Työ NATO-esikunnassa
Suomalaisen upseerin mennessä työhön kansainväliseen, NATO-johtoiseen esikuntaan, moni ajattelee hänen menevän tekemään perinteistä ”upseerin” työtä. Suunnittelemaan joukkojen toimintaa, tulevia operaatioita, huoltoa, arvioimaan vastustajan toimintaa tai muuten johtamaan sotilaallista esikuntatyötä. Näin saattaa joskus Afganistanissa ollakin. Kokonaiskuva vain on varsin erilainen.
NATO-johtoisia operaatioita leimaa sotilaallinen ylivoima. Jopa Afganistanissa NATO on todellisuudessa täysin ylivertainen. Yksinkertaisimmillaan voisi ajatella, että operaatiot kulkevat onnistumisesta toiseen. Asettamalla ylivertainen sotilaallinen voima alueelle voidaan tavoitteet saavuttaa nopeasti, kerätä voitosta saatava mielihyvä ja valmistella uutta operaatioita. Esikuntaupseerit kierrättävät vanhat käskyt uuden vastuualueen vaatimuksia vastaaviksi ja juna kulkee.
Todellisuudessa suomalainen upseeri havaitsee olevansa tietokoneensa ääressä esikunnan toimistossa miettimässä, miten tämä yhteiskunta toimii. Minkälainen on maan poliittinen kartta? Energiahuolto? Sosiaalituki? Taudit ja terveydenhuoltojärjestelmä? Onko infra kunnossa? Miten uskontojen välinen tilanne kiristää välejä ja saadaanko ortodoksi ja muslimi keskustelemaan keskenään? Pehmeiden keinojen maailma vyöryy kapteenin yli ja haastaa kaiken sen koulutuksen, joka ei kaikkinensa vastannutkaan kovaan operaatioon lähteneen sotilaan mielikuvia esikuntatyöstä NATO-esikunnassa.
Suomalainen upseeri tosin pärjää siinäkin. Meillä on kiistaton etu moneen muuhun maahan nähden. Meillä on erinomainen peruskoulutus ja korkea valmius oppia uutta. Materiaali on laadukasta ja upseerit on opetettu ottamaan vastaan ja etsimään uutta tietoa. Se näkyy niissä lukuisissa tuplatutkinnoissa, joita upseerit yhä useammin haalivat.
Reservin upseerit ovat lähes poikkeuksetta korkeasti koulutettuja, monen alan osaajia. KFOR-esikunnassa, jossa palvelen, on minulla alaisena reservin upseereja, joilla on kahdesta kolmeen korkeakoulututkintoa. Tai sellaisia kuin eräs luutnantti, jolla on poliisin työkokemusta viisitoista vuotta, opettajan tutkinto ja työ sekä riittävä määrä sotilaallista koulutusta. He ovat erittäin valmiita sekä kovien että pehmeiden keinojen maailman haasteisiin. Kuitenkaan minun ei tarvitse kuin vilkaista ympärilleni ja alan nähdä heikolla kielitaidolla varustettuja peruskoulutuksen saaneita ammattiarmeijoiden ihmisiä, joiden pitäisi tuottaa sama panos kuin ekonomi-diplomi-insinööri-valtiotieteilijäupseerin, joka tekee esikunnallemme töitä kuusi päivää viikossa, kaksitoista tuntia päivässä.
Väistämättä tulee mieleen kysymys: onko kansainvälisen sotilaallisen operaation tarkoitus erottaa taistelevat osapuolet toisistaan vai rakentaa kansalaisyhteiskuntaa? Kun sotilaallisia kykyjä valjastetaan yhteiskunnan vakauttamistehtäviin, on valittu moukari hakkaamaan nastoja paperiin. Sillä on vaikea osua ja pöytä alla voi haljeta joka iskulla. Moukari on suunniteltu raskaisiin lyönteihin tarkoituksenmukaisessa paikassa. Nastojen hienovaraiseen painamiseen on toisenlaiset työkalut.
Kun sotilaallisesti ylivertainen koneisto viedään johonkin ja tilanne vakautuu, alkaa sotilas itsekin keksimään itselleen tekemistä. Ei riitä, että hobbesilainen Leviathan, ylivertainen tuomari, asettuu osapuolten väliin. Sille on keksittävä ”hyödyllistä” tekemistä. Sitä tekemistä keksii niin poliitikko, joka ei näe arvoa sille, että sotilas istuu käsiensä päällä, eikä sille näe arvoa eversti, joka miettii uransa uhraamista tekemättömyyden alttarille. Organisaatio alkaa kehittämään sille kuulumattomia tehtäviä, koska olisi moraalitonta vain istua riitapukareiden välissä ja antaa ajan kulua. Suunta katoaa, vastuun rajat hämärtyvät ja operaation edessä alkaa siintämään epäonnistumisen mahdollisuus. Ylivertaisesta tuomarista tulee yhteiskunnan vakauttaja, sosiaalityöntekijä, poliisi, syyttäjä, rakennusmestari ja sairaanhoitaja.
Kuinkahan monta kertaa kuulee, että NATO on epäonnistunut Afganistanissa? Siitä huolimatta, että Afganistan on loistava esimerkki kiistattomasta sotilaallisesta voitosta. Taleban ei NATO:n niin halutessa kykene valtaamaan yhtäkään kaupunkia. Yhtäkään kunnon taistelua se ei voita. Tappioluvut ovat täysin suhteettomat. Ja silti joku vielä väittää, että operaatio on sotilaallisesti epäonnistunut. Niin se mielikuvissa onkin, kun moukarilla on alettu tekemään hienomekaanista työtä. Yhteiskunnan rakentaminen on siirretty sotilaiden vastuulle. Kotimaassa kysytään, miksi kohdemaan korruptiota ei saada kuriin ja miksi naisten asema ei tahdo parantua? Esikuntaupseerin maailmaan on astunut se uusi ja ihmeellinen ei-kineettinen mielikuvien ja tahdon, kognition ja viestinnän maailma. Maailma, jossa sotilaallisia operaatioita mitataan tyttöjen koulutuksella ja turvallisuutta poliisin toimivaltaan kuuluvilla tilastoilla. Mikä mättää?
Operaation tavoitteet mättävät. Kansainvälisten sotilaallisten operaatioiden tehtävät tulee asettaa siten, että ne liittyvät vain turvallisuuden sotilaallisen ulottuvuuden piiriin. Yhteiskunnan rakentamiseen tulee asettaa muut organisaatiot. Sotilaallinen koneisto on parhaimmillaan kansainvälisissä operaatioissa silloin, kun sille annetaan yksinkertainen ja selkeä tehtävä, johon sotilasorganisaatio ammattiarmeijoineen soveltuu.
Kotona asiat voivat olla toisin. Taistelussa omasta kodista meidän täytyy olla kaikessa vahvoja. Onneksi Suomen puolustamiseksi meillä on loistavia ja kykeneviä ammattilaisia ja reserviläisiä. Sen voin todeta joka ainoa päivä Balkanilla.
Kyllähän tosiasiat osoittavat selvästi että Suomi on itse hölmöillyt luottamalla liikaa Venäjään luotettavana kumppanina. Ruotsi ja ruotsalaiset ovat olleet asiassa paljon viisaampi.
Jos sitten jatkossa ollaan viisaampia, koska jopa pelkät liialliset taloussuhteet itänaapuriin voivat olla myös turvallisuuspoliittinen riski, riippumatta siitä mihin puolustusjärjestöihin mahdollisesti kuulumme.
Onneksi Saksa ja Ruotsi näyttävät menevän heittämällä oli Venäjästä tärkeimpinä kauppakumppaneinamme.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisaloite ainakin kerää hurjaa tahtia nimiä, alle kahdessa päivässä yli 300:
Naton vastainen adressi – lisäys perustuslakiin ja Naton isäntämaasopimuksen lainvoimaisuuden tarkistaminen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1152
Vaikuttaa tosi oudolta, että puolustusvoimien komentaja allekirjoitti Suomen puolesta Nato sopimuksen:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090418632845_u…
Ilmoita asiaton viesti
Afganistan on maailman 10.köyhin valtio. Liittoutuma siis ”voitti” siellä sodan. Entä jos vastassa olisi joku muu valtio, kuin osa valtiosta, joka on maailman köyhin ? Afganistanissa vastapuoli nyt tuskin taisteli keihäillä, mutta varmasti tiukka rahatilanne vaikutti siellä vastapuolen aseistukseen. Afganistanin sota kesti 13 vuotta.
Pelkästään Usalle Afganistanin sota maksoi 1000 miljardia. Arvaisin että muulle liittoutumalle 400 miljardia. Varsin kallista.
Afganistanin autiomaalla on varmasti helpompi etsiä vihollisia kuin esim. metsäisessä maastossa.
The cost of wars in Afghanistan, Iraq, and Pakistan are estimated at
225,000 lives and up to $4 trillion in U.S. spending, in a new report by
scholars with the Eisenhower Research Project at Brown University’s
Watson Institute for International Studies.
https://news.brown.edu/articles/2011/06/warcosts
The Afghanistan war, the longest overseas conflict in
American history, has cost the US taxpayer nearly $1tn and will require
spending several hundred billion dollars more after it officially ends
this month, according to Financial Times calculations and independent researchers
http://www.cnbc.com/id/102267930
http://en.wikipedia.org/wiki/Financial_cost_of_the…
The economic costs of the German participation in the Afghanistan war
http://jpr.sagepub.com/content/48/6/793.short
Afganistan on yksi maailman köyhimissä valtioista:
https://www.gfmag.com/global-data/economic-data/th…
Keskipalkka Afganistanissa on 0,5 $ / tunti
Ilmoita asiaton viesti
Minkälainen on kirjoittajan näkemys Afganistanin tulevaisuudesta kansainvälisten joukkojen vetäydyttyä? Kykeneekö maan oma armeija itsenäisesti pitämään kapinalliset kurissa vai uhkaako Afganistania Irakin kaltainen sekasorto?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole kristallipalloa siihen, enkä ole palvellut sillä alueella. Mitä tulee valistuneeseen arvaukseen, veikkaan, että klaani- ja sukusiteet ovat sielläkin niin vahvat, että yhteiskunta repeää keskenään taisteleviksi ryhmiksi – jälleen. Afganistan on maa, joka on degeneroitunut ja sotien raiskaama heimoyhteisö.
Ilmoita asiaton viesti
Todella harmillista jos annetaan vuosien kalliin jälleenrakennustyön ja tuhansien ihmisten hengen vaatineen rauhanturvaoperaation saavutusten valua hukkaan. Toisaalta jos poliittista tahtoa operaation jatkamiselle ei löydy niin minkäs teet.
Toivottavasti jokin Talebaniakin vaarallisempi terroristijärjestö ei vaan pääse pesiytymään maahan mahdollisen sekasorron turvin…
Ilmoita asiaton viesti
Afganistanin sotilas- ja siviilimission cimic-yhteistöineen ansiosta on joka tapauksessa saatu estettyä nykyistä huomattavasti suurempi pakolaisaalto, joten myös siltä kantilta operaatio on ollut onnistunut.
Suuri yleisö käsittää Afganoistanin tapahtumat pelkäksi sotilasoperaatioksi mutta kyllä erilaiset siviilijärjestöt ovat osaltaan auttaneet maata paljonkin sotilaiden lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vaarana on vain kaiken kehityksen poispyyhkiytyminen kun länsimaiset joukot poistuvat. Toivottavasti Afganistanin armeija kestää paremmin kuin Irakin.
Ilmoita asiaton viesti
Irak päättyi surkeasti Isin eduksi mutta Afganistan palaa normaaliin muutamassa vuodessa.
Europan Natossa ei ole armeijaa komennettavana vaan asevelvollisuusikäiset ovat nähneet aseita vaan televisiossa.
Toivottavasti ei Putin huomaa.
Ilmoita asiaton viesti