliittisesti valinta on selvä. Jos kansa kannattaa yli yhdeksänkymmentä prosenttisesti tällaista suuntausta, on sitä helppo edistää. NATO on vaikea pala ja kyljessä kulkee liian epävarma poliittinen hintalappu. Gallupit heilahtelevat ja kuumaa perunaa heitellään puolueesta toiseen. Uhkakuvien noustessa taivaalle, ovat poliitikot heränneet kysymään, onko puolustuksen suorituskyky riittävä ja voidaanko sitä ylläpitää yksin? Puolustusliitto Ruotsin kanssa toisi ainakin aikalisän ja helpon pakotien vaikeista kysymyksistä huonossa taloudellisessa tilanteessa.

Miksi siis Uudenmaan prikaatin merkitys tässä kuviossa kasvaa? Siksi, että yhteinen kieli on kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa erittäin tärkeä tekijä. Toimiessani NATO:n yhteisoperaation esikunnassa Kosovossa olen huomannut, että vaikka englanti on yhteinen kielemme, emme kykene riittävän tehokkaasti toimimaan sen avulla. Taitotasoissa on eroja. Merkitysten kohdalla tehdään oikopolkuja ja yksinkertaistetaan tai ohitetaan asioita. Väärinymmärryksiä syntyy liian usein. Vaikka suomalaisten ja ruotsalaisten upseerien englannin taito onkin operaation parhaasta päästä, on kylmä tosiasia se, että operaatiossa vahvuus on toimiminen omalla äidinkielellä. Ruotsin kieltä puhuvien upseerien arvo kasvaa kohisten nykyisellä kehityksellä.

Jos siirtyisimme puolustusliittoon Ruotsin kanssa, tulisi yhteiseksi komentokieleksi englanti. Tästä huolimatta ruotsinkieliset sotilaamme kykenisivät hoitamaan epäselvyydet yhteisellä äidinkielellä. Se on yllättävän tärkeää. Sadat puhelinsoitot ja radioliikenne viestit yhteisoperaatiossa englannin kielellä osoittavat, että tilannekuva heikkenee kun kumpikin osapuoli puhuu vierasta kieltä. Merkitykset pysyvät samoina, huonollakin yhteydellä saadaan ymmärrys aikaan ja kielelliset vivahteet säilyttävät sisältönsä oikeana. Yhteisen kielen merkityksen olen voinut myös todeta useissa Ruotsissa käydyssä koulutustilaisuudessa, yhteistyöryhmissä ja esikuntaharjoituksissa. Ne meistä jotka puhuivat äidinkielenään ruotsia olivat tehokkaampia ja sosiaalisesti hyväksytympiä.

En silti vähättele NATO-yhteistyötä. NATO:n n tiedustelukyky, elektronisen sodankäynnin kyvyt, ilmapuolustuskyky, materiaalivirrat ja merelliset kyvyt ovat jotain, joista kannattaa haaveilla jos suorituskykyä halutaan nostaa merkittävästi.  Yhteisiä maaoperaatiota Suomen puolustamiseksi en kannata. Me olemme varmasti tehokkaampia itsenäisesti maavoimien suhteen.

Tuki ilmasta, merellä ja elektromagneettisessa ulottuvuudessa ovat kriittisiä. Samoin materiaalituki. Ruotsin kanssa me pyrimme samankaltaiseen tukeen, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin NATO:n kanssa. Taloudelliset realiteetit pakottavat Suomen hakemaan liittolaisia. Poliittisesti Ruotsi on parasta A-ryhmää. Sotilaalisesti Ruotsi on vahva niillä osa-alueilla joissa meillä on enemmän heikkouksia. Me taas olemme vahvoja taistelussa maalla. Jos me emme kykene ratkaisemaan puolustusta voimakkaan sotilasliiton kautta pysyvästi, on liitto Ruotsin kanssa huomattavasti parempi kuin ei mitään. Siinä liitossa laittaisin Uudenmaan prikaatiin kasan uutta rahaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (90 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Uudenmaan prikaatin vahvistaminen turhaa. Joensuun seudunkin turvaava Dragsvik etelän asukkaidenkin turvana.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsin opetuksen vahvistaminen kaikilla kouluasteilla tulee olemaan tämän puolustusyhteistyön välttämätön seuraus.

Ruotsin opiskelusta tulee olemaan jokaisen urallaan eteenpäin pyrkivän upseerin kunnia asia.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

En nyt ihan kaikkea ymmärtänyt minäkään. Millä tavalla Suomi-Ruotsi yhteistyö lisää rannikkojääkärien tarvetta. Ei se toki vähennäkään, joten toivotaan, että meillä on rannikkopuolustus jatkossakin, vaikka joillain tuntuu olevan intoa ajaa puolustus alas kielikysymyksenä.

Mutta toki on hyvä yhteistyönkin kannalta olla jokin ruotsinkielinen yksikkö. Voisihan sitä ruotsinkielistä koulutusta olla jossain muuallakin, vaikka jossain muuten suomenkielisessä yksikössä. Toivon on se, ettei tämä kirjoitus tarkoita, että PV luokittelee ruotsinkieliseksi/kieltä osaaviksi vain Uudenmaan prikaatissa asepalveluksensa suorittaneet.

Muuten kyllä tosi hyvä kirjoitus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jees! Ja tietysti vastaavasti suomen osaaminen Ruotsissa. Mahtava tulevaisuus! Suomi takaisin Ruotsin valtakunan toiseksi hallintokieleksi!!!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Varför inte. Men snälla sluta leka med säkerhetsfrågor och ta det på allvar så som Tommi Kangasmaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #35

Olen nimenomaa täysin vakavissani. Också på svenska.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #43

Huomasin. Täällä oli vain niin paljon hoopoja kommentteja, että tuli ensin tulkittua väärin. Ruotsinsuomalaisten asioissa on paljon parannettavaa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Wallin lupasi että Dragsvik lakkautetaan seuraavalla vaalikaudella.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Wallin ei ole tuollaista luvannut, vaan hän yritti kätkeä tämän Dragsvikin tulevan alasajotarpeen. Ilmesesti RKP:n tavoite on säästää Dragsvikin varuskunta puolustusyhteistyöhön vedoten.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Just joo, olenkin ihmetellyt kun se hiiru (Calle) on niin täpinöissään.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Muistelisin senaikaisissa suunnitelmissa olleen Uudenmaan Prikaatin liittäminen hallinnollisesti Suomenlahden Meripuolustusalueeseen (nyk Rannikkoprikaati) eli tuon joukko-osaston lakkauttamista itsenäisenä yksikkönä. Samaan tapaan kuin Tykistöprikaati liitettiin Porin Prikaatiin. Sitä ei suinkaan lakkautettu vaan toiminta jatkuu.

Tämän hallinnollisen liitoksen Wallin siis torppasi. Ainoa joka julkisuudessa vaati koko joukko-osaston lopullista sulkemista ja siis käytännössä Suomen luopumista rannikkopuolustuksestaan oli kansanedustaja Oinonen tv-haastattelussa.

Koska Suomesta löytyy edelleen kansalaismielipidettä jonka mukaan koko rannikko- ja meripuolustus tulisi lakkauttaa, ja Ahvenanmaan puolustuksesta luopua, toivoisin puolueilta selkeää kantaa asiasta, jo ennen vaaleja. Julkisuudessa olisi hyvä myös sitä ennen kansalaisille selvittää mitä sellainen muutos niin Suomen maanpuolustukselle kuin koko lähialueellemme merkitsisi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielestäni parasta olisi siirtää Uudenmaanprikaati Ahvenanmaalle. Siellä olisi ihanteelliset harjoittelualueet.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #34

Suomella on Ahvenanmaan suhteen samalainen puolustusvelvollisuus kuin muidenkin maakuntien suhteen.

Tiettävästi, siis lehtitietoihin nojaten, kriisitilanteessa tuo paikka miehitetään vähän äkkiä. Sen estämiseksi ettei vihollinen vahingossakaan saisi aluetta, jonka jälkeen sieltä voitaisiin toimia meitä vastaan.

Toki Suomestakin löytyy henkilöitä joiden mielestä Ahvenanmaan puolustaminen on turhaa. Jätetään viholliselle joka pystyy sieltä käösin heittelemään puukkoja selkäämme ja katkaisemaan koko Suomen ulkomaankaupan. Ja käte västi kaiken lisäksi uhkaamaan jopa Keski-Eurooppaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #46

Ahvenanmaan paras turva yllätyshyökkäyksiä vastaan olisi juuri Uudenmaanprikaatin siirtäminen sinne.

Merivoimien tehtävä on Ahvenanmaan puolustaminen, ja merivoimiin kuuluva Uudenmaanprikaati sopisi tähän tehtävään mainiosti.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #51

#51

Ahvenanmaa on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitu, kuten tiedämme. Poikkeustilojen sattuessa tuo saariryhmä militarisoitaisiin vähän äkkiä. Kysymättä alueen asukkailta.
Poikkeustilassa tosin tapahtuisi paljon muutakin kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvaa toimintaa, mutta se lienee eri blogien aihe.

Pv itse päättää joukkojensa sijainnista rauhan aikaisessa toiminnassa. Lehdistä olen oppinut että rannikkojoukot ovat saaneet Saarisromereltä uusia harjoitus- ja tukikohta-alueita joten siinä mielessä hallituksemme on toiminut mallikkaasti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #70

Kuitenkin ainut tapa varmistaa Ahvenanmaan turvallisuus pitkässä juoksussa on sen miehittäminen jo rauhan aikana. Tähän sopisi Uudenmaanprikaati mainiosti. Kielivaikeuksia ei olisi. Tietenkin parasta olisi, jos Ruotsi ottaisi vastuun Ahvenamaasta. Ruotsistahan voidaan lentää Ahvenamaalle noin 15 minuuttiin.

Toisen maailmansodan jälkeen Ahvenanmaa demilitarisoittiin lähinnä Ison Britannian vaatimuksesta. Mannerheim oli sopinut neuvostoliittolaisten kanssa jatkosodan jälkeen, että Ahvenamaata ei tarvitsi ainakaan kokonaan demilitarisoida.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on kansalaisten sumuttamista. Puuhastelua ja kuluja tulee lisää, mutta puolustuskykyä ei.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielestäni ainoa taho, joka tässä voi voittaa, on Ruotsin aseteollisuus, joka voi nyt myydä helpommin tuotteitaan Suomelle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tarkoitatko sitä ruotsalaisten omistamaa Patriaa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #22

Tarkoitan Saabia. Patrian omistanee Suomen valtio 100%.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

No ei omista. Kyllä siinä reipas ruotsalaisomistus.

Mutta, mitäpä sillä sittenon väliä, rikastutetaanko SAABia vai Lockheedia? Tai Suhoita? Jostain sitä kamaa kai pitää ostaa joka tapauksessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Sou???

Täällä lisää (W ei aina ole ajan tasalla, eikä aina edes oikeassa!):

http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1999/04/08/pat...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #62
Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Olen kerrankin kanssasi samaa mieltä :o)

Sisäpiirin vitsi kertoo, että Nylands Brigad on Ålands Brigad: kun Suomi vallataan, nämä heput miehittävät Ahvenanmaan. Ettei Tukholmaa päästäisi uhkaamaan.

Voi kuka pyyhkisi mielestäni epäilykset suomenruotsalaisten isänmaallisuudesta.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jotta nuo epäilykset voitaisiin pyyhkiä, pitäisi ensin saada tietää, mistä ja miten moinen harhakäsitys on mieleesi iskostunut.

Yrjö Matilainen

No katso vaikka Åke Lindmanin elokuva suomenruotsalaisesta prikaatista kannaksella 1944!! On epäreilua, että syytät porukkaa joka teki työnsä ja velvollisuutensa täydelisesti. +oli mun faijakin siellä: talvisodasa aliupserioppilas, jatkosodassa Kiestingissä, Kuuterselässä, Tornion maihinnousussa. Mutta suomenruotsalaisia ei voi mitenkään mollata, täähän on ihan käsittämätöntä että joku syyttää aiheetta. - Y.Matilainen, Parikkala Finland, nykyään Kyrkslätt!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Nostan ihan hattua kaikille, jotka haluavat Ahvenanmaalle sotimaan. Siellä voi olla aika kuumat oltavat.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#8

Hieman pitää kyseenalaistaa myös niiden motiiveja joiden mielestä se on ok että Suomea ja sen alueita voidaan käyttää jotain kolmatta osapuolta vastaan, tässä tapauksessa Tukholmaa, kuten sanoit.

Noita väitteitä kuulee nykyisin varsinkin somessa usein. Itsekseni olen miettinyt mitkä tahot ovat alunperin niiden takana, ja kuka niistä kriisiaikana hyötyisi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jos puolustuskyky on ruotsalaisten varassa, niin suosittelen opiskelemaan venäjää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko, Börje (!) perustella kantaasi - vai oliko se vain lapsellinen tölväys?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #24

Ruotsalaiset arvioivat puolustuksensa kestävän alle viikon. Siinä ajassa ei ehdi opetella uutta hallintokieltä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Mitäpäs jos sen suomen kielen opettelisinkin siinä puolustusliitossa ENNEN kuin mitään tapahtuu? Voisi siten se puolustautuminenkin kestää jopa pari viikkoa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomella tuskin on pääsyä NATOon, joten liittoutuminen Ruotsin kanssa, minkä Venäjä luultavimmin hyväksyy, olisi Itämerta vakauttava vaihtoehto. Tässä jälleen yksi syy pitää maa kaksikielisenä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Ja samalla voitaisiin, vaikka persujen tukemana, ryhtyä tositoimiin kaksikielisyyen palauttamiseksi myös Ruotsiin.

Loistava ajatus!!!

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Oman kokemukseni perusteella olen blogistin kanssa 110 prosenttisesti samaa mieltä. Moni, kun tilanne on päällä, ei ymmärrä edes omaa kieltään varsinkaan radiossa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Rannikko- ja meripuolustuksen merkitys Suomelle on mielestäni puolustuksemme kannalta aivan korvaamaton.

Lisäksi rannikko on ainoa alue josta Suomi ei ainoastaan puolusta itseään vaan voi myös halutessaan vaikuttaa myös muihin Itämeren sotilaallisiin toimijoihin, niin merellä kuin ilmassa. Vahva sotilaallinen kykymme voi siis olla meihin tai muihin länsimaihin vihamielisesti suhtautuvien tahojen mielestä itselleen uhka.
Suomen rannikolla ei siis puolusteta pelkästään Suomea vaan kaikkia jotka ovat länsi- ja eteläpuolellamme, halusimmepa tai emme.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kielipoliittisin perustein ei todellakaan tule valita yhtään upseeria mihinkään tehtävään, vaan aina pitää valita pätevin. Luulisi sinun ammattisotilaana allekirjoittavan tämän. Jos on tarvetta, niin radistiksi voidaan laittaa erinomaista ruotsia ja englantia puhuva henkilö. Varmasti Ruotsistakin löytyy tällaisiä henkilöitä. Päätökset kuitenkin tekee se pätevin henkilö, oli sitten äidinkieli vaikka armenia. Kova rupeaa olemaan rkp:n epätoivo pakkoruotsin säilyttämiseksi.

Aika outoa, että englanniksi toimiminen Kosovossa ei teiltä meinannut onnistua. Oliko syynä sinun vai ruotsalaisten heikko englanninkielen taito? Itse en huomannut mitään ongelmia vuosituhannen alussa, kun ruotsalaisten kanssa toimittiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ei tietenkään kielipoliittisin perustein, vaan kieliTAITOperustein.

Et ilmeisesti lukenut bloitekstiä kovin tarkkaan. Toki enlanti toimi suomalaisten ja ruotsalaisten välillä, kirjoittajan mukaan. Onelma on, että se ei toiminut muiden kanssa. KKuvitema "kaikki osaavat enlantia" on totta vain suomalaisten ruotsivihaajien mielikuvituksessa.

Länsi-Euroopan lingua franca on saksa.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Sodankäynnissä tärkeintä on sodankäynnin taito, ei kielitaito, vai väitätkö kenties, että jokainen majuri on yhtä taitava komentamaan pataljoonaa tai laivuetta?

Jos englanti toimii suomalaisten ja ruotsalaisten välillä, niin miksi silloin pitää osata ruotsia (tämäkin voidaan hoitaa tulkin välityksellä, jos ei muuten toimi).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Oikea kysymys on, MIKSI EI ruotsi tai suomi.

Olisi mielenkiintoista nähdä "majuri", joka on maailman huipputaktikko, taistellussa, kun kukaan ei ymmärrä, mitä hän puhuu.

Sama kärpäsenä seinällä voisi olla kiinnostavaa, kun tulen alla olevalle joukkueelle annetaan taistelukäskyjä tulkin väityksellä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #39

Ihan hyvä se on olla englanti käskykielenä, kun tehdään yhteistyötä muidenkin kanssa. Taavettia ja Danielia käskyttää todennäköisesti hänen oma ryhmänjohtajansa tai joukkueenjohtajansa suomeksi tai ruotsiksi. Ja eiköhän kielitaitoa löydy riittävästi. Tuon tulkkaushomman minäkin haluaisin nähdä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #39

Et voi olla tosissasi, että et ymmärtänyt tarkoittamani, että tulkki olisi tarvittaessa mukana esikunnassa (jos muka ei löytyisi päteviä englanninkielen taitoisia upseereita), eikä mikään estäisi kommunikoimaan ruotsiksi, jos pätevin henkilö sattuisi sitä osaamaan riittävän hyvin. Tarkoitin sitä, että ruotsinkielen äidinkielenkaltainen osaaminen ei saa olla vaatimus ohi sotilaallisen ammattitaidon. Tiedän, että sinulla on väärinymmärtämisen lahja, mutta koita nyt rauhoittua.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #45

Kielitaitoa löytyy varmaan ihan riittävästi. Tulkkaus nyt ei varmaan erinäisistä syistä tule kyseeseen. Tulkkauksessa kun tuppaa sisältö muuttumaan. Ja mitäs sitten tehdään, jos joku ampuu tulkin. Muttei mikään estä lähettämästä sitä parasta kielitaidotonta opettelemaan englantia kielikurssille tai vaikka kielikylpyyn Dragsvikiin niin osaa ainakin ruotsia tms.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Mitä ihmettä äidinkielitasolla on tässä tekemistä? Vai onko se englanti muka äidinkielitasoista? Eiväthän edes suomalaiset ja savolaiset aina ymmärrä toisiaan, äidinkielillään, mutta hyvin on mennyt ihan ilman englantia.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Kerroppa meille miten "pätevintä" valitaan. Tällainen maalainen ei ymmärrä miten "pakkoruotsikeskustelu" tähän liittyy.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kyllä esimies osaa valita pätevimmän alaisensa tarvittavaan tehtävään. Ei ole väliä onko kyseessä siviili-, vai sotilasorganisaatio.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund Vastaus kommenttiin #30

Niinpä, Krista Kiuru on hyvä esimerkki.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #47

Etkö tunne itseäsi yhtään tyhmäksi ottamalla esimerkiksi poliitikon, kun puhutaan sotilas- tai yritysorganisaatiosta? Juuri tuollaista sopivuus ohi pätevyyden perseilyä tässä koitin kritisoida. Vai väitätkö kenties, että puolustusvoimat valitsisivat johtajat puoluekirjan perusteella?

Käyttäjän JyrkiKaarttinen kuva
Jyrki Kaarttinen

En oikeastaan ymmärrä kielipolitiikan sotkemista maanpuolustukseen. Olen blogistin kanssa monista asioista yhtä mieltä. Minulle on aivan samaa, onko komentokieli suomi tai ruotsi. Osaan niitä molempia eikä se ole asian ydin. Kysymys on tehokkaasta maanpuolustuksesta ei kielipolitiikasta.

Minusta asian ydin on se, miten me kykenemme puolustamaan maatamme tehokkaasti. Toivon, että kenraalikunnastamme ja turvallisuuspoliittisesta johdostamme löytyy tietotaitoa ja osaamista niin paljon, että osaamme varautua ja kykenemme myös puolustamaan maatamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Tapahtuuko se yhteistyössä Ruotsin kanssa tai tarvitsemmeko me mahdollista Nato-jäsenyyttä lienee kysymys, joka on ratkaistava maamme etua ajatellen. Tärkeintä on, että puolustuskykymme ja puolustustahtomme on terästä, tilanteessa, jos joku yrittää siirrellä rajojamme tai tulla ilman lupaa.

Järkevintä on lopettaa keskinäinen kinastelu ja miettiä todellisia vaihtoehtoja, jotka meillä on ratkaistessamme puolustuksemme ydinkysymyksiä. Tärkeintä on pitää huolta oman armeijamme kunnosta. Kuten Otto von Bismarck aikanaan sanoi, että todellisen kriisin sytyttyä "asioita ei ratkaista puheilla eikä enemmistöpäätöksillä, vaan raudalla ja verellä". Se liiasta idealismista. Minä suosittelen realismia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Jos siirtyisimme puolustusliittoon Ruotsin kanssa, tulisi yhteiseksi komentokieleksi englanti."

Voisitko mitenkäänperustella tämän? Komentokielihän ei ole pelkästään upseerienvälinen asia, keskeistä on rivimiehen ymmärrys. Miksi siis Taavettia ja Danielia komennettaisiin kielellä, jota kumpikaan ei ymmärrä?

Yrjö Matilainen

Älytöntä vastustaa puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa sen takia, että vastustaa ruotsin kielen opintoja koulussa!! Eihän yhteistyöstä Ruottin laivaston ja ilmavoimien kanssa ole meille mitään haittaa, häh?? Jos Te arvoisat, ette halua opiskella koulussa ruotsia tai avaruusgeometriaa, niin voihan olla sellaisia nörttejä jotka sen tekee, eikä meidän tarvi siitä kantaa huolta! (siskonikin opetteli 3 vuotta latinaa, ja myöhemmin vielä hepreaa).
Mutta Tomi Ketola on täysin oikeassa, että Suomen etelä-rannikon meri- ja rannikkopuolustus ovat nyt aivan avainasemassa, koska kaikki merkit viittaa siihen, että ns. "naapuri" ei olekaan tulemassa koillisesta, idästä tai kaakosta, vaan etelästä: Uudenmaan rannikolle, Turkuun, Porvooseen. Silloin on Suomi taskussa, niin kuin kotikommarien ihailema Leonid Iljitsh Breznev sanoi 1970-luvulla.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Älytöntä perustella puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa sillä, että "ne tulisivat auttamaan meitä".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta: Älytöntä perustella puolustusyhteistyötä NATOn kanssa sillä, että "ne tulisivat auttamaan meitä".

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Niin, eihän kukaan ole kieltämästä keneltäkään ruotsin kielen opiskelua. Kyse on siitä, että valtavan suuren suomalaisten enemmistö (75 %) tahto on saada ruotsi vapaaehtoiseksi kaikilla opintojen tasoilla ja se on saatava toteutettua.
Kaikissa muissa pohjoismaissa englanti on pakollinen vieras kieli ja sitä osataan erinomaisesti. Suomessa englanti ei ole lailla pakolliseksi säädetty kuten ruotsi on ja silti lähes kaikki valitsevat englannin.

Kansainvälisessä sotilaallisessa toiminnassa englanti on yleisin yhteinen kieli - myös pohjoismaiden välillä. Seurasin 18 maan rauhaturvaajaupseerien toimintaa Lähi-idässä 1980-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin. Ei siellä ruotsia puhuttu, vaikka ruotsalaisia oli mukana toiminnassa.

Yrjö Matilainen

Jos ne tulee, se on meille eduksi. Jos ne ei tule, me ei olla menetetty mitään. -En usko että Ruotsi tulee koskaan pyytämään meiltä apua Norjan, Saksan tai Tanskan hyökkäystä vastaan! Eli tää on kuin ilmainen lottokuponki: ota vastaan, voit voittaa, ehkä et. Mutta et menetä mitään.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ja avusti Ruotsi viimeksikin. Otti vastaan sotalapsia, antoi materiaaliapua ja tuli sieltä jonkin verran miehiäkin. Itse meidän maatamme tulee puolustaa. Jos joku auttaa, niin hyvä. Ihan ihmeellisiä mielipiteitä joillakin. Tämä yhteistyö Ruotsin kanssa kuulostaa ihan lupaavalta.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomenruotsalaisten sotahistoria viime sotien ajalta on niin surkea, että puolustusministeri Ole Norrback (rkp) kirjoitutti uudelleen koko moniosaisen jatkosodan historian saadakseen häivytettyä suomenruotsalaisten pahasti ryvettyneen maineen.

Suomenruotsalaiset ja jopa riikinruotsalaiset säätiöt rahoittivat miljoonilla euroilla kaksi elokuvaprojektia suomenruotsalaisten sotaponnisteluista. Ohjaajaksi valittiin Åke Lindman. Kun ensimmäisestä tuli floppi, niin professori Lindman loihe lausumaan Ilta-Sanomissa, että "ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä lähde katsomaan". Hänen mielestään "ruotsinkieli on myrkkyä monille", mutta tuskinpa se on todellinen syy. Syyt ovat paljon syvemmällä Suomen kansan kollektiivisessa muistissa.

Seuraavassa Tali-Ihantala -elokuvassa myrkkyannos pudotettiin 10 prosenttiin, mutta tulos oli edelleen laiha.

Vasta sitten voidaan edes ajatella, että Ruotsista olisi jotain hyötyä Suomen sotilaallisessa puolustuksessa, on oltava valtiosopimus täydestä yhteistyöstä myös sodan aikana. Tähän mennessä Ruotsi on aina pettänyt suomalaiset (1808-09, 1918, 1939-40, 1941-44, 1945). Ei hyvä!

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Tässäpä meillä oikea maanpuolustushengen rakentaja. Putler kiittää. Miten sanoikaan latinan kielen opettajani moisesta:"Ille sonat quo mordetur gallina marito."

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Tuosta ei puuttunut kuin, että Mannerheim oli täysin epäpätevä. Joopa joo. Talalla on ihan oma maailmankuvansa eikä tuossa ollut sen suhteen mitään uutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ruotsi pettänyt?

Hyvä esimerkki on jälleen Talvisota. Tuolloin kolmannes Ruotsin aktiivisista ilmavoimista toimi Suomessa ja taisteli Nevostoilmavoimia vastaan. Sekä koneet, aseet ja ammukset että miehistö ja huolto tulivat Ruotsista. Ruotsi ja fascistinen Italia olivat ainoat maat, joilta Suomi sai ajanmukaista kalustoa.

"Lännen apu" sen sijaan oli lähinnä kaatopaikkaluonteista: Ranskasta satiin sata vuotta vanhoja tykkejä, joihin suomalaisten piti itse improvisoida tähtäyslaitteet mm. maitohinkeistä. Englanti toimitti ja möi käytöstä poistettuja, vanhentuneita Belheim-pommikoneita. Englanti takavarikoi Italian antamat uudenaikaiset torpedoveneet, Saksa takavarikoi Italian antamat uuenaikaiset Fiat-hävittäjät. Että sellaista apua "lännestä" - ja Ruotsista.

Silti Neuvostoliitto hävisi, 6- 1!

Historiantuntemus ei ole Talan vahvoja puolia. Ruotsiviha näyttää olevan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllähän se katu-uskottavuutta lisää, jos ilmavoimilla on 62 hävittäjän sijasta käytettävissä myös Ruotsin koneet eli yli 210 konetta yhteisessä hankkeessa.

Sama ilmiö koskee myös Ruotsin merivoimia, joita en vähättelisi muodikkailla sukellusvenevitseillä.
Kielen kannalta osaamista on molemmilla sekä suomen että englannin kielillä, joten tilanteen mukaan voidaan selventää monia asioita tarpeen vaatiessa vaikka kahdella vaihtoehdolla.

Laivastoasemat ja merivartiostotkin voisivat hyötyä tästä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

On ihan sama, vaikka rauhan aikana Suomessa olisi vaikka 20.000 sotilaslentokonetta, jos niitä sodan sytyttyä on 62! Yrittäkää nyt tajuta, että Ruotsi ei edelleenkään tulisi panemaan tikkua ristiin - joitakin julkilausumia enempää.

Uudenmaan prikaati on lilliputti, joka elää vain ex-ministeri Wallinin koplausten turvin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tikuista ja julistuksista kannattaa muistaa vähän historiaa:

Talvisodassa Ruotsi nimenomaan julisti pysyvänsä puolueettomana, kuitenkin kolmannes Ruotsin ilmavoimista toimi Suomessa ja kävi sotaa Neuvostoilmavoimia vastaan. Ruotsi "toimitti" paitsi koneet ja lentäjät, myös ammukset, polttoaineet ja huollon.

Sotilaat voivat olla vapaaehtoisia, sotilaslentokoneet eivät.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_frivilligflot...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#56

Ruotsilla on Suomea aika paljon vahvemmat merivoimat joten jo rauhanajan harjoittelu lisää tavattomasti mahdollisuuksia hakea yhteistä pohjaa.

En tiedä, mutta komentokielen ja käsky- ja viestikoodiston uskoisin olevan sama kuin mitä käytetään muissakin kansainvälisissä harjoituksissa. Ei liene perustetta suunnitella ja harjoitella kolmatta uutta käsky- ja viestintäkoodistoa nyt käytössä olevien kotimaisen ja kansainvälisen lisäksi.

Käyttäjän JamesMashiri kuva
James Mashiri

Terve Tomi,

Hieman aiheen vierestä, mutta pakko tässä vaiheessa kommentoida että väittämäsi "Ruotsilla on Suomea aika paljon vahvemmat merivoimat" nojaa valitettavasti vanhaan käsitykseen Ruotsin merivoimista kylmän sodan aikana. Nykyään olemme ohjusveneissä tasavahvoja (Suomi 8, Ruotsi 7). Miina ja MITO menevät myös aika tasan. Jos Ruotsin puolelle vakaa jokin kallistaa, niin ne ovat vain ja ainoastaan sukellusveneet (4) ja täysin varusteltu (kokonaan uiva) amfibiopataljoona.

Ruotsin merivoimien vahvuuksia ymmärtääkseen on syytä seurata Göteborg- ja Stockholm-luokan alusten elinkaaripäivityksiä, joista osa on "downgrading."

//James

Käyttäjän JamesMashiri kuva
James Mashiri

Terve Seppo!

Kommentoin jo aiemmin erästä arviota merivoimavahvuuksista vartailuna ja kommentoin tätäkin, koska kommenttisi sisältää tietoa, jota lööppilehdistö yleensä totena levittää.

Korjaussarjat todellisiin vahvuksiin, mukaan lukien suorituskykyanalyysi tässä:

Lue ensin: https://fmashiri.wordpress.com/2014/05/15/djup-suc...
Lue sitten: https://fmashiri.wordpress.com/2014/05/16/storebro...

//James

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

James,

Hyviä kirjoituksia. En kyllä muista, että Husis olisi laskenut tuolla tavalla lukuja yhteen, vaan näki yhteistyön tulevaisuuden mahdollisuutena. Noiden muiden Suomessa julkaistavien lehtien osalta voin hyvin kuvitella, että ovat esittäneet yhteenlaskettuja lukuja.

Äläkä nyt sentään herranjestas mene liikaa sanomaan, että meillä on paljon yhtikäs mitään kalustoa. Sen jälkeen me taistellaan talikoilla, kun vasemmisto on riisunut meidät aseista. Korostetaan ennemmin sitä, että ohjusveneet ovat ajokiellossa.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Uudenmaan prikaatin merkitys Suomen puolustusvoimissa on hyvin vähäinen. Ei runsaasta 4 prosentista ole mistä nyhjäistä (ahvenat on vapautettu).
Suomen puolustuksesta vastaavat suomenkieliset kuten aina ennenkin.
Suomenruotsalaiset lähtivät joukolla kesäkuussa 1944 Uumajaan, kun maamme kohtalo oli veitsen terällä.

Vaikka Uudenmaan prikaatin merkitys kasvaisi nykyisestä 100 %, niin edelleen se on olemattoman pieni osa Suomen armeijasta (230.000 sodan ajan vahvuus). Suomen alueen puolustuksesta vastuu on edelleen suomenkielisillä suomalaisilla.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

No, kuule täällä suunalla ei kukaan soudellut. Jos pohjalaisilla ei kantti kestänyt, niin sille en voi mitään.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Aivan kuten Ketola tuolla ylempänä kirjoittaa, Uudenmaan prikaatin merkitys on rannikon (ja saariston) puolustamisessa. Minkä tahansa yksittäisen joukko-osaston painoarvo on vain muutamia prosentteja koko vahvuudesta, joten samalla logiikalla voisi kait muutkin lakkauttaa.

Jossain niitä rannikkojoukkojakin varmaan pitää kouluttaa, jos ei nyt jostain syystä tehdä sellaista ratkaisua, että jätetään rannikko puolustamatta.

Eikös se ole aivan sama, jos tuo koulutuspaikka on Dragsvik? Vai oliko logiikka kenties sellainen, että jätetään vaikka sitten rannikkojoukot kouluttamatta, kunhan saadaan tehtyä hurreille kiusaa?

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Suosittelen Talalle perehtymistä, Paavo Talvelan, Sun Tsun ja Clausewitzin teoksiin. Palaa sitten sotilaspolitiikkaan. Mutta muista blogin otsikko niin pysyt aiheessa. Sinullahan näyttää olevan sanaa hallussa.

Käyttäjän JyrkiKaarttinen kuva
Jyrki Kaarttinen

Kuten jo aikaisemmassa kommentissa totesin, kummastelen suuresti, miten tästäkin asiasta, siis yhteisestä maanpuolustuksesta, voi joku vääntää kielipolitiikkaa.

Clausewitzin kirjan Vom Kriege ehkä kestävin ajatus on, että "sota on politiikan jatkamista toisin keinoin".

Siis, jos joku toinen yrittää käyttää tuota politiikan toista optiota, niin ydinkysymys on, miten me voimme siihen vastata. Rauhan aikaa kiinalainen sotateoreetikko Sun Tsu kehotti muistaakseni käyttämään sotaan valmistautumiseen.

Ukraina kriisi ja Venäjän toiminta lähialueillamme antavat riittävästi evidenssiä siihen, että puolustuskyvystämme ei saa tinkiä. Se on kansakuntamme ainoa henkivakuutus todellisen hädän hetkellä. Malli Cajander vuodelta 1939 kertoo siitä yhä konkreettisen esimerkin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Sitä minäkin ihmettelen ja olettaisin Tomin ja Hansin ihmettelevän samaa.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Hei Tommi, kun toimit Naton pääesikunnassa Kosovossa, niin saitko palkan Natolta vai minulta (=suomalaisilta veronmaksajilta)?

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Kristiina, voin vastata sinulle Tommin puolesta. Hänen palkkansa maksoi Suomen valtio. Jos hän siellä pari vuotta oli niin kustannus oli parinsadannen tuhannen euron luokkaa.Se on noin 0,00001 prosenttia Suomen kehitysyhteistyöbudjetista sinä aikana.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

200.000 on iso raha, kun ostetaan vanhuksille vaippoja.

Kuinka hyvin vanhukset voisivatkaan, jos koko kehitysyhteistyöbudjetti menisi heille.

Sinun kannattaa varmaan perehtyä prosenttilaskuun.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Taitaa kuitenkin olla niin, että jonkun muun olisi syytä perehtyä valtion talousarvioon yms. Sote on aika iso osa sitä. Puolustusvoimat toteutti aikatalussa uudistuksensa/säästökuurinsa ja sote se vain siirtyy.

Käyttäjän JamesMashiri kuva
James Mashiri

Jätän kommentit "Dragsvik, pakkoruotsi, Wallin" omaan arvoonsa ja vastaan toisella kotimaisella, eli suomeksi.

Tommi on oikeassa ja argumentaatio on hyvä. Yhteinen kieli helpottaa myös Naton piirissä, esimerkiksi yhteisiä yhtymiä ovat mm. hollantilais-saksalainen AK (1st German-Netherlands Corps), Belgian ja Alankomaiden laivastot kokonaisuudessaan ja brittien ja hollantilaisten merijalkaväkiyhteistyö. Näissä toisen kielen puhuminen on eduksi. Se, että komentokieli on englanti ei merkitse sitä etteikö työskentelykieli olisi esimerkiksi saksa tai hollanti.

Myös Uudenmaan prikaatin yhteistyössä Ruotsin amfibiorykmentin kanssa, joka on ollut vuotuista vuodesta 2001 alkaen, on työskentelykielenä aina ruotsi. Joskus jopa niin, että "rannareiden" komentokieli on ollut suomi.

Perusyksikkötasolle mentäessä komentokieli on aina oma äidinkieli.

Rannareilla tämä on joskus vaikeaa kun joukossa puhutaan sujuvasti niin monta eri kieltä ;) Esimerkiksi vuoden 2011 NBG-joukossa, jonka UudPr perusti, löytyi komentoryhmä, jossa puhuttiin kolmea kieltä Rovaniemeltä ulkomaiden kautta Ahvenanmaalle (juu, Ahvenanmaalainen ammattisotilas(!)). Kun Pasin ovi meni kiinni, lensi läppä sisällä sujuvalla yhteisellä englannin kielellä. Hämmästyin ensimmäisen kerran itsekin.

Kielestä riippumatta kaikki on aina toiminut hyvin. Suurimmat ongelmat ja fuck-upit olen nähnyt silloin kun jääräpäisesti on pysytty englannin kielessä tai jopa pidetty käskynantoja omalle joukolle englanniksi.

Lingua francan luonnollinen periaate on ehkä paras. Tehdään työtä sillä kielellä mitä parhaiten yhdessä kussakin tilanteessa ymmärretään.

//James

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Olen kanssasi samaa mieltä Tommin blogikirjoituksesta ja myös siitä, mitä kirjoitat. Mutta tämä minua kiinnostaa tulevan yhteistyönkin kannalta:

"Perusyksikkötasolle mentäessä komentokielenä on aina oma äidinkieli."

Taitaa kuitenkin olla yksikön kieli. En muista koskaan nähneeni missään paperissa mainintaa äidinkielestä tai sitten se on niitä asioita jotka isoveli tietää muuten. Eikä kyllä tule ihan heti mieleen, että olisi kuulut komentoja suomeksi ja ruotsiksi yksikössä jossa on sekä että. Enkä kyllä muista kenenkään vaatineen palvelua omalla äidinkielellään. :)

Jos nyt esim. poikani menisi muualle kuin Dragsvikiin, niin määritteleekö PV äidinkieleksi suomen vai ruotsin? Armeijan jutuissa ja muussakin pärjää varmaan suomellakin, mutta äidinkieli on vahvasti ruotsi ja ajattelu suomenruotsalaista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Komentokielenä on myös Dragsvikissä suomi.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #80

Perusyksikkötaso = komppania. Draksvik on prikaati. Mutta väliäkös sillä millä kielellä kunhan viestitys toimii.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #81

Suomen armeijassa komentokieli on kaikilla tasoilla sama. "Asento" on komento niin Dragsvikissa kuin vaikkapa Niinisalossa.

Käsky ja komento eivät ole sama asia - ainakaan armeijassa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #82

Ei siltä vaikuta, kun lukee herra ammattisotilaiden kannanottoja. Eikä niin taida olla, että pelkällä suomella mentäisiin. Nykyään ollaan aika kansainvälisiä. Järjen käyttökin on armeijassa sallitumpaa kuin ennen.

Käyttäjän JamesMashiri kuva
James Mashiri

Kiitos tarkasta lukemisesta Jari!

Tarkennan: Komentokieli tietysti aina suomi puolustusvoimissa. Työskentelykieli ja käskykieli on yleensä "yhteisin" äidinkieli. Esim. UudPr kouluttamissa yksiköissä käskyt annetaan ruotsin kielellä ja FINSWE yt:ssä ruotsi on yhteinen kieli. Poikkeuksena kuitenkin prikaatin perustamat kv- joukot, joissa käskyt suomeksi, koska se on kielistä "yhteisin."

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #86

James,

Kommenttiini sisältyi oikestaan toinenkin kysymys. Aletaanko nyt jotenkin pitämään tarkemmin kirjaa reserviläisten kielitaidosta tai onko niin jo tehty? En muista koskaa vastanneeni mihinkään kyselyyn, mutta tuntuu kyllä olevan tiedossa kuten siviiliosaamisenikin. Reserviläistoiminnassa ei kyllä tiedä mikä on käsky ja mikä komento, mutta reipasta on meno siitä huolimatta.

Käyttäjän JamesMashiri kuva
James Mashiri Vastaus kommenttiin #87

Terve Jari!

Kirjaa pidetään varusmiesten kielitaidosta ja se tieto periytyy rekisterissä reserviin. Kansainvälisten joukkojen osalta on olemassa peruskielitaitovaatimukset ja erityiset vaatimukset, jotka testataan ja kirjataan.

Varusmiehet kertovat tullessaan äidinkielensä ja muun kielitaitonsa, joten sitä kautta tieto löytyy. Kansainvälisessä valmiusjoukossa on sitten erikseen ihan perusluokan sotilasenglannin koulutus.

Käsky ja komento on todellakin hyvä erottaa toisistaan, ettei tule väärinkäsityksiä [nostaa käden virheen merkiksi]. Komento on ohjesäännössä määrätty, kuten esim. ASENTO, LEPO, SUOJAAN, LAMAUTA, TUHOA, jne. Käskykielellä taas tarkoitetaan sitä kieltä, jolla esim. hyökkäyskäsky, tilanneselostus tai muu annetaan.

//James

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #88
Timo Toiminen

Jaa jaa, ja aivan aluksi tämä EU(6Ei[Malta,Itävalta,Suomi,Ruotsi,Kypros,Irlanti]/22Nato):n sisällissodan mahdollisuuden poissulkeva mahdollisen Ruotsin ja Suomen keskinäisen sodan puolustusstrategia nyt aivan aluksi kuntoon.

Toimituksen poiminnat