TommiKangasmaa

Internetin orjatyöntekijät

Koulujen opintojenohjaus on hakoteillä. Haaveet lääkärin ammatista, elektroniikka-asentajan urasta tai lentämisestä vievät helposti kurjuuteen. Kannattaa puhua siitä, miten hovimestari asettelee ruokailuvälineet, kuinka puutarhureita tarvitaan lisää tai kuinka tarjoileminen pelkkä essu päällä rikkaiden kartanolla on tulevaisuutta johon kannattaa panostaa. Internetin ihmeellinen maailma takaa meille hyvin erilaisen tulevaisuuden, kuin mihin olemme valmistautuneet.

Web 2.0 kärjistää tuloeroja massiivisella tavalla. Samalla kun ihmistyö korvataan roboteilla ja sovelluksilla, takaamme itse ”ilmaisten” palvelujen käyttäjinä, että tekemästämme työstä ei makseta senttiäkään. Ilmaista eivät ole palvelut vaan se työ, jonka tuotamme ilman korvausta Facebookille, Instagrammille, WhatsAppille ja monelle muulle palvelulle joihin tuotamme sisältöä massiivisia määriä joka minuutti. Työ jonka teemme ei näy kansantuotteessa eikä vähennä työttömyyttä yhdenkään henkilön verran. Sen sijaan se tuottaa häviävän pienelle osalle ihmiskunnasta käsittämättömän määrän varallisuutta. Se varallisuus perustuu niihin viesteihin, kuviin, teksteihin ja videoihin, joita me luovutamme palvelujen käyttöön. Verkostoihin joita me itse luomme ja joita ”ilmais”palvelujen tarjoajat hyödyntävät surutta. Me emme edes itse omista luomiamme sisältöjä.

Internet ei luo työpaikkoja – se tuhoaa niitä sellaisella vimmalla, että Joseph Schumpeter olisi teeseineen ihmeissään. Luova tuho on muuttunut luovaksi atomipommiksi joka pyyhkäisee kaiken edellään. Jos ennen 800 miljoonan arvoinen yritys työllisti 40.000 ihmistä, työllistää tänä päivänä miljardin arvoinen yritys 13 ihmistä. Tällä arvo – työntekijä suhteella myytiin Instagram Facebookille  huhtikuussa 2012. Vuonna 2014 WhatsAppin kautta välitettiin yli viisikymmentä miljardia viestiä. Sen markkina-arvo oli yhdeksäntoista miljardia työllistäen naurettavat 55 ihmistä. Pelialan yritykset Suomessakin ovat kasvaneet markkina-arvoltaan lukemiin, joita kykeni odottamaan Nokian kaltaisilta yrityksiltä. On aivan turha kuvitella, että ne työllistäisivät kymmeniä tuhansia ihmisiä, kuten Nokia parhaimmillaan. Ne työllistävät kymmeniä.

Teemme siis työtä josta kukaan ei maksa meille mitään. Tuemme yrityksiä jotka eivät työllistöä kuin kourallisen ihmisiä.Teemme työtä, joka tuottaa ennennäkemätöntä varallisuutta vain muutamalle ihmiselle. Me emme edes vaadi työstämme palkkiota. Käytämmehän kivoja ja ilmaisia ”palveluja”. Kun käytämme sitä kivaa Uberia, tuhoamme työpaikkoja. Kun käytämme Googlen palveluja, tuhoamme työpaikkoja. Uber+Googlen itseajavat autot= tuhoamme satoja tuhansia työpaikkoja.

Ostammeko Amazonista kivan kätevästi kirjoja? Totta kai. Tuhoamme työpaikkoja. Amazon robotisoi kymmenet tuhannet varastotyöpaikkansa ja tuhoaa myös samalla kustantamot. Amazonilta ostettaessa emme edes tarvitse ihmistä. Algoritmit hoitavat ostotapahtuman, robotit lajittelevat varastolta. Eikä siinä kaikki. Amazonin pyrkimys on lopettaa DHL ja UPS tyyppiset palvelut sillä robotit tuovat paketit kotiin. Amazon on jo pyytänyt kokeiluun luvan USA:n viranomaisilta. Satoja tuhansia työpaikkoja menee alta.

Työttömyyden lisääntyessä kasvaa kurjuus eksponentiaalisesti. Työhön perustuvaa hyvinvointivaltiota ei voi enää ylläpitää. Varallisuuden kasautuessa harvoille alkavat muutamalle onnekkaalle työt kartanoiden puutarhoissa tai alastontarjoilijoina rikkaille, kuten Peter Thielin yltäkylläisillä päivällisillä. Kiinassa hovimestareista on jo huutava pula. Veikkaan, että tulevaisuudessa kymmenisen prosenttia ihmisistä, ne jotka omaavat loistavat tietokonetaidot, pääsevät elämään yltäkylläistä ja täysipainoista elämää. Loput vajoavat hiljalleen robotisaation, automatisaation ja ilmaisen kurjuuteen. Me kuljemme sokeina ilmaista käyttäen kohti keskiluokan rapistuvaa iltaa.

Uutta taloutta emme voi pysäyttää tai kääntää kelloa taaksepäin. Kodakin työntekijät eivät tule takaisin. Instagram on ne irtisanonut. Mutta me voimme vaatia sisällöntuotannostamme korvauksen. Me voimme varmistaa, että varallisuus, jonka me itse tuotamme päätyy myös meidän hyväksemme. Me omistamme omat tekstimme, kuvamme ja ajatuksemme. Niiden hyödyntämisen voisi hyvin ajatella olevan maksullista. Emme me voi kirjoja, elokuvia tai musiikkiakaan väittää omaksemme.  Miten me hyväksymme sen, että joku väittää meidän tuotteitamme omikseen? Ennen kolumnistillekin maksettiin sentään palkkio.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Minua ei haittaa, vaikka Google tienaa miljoonia minun ja muiden tekemällä ilmaisella työllä. Kateudella ei kannata pilata hyvää asiaa. Tai jos kateus käy ylivoimaiseksi kestää, niin sitä voi vähentää ostamalla Googlen osakkeita.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Lienee niin, että kateudella siinä on vähän tekemistä. Vaurauden kasautuminen on sisäänrakennettu tähän malliin. Jos ostaisin Googlen osakkeita olisin vain osa ongelmaa. En minä kadehdi piilaakson miljardöörejä. Kritisoin vaurauden järjetöntä kasautumista ja työpaikkojen menetystä sen varjolla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kyse on nykyisessä nettimaailmassa toisaalta talkootyön luonteisesta vapaaehtoisesta sisällön tuottamisesta ja jakamisesta ilmaiseksi, toisaalta automaatiosta, jossa algoritmit tekevät osan vanhanaikaista ihmistyötä tarpeettomaksi. Ja taustalla muutamat harvat voivat upporikastua.

On totta, että monia ammatteja katoaa automaation seurauksena. Lääkärin ammattia en usko robotilla korvattavan, en myöskään lentäjän. Elektroniikan asennustyön tekee kyllä robotti väsymättömämmin, tarkemmin ja tasalaatuisemmin yötäpäivää pyhät ja arjet.

Ihmistyö tulee keskittymään enemmän luovaa panosta vaativaan suunnitteluun, tutkimukseen, taiteeseen ja viihteeseen. Jonkun on suunniteltava yhä paremmat versiot niistä automatisoiduista tuotantolinjoistakin.

Millaisille kyvyille on käyttöä tulevaisuuden työelämässä? Tulonsiirrotko sitten elättävät kaikki ne, joista työelämään ei ole? Suuria kysymyksiä, joita todella pitäisi osata ennakoida kaukaa viisaasti.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Jotain todellakin pitää löytää niille miljoonille ja miljoonille joiden työ katoaa lähitulevaisuudessa. Ei riitä, että muutamat lahjakkaat suunnittelevat ja kehittävät. Jollain on muidenkin elettävä. Uudessa taloudessa kukaan ei maksa siitä, että antaa omat verkostonsa, ideansa ja työnsä muiden käyttöön. Puhutaan huomiotaloudesta ja sen hyödyistä, mutta todellisuudessa huomiotaloudesta hyötyvät vain harvat. Justin Bieberiä seuraa Instagrammissa miljoonat. Justin ei ketään...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ehkäpä pitäisi suorastaan inventoida kaikki nykyiset ja ennakoitavissa olevat ammattinimikkeet ja työnkuvat.

Ne, joissa korostuu inhimillinen vuorovaikutus, luovuus, uteliaisuus, kekseliäisyys, estetiikan, huumorin, tunne-elämän tai tyylin taju, ovat lupaavimpia työllistäjiä silloinkin, kun kaikkialle levittäytyvät käyttöliittymät ja itsepalvelu algoritmien kautta tekevät tarpeettomaksi osan nykyisistä työnkuvista.

Toisaalta, onko mahdollista olla maailmaa, jossa kaikki tarinat on jo kerrottu, kaikki kuvat maalattu tai kuvattu, kaikki näytökset esitetty, urheilusuoritukset suoritettu, kaikki seremoniat toteutettu? Jos nämä nostetaan uudelle tasolle, kenties niihin tarvitaan lisää sitäkin, jota vain ihmisaivot ja ihmismieli voivat tuottaa. Joku saattaa haluta vielä sellaistakin, mikä on vanhanaikaisesti käsin tehtyä.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Koulutus lisää mahdollisuuksia työntekoon, perintövero poistaa uusmonarkiat ja takaa kaikille samat mahdollisuudet menestyksekkääseen elämään. Aikamoista yläpilveä nuo lauseet mutta samalla pähkinänkuoressa vastaus Tommin erinomaisessa tekstissään esittämään ongelmaan varallisuuden kasautumisesta uusille kuninkaille ja keisareille. Jotka siis nykyisessä systeemissä tulevat perimään maailman omistamisen tekemättä sen eteen mitään.

Tulonjako on nähdäkseni ainoa mahdollisuus. Mutta sen ei tarvitse taata mitään muuta kuin asunto, ruoka, terveys ja koulutus työtätekemättömälle. Koulutuksen ansiosta kaikista tulee yhtälailla kyvykkäitä oman elämänsä luojia. Mitä paremmin menestyy, sitä paremmin palkitaan eli tienaa. Mutta kuolleen omaisuus pitäisi palauttaa kiertoon. Muuten rikkaat imevät varallisuutta kuin mustat aukot eikä yhteiseti luotua varallisuutta voi hyödyntää kaikkien hyväksi, vain perillisten jotka eivät ole sitä millään lailla ansainneet. Nolla tuntia työtä, miljardien omaisuus ja käsittämätön valta.

Suomessa näitä asioita ei ehkä huomaa (no Hesarissa oli juuri juttu muutamasta rikkaimmasta suvusta joitten jäseniä on 12 kahdenkymmenen Suomen rikkaimman joukossa) koska periaatteessa kaikki saavat mainitut perusasiat. Todellisuudessa perinnöt vaikuttavat kuitenkin siten että rikkaat menestyvät helpommin (tilava asunto hyvällä alueella, varaa kaikenmaailman tarvikkeisiin ja harrastuksiin, ei sosiaalisia ongelmia kotona tai naapurissa jne.) ja tulevaisuudessa perintöjen kasatessa varallisuutta yhä helpommin kun taas köyhemmille jätetään perinnöksi kasautuvat ongelmat.

Demokratian kehitys monarkian korvaavana valtiomuotona on vielä pahasti kesken.
"Vapaa" markkinatalous on samanlainen systeemi kuin kruunun ja sen suosikkien ylivalta jossa rikkaat päättävät säännöistä ja perinnöt kasautuvat. Toki nykyään demokratian esiasteen ansiosta monella ihmisellä on mahdollisuudet menestyä elämässään mutta samaan aikaan miljoonat perheet ovat kaikkien ihmiskunnan kehityksen suomien mahdollisuuksien ulkopuollella periytyvässä köyhyyskierteessä.

Sukupolvesta seuraavaan ja sitä seuraavaan kasautuva omaisuus on yhtälailla sosiaalinen ongelma kuin köyhyys koska se tarkoittaa yhteisten mahdollisuuksien sijaan muutamien perheiden ylivaltaa ja suurimman osan köyhyysloukkua. Meidän ei tule antaa kuolleille valtaa eläviin perintöjen muodossa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Hyvä kirjoitus. Tuossa piilee aika iso turvallisuusriskikin. Vakaat yhteiskuntaolot ei oikein ole synonyymi epätasa-arvon kanssa. Vaikka sitä rahaa jaettaisiinkin tulojaon kautta, niin tuskin sitä kuitenkaan jaetaan tekemättömille kovinkaan paljoa ja tekemättömyys sinänsä aiheuttaa syrjäytymistä.

Toimituksen poiminnat