TommiKangasmaa

13 500 palkattua pasifistia

Annamari Sipilä kysyi 25.5.2015 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa: ”Viitsisikö Suomea puolustaa?”. Kirjoitus oli erinomainen kannanotto maanpuolustusvelvollisuuden luonteeseen. Kysymys ei ole vapaaehtoisesta valinnasta vaan velvollisuudesta. Sipilä kysyi, onko mautonta sanoa julkisuudessa, ettei halua puolustaa omaa kotimaataan. Hän puhui itsekkyydestä, joka on suorastaan vaarallista.

Monet heistä, jotka ilmoittavat painuvansa kriisin tullen Ruotsiin ensimmäisellä lautalla perustelevat valintaansa sillä, etteivät he ole mitään velkaa tälle yhteiskunnalle. Väärin. Harva pystyy toteamaan, etteivätkö he olisi velkaa koulutuksestaan, turvallisuudestaan, hyvinvoinnistaan ja terveydestään tälle yhteiskunnalle. Huonoimmassakin sosiaalisessa asemassa oleva ihminen olisi menettänyt henkensä vähemmän välittävissä yhteiskunnissa jo aikoja sitten. Jokainen meistä on velkaa, paitsi yhteiskunnalle myös kanssaihmisille. Se velka syntyy velvollisuudesta puolustaa myös läheisiään ja kotiaan.

Monet heistä, jotka toimivat rauhanliikkeissä, ymmärtävät suomalaisen maanpuolustuksen oudolla tavalla. Heille maanpuolustus näyttäytyy velvollisuutena tappaa ihmisiä ja opettaa väkivaltaista käytöstä. Maanpuolustus on tapa torjua joukkoväkivaltaa silloin, kun kaikki rauhanomaiset keinot on käytetty. Se on tapa osallistua omien arvojen ja läheisten puolustamiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin. En usko, että todellisessa tilanteessa olisi sellaista rauhanpuolustajaa, joka katselisi läheistensä kärsimystä siihen lainkaan puuttumatta. Sellainen ratkaisu ei ole perusteltavissa millään humaanilla tavalla.

Väkivaltaa on ollut aina ja tulee pitkään olemaan. Väkivaltaa esiintyy yksilön luona, perheiden sisällä, ryhmien välillä ja kansakuntien välillä. Mitä suurempaan yksikköön siirrytään, sen helpommin joukko tyhmistyy ja sen suurempaa tuhoa saadaan aikaan. Edes väkivallattomimmat ihmiset eivät ole immuneeja aggressiolle ja impulsiiviselle käytökselle. Suomessa poliisi on yksilöiden väkivaltaa hillitsevä tekijä, puolustusvoimat kansakuntien välistä väkivaltaa torjuva toimija.

Kansainvälisessä politiikassa väkivalta on ollut aina vaihtoehto. Naiivi käsitys keskinäisriippuvuudesta ja globalisaatiosta sodan lopettajina ovat osoittautuneet utopioiksi. Vähenevät resurssit, ilmastonmuutos, kulttuurien välisten ristiriitojen kasvu ja tuloerojen kasvu eivät ainakaan vähennä väkivallan mahdollisuutta. Ihmiskunnalle on valitettavan ominaista yrittää varmistaa oman yhteisön selviäminen ottamalla toiselta, jos muut keinot eivät auta.

Kun ihminen toteaa, ettei ole valmis puolustamaan Suomea, hän toteaa samalla välittävänsä vain itsestään. Postmodernin maailman itsekkyyden kiteytymä. Puolustaa voi aseellisesti tai ilman. Jokaiselle löytyy tehtävä, joka tukee puolustusta, aatteesta riippumatta. Voimme puolustaa yksilön vapautta päättää omista asioistaan, mutta emme voi puolustaa yksilön oikeutta hylätä kanssaihmisensä. Sitä ei mikään liberaali ajattelu pysty perustelemaan.

Ei ole silti väärin toimia rauhanliikkeessä. Eikä ole väärin olla pasifisti. Pasifismi on pyrkimystä hyvään. Se on pyrkimystä rauhanomaisiin ratkaisuihin. Rauha on olotila, jossa ihmisen on paras olla. Utopistinen pasifismi sen sijaan on myrkkyä pyrkimyksille rauhaan. Utopistinen pasifismi alistaa ihmisen joukkoväkivallan kohteeksi ja asettaa läheiset turvattomuuden tilaan. Utopistinen pasifismi luopuisi yhteiskunnan omista arvoista ja antaisi määrittelyvallan  kenelle tahansa, joka uhkaisi aggressiolla. Passiivinen vastarinta luovuttaa jokaisen ihmisen, puolustuskyvyttömänkin läheisenkin, hyväksikäytön uhriksi.

Vaikka kaikki maailman aseet taottaisiin kuokiksi, kasvaisi kuokilla tapettujen ihmisten määrä eksponentiaalisesti. Kun ryhmä ihmisiä joutuu aggression valtaan, ei ole väliä,  tapetaanko kuokalla vai kiväärillä. Jonkun on kyettävä tätä aggressiota hillitsemään. Suomalainen puolustusratkaisu on juuri sitä. Väkivallatonta torjuntaa. Väkivallaton koneisto, joka uhkaa väkivallalla, mutta ei käytä sitä kuin äärimmäisessä hädässä. Väkivallaton koneisto, joka opettaa väkivaltaa, jotta sitä ei tarvitsisi käyttää. Mikä voisi olla pasifistisempaa? Kolmetoista ja puolituhatta palkattua pasifistia. Reservissä vielä parisataatuhatta. Valmiina torjumaan joukkoväkivaltaa suomalaisten ihmisten puolesta. Jokaisen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (85 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Valtiota kukaan halua puolustaa. Suomalaisia yhteisönä, perheitä, lähimmäisiä.

Jos joku päättää käyttää väkivaltaa suomea vastaan. Ei siinä pasifismia kysytä tai Ahvenanmaan demilitarisointia kunnioiteta.

Janne Hilden

Omaa maata puolustan kyllä. Mutta kun kansalliseen puolustukseen ympätään mukaan vieraiden valtojen joukot Naton kautta, niin innostus totella jotain panssarikenraali Pattonia on melko olematon.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Oliko Janne sinun mielestäsi Patton väärässä kun tappeli natseja vastaan ja kaiken lisäksi ei edes puolustanut omaa maataan vaan auttoi eurooppalaisia mukaan luettuna CCCP. Erään tarinan mukaan Patton kutsui natseja nimellä "nuts".

Janne Hilden

Tuo Patton ensimmäisenä nimenä juolahti mieleeni, en ole tutustunut miehen urotekoihin sen koommin :)

Natsit olivat siis "nuts", voinemme myös kutsua Suomen natottajia termillä "they going nuts."

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #52

Kannattaa tutustua myös Pattonin ja kaltaistensa osuuteen taistelussa natseja vastaan. Varsinkin ennenkuin käyttää niitä tekosyynä omaan haluttomuuteen puolustaa isänmaata.

Janne Hilden Vastaus kommenttiin #59

Puolusta sinä rauhassa poliittista ja sotilaallista eliittiämme.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #52

Janne, kyllä "natottaja" tai "natokiimainen" tai "russofobi" ovat parempia nimityksiä. Idiomi "going nuts" sopii paremmin sinulle ja muille, jotka eivät ole oppineet historiasta mitään.

Janne Hilden Vastaus kommenttiin #68

Matti, nouse jo sieltä korsusta. Ei vihellä enää :)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Valitettavan monet sekoittavat pasifismin omaan egoismiinsa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Harva pystyy toteamaan, etteivätkö he olisi velkaa koulutuksestaan, turvallisuudestaan, hyvinvoinnistaan ja terveydestään tälle yhteiskunnalle. Huonoimmassakin sosiaalisessa asemassa oleva ihminen olisi menettänyt henkensä vähemmän välittävissä yhteiskunnissa jo aikoja sitten. Jokainen meistä on velkaa, paitsi yhteiskunnalle myös kanssaihmisille. Se velka syntyy velvollisuudesta puolustaa myös läheisiään ja kotiaan.»

Jos tämä menee keskusteluksi velkasopimuksista, synnytysosastoilla varmaan pitäisi olla kyltit: "Syntymällä tähän maahan sitoudut kuolemaan sen puolesta. Kuolematta jättämisestä seuraa velvollisuus tappaa 40 vihollissotilasta." Kyllä sellainen sopimus varmaan menisi Korkeimmassa oikeudessakin läpi tänä päivänä.

Eli ei, emme saa valita mihin synnymme ja joka tapauksessa alaikäisen lapsen tekemä sitova sopimus, jossa suostuu antamaan henkensä jonkun niin päättäessä, ei vaikuta perustellulta millään logiikalla. Koulutuksesta tai mistään ei ole määritelty hinnaksi omaa tai toisten henkeä.

Esittämässäsi logiikassa on monia miehenmentäviä reikiä. Asevelvollisuus esimerkiksi säilyy, vaikka muuttaisi syntymän jälkeen Suomesta pois, eikä siten saisi yhteiskunnan palveluja tai turvaa. Tämä voi johtaa peräti outoihin tilanteisiin; jos uusi kotimaa vaikkapa joutuisi sotaan Suomen kanssa, olisi yllättävässä tilanteessa – velvollinen hyökkäämään kotiinsa.

Toisekseen sitten se, että tuo "velvollisuus" lankeaa vain puolelle Suomen kansalaisista, vaikka toinen puoli saa samat edut.

Vaan ei. Ihmisille annetaan koulutusta ja sosiaaliturvaa aivan muita syitä varten kuin maanpuolustusvelan korvikkeeksi. Peräti nuo edut annetaan myös maahanmuuttajille, jotka (toisinaan) antavat oman panoksensa yhteiskunnan hyväksi muilla tavoin. Taidat nyt katsoa maailmaa ballististen lasien läpi, ikään kuin koko yhteiskunta olisi olemassa vain sotaa varten.

Esittämääsi velvollisuutta ei muuten nähdä enää lähes missään vapaassa länsimaisessa demokratiassa.

Sotilaana sodassa toimimisessa ei myöskään ole mitään kunniaa silloin, kun on siihen velvollisuudella pakotettu. Suomessa ei siten ole yhtään sotasankaria – sellaiseksi voi tulla vain vapaaehtoinen.

PS. Nämä ovat syitä joiden vuoksi olisin todennäköisemmin suorittanut asepalveluksen jos se olisi ollut yleisesti vapaa valinta.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Hyviä kysymyksiä ja pohdintoja. Yhteiskuntavelalla viittaan argumentteihin joilla perustellaan maanpuolustusvelvollisuudesta vapautumista. Ikään kuin omat negatiiviset kokemukset yhteiskunnasta vapauttaisivat toiset velvollisuuksistaan ja toiset ei. Samalla tapaa voisi ajatella verotuksesta tai vastuusta toisia ihmisiä kohtaan. Painotan kuitenkin velvollisuutta toisia ihmisiä kohtaan. Niiden puolustamista, jotka eivät siihen itse kykene.

Esittämäni velvollisuus on voimassa myös kaikissa vapaissa länsimaisissa yhteiskunnissa. Rauhan aikana ammattiarmeijoilla hoidetaan kansainvälisiä tehtäviä ja kotimaan valmiutta mutta joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi, myös britti ja jenkki tarttuvat aseeseen tai tekevät muuta maanpuolustustyötä. Se mahdollisuus sisältyy kaikkien kansakuntien rakenteeseen.

Toteat, ettei sotimisessa ole kunniaa jos on siihen pakotettu. Kritisoin tätä ajattelua, sillä ensinnäkin sotimisessa on aina kunniaa jos siihen on pakotettu. Ei silloin kun sitä halutaan ja siihen pyritään. Toiseksi: on aina kunniakasta puolustaa läheisiään ja kanssaihmisiä. Olisi outoa jos joku kokisi olevansa siihen pakotettu. Sellainen ihminen olisi empatiakyvytön ja pelkuri.

En ajattele myöskään, että yhteiskunta olisi sotaa varten. Maanpuolustus on joukkoväkivallan torjumista varten. Vakuutus jota pidetään yllä, jotta yhteiskunta voisi olla kaikkea muuta kuin sotaa varten. Suomalaisessa ajattelussa ei ole mitään hävettävää.

En myöskään ajattele, että asevelvollisuus olisi ongelmallinen juuri pakon takia. Ihminen ei ole koskaan vapaa valitsemaan. Elämä on täynnä pakkoja - itse aiheutettuja tai toisen aiheuttamia. Velvollisuus puolustaa maata koskee kaikkia, niin naisia kuin miehiä. Se on hyvä ja tasa-arvoinen asia. Jos joitain pakkoja pitää yhteiskunnan asettaa, on hyvä, että ne koskevat jokaisen kanssaihmisen puolustamista sosiaaliseen asemaan katsomatta. Joskus on hyvä katsoa peiliin ja unohtaa minä-minä asenne.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin, osa tuosta argumentaatiosta, jolla vapautetaan juuri itsensä velvollisuudesta, on minustakin hämärää. Argumentaatiossa Suomi esitetään usein esimerkiksi köyhiä sortavana valtiona, mikä ei tietenkään ole perusteltua verrattaessa Suomea lähes mihinkään muuhun maahan.

    «Esittämäni velvollisuus on voimassa myös kaikissa vapaissa länsimaisissa yhteiskunnissa.»

En sitten tiedä mistä velvollisuudesta puhut; itse puhuin Suomen asevelvollisuudesta, jonka kaltaista Britanniassa ja USA:ssa ei tietääkseni ole. "Euroopasta laajamittainen asevelvollisuus on kylmän sodan jälkeen lähes kadonnut: Suomen lisäksi Kreikassa, Sveitsissä ja Kyproksella on laaja, suurinta osaa miehistä koskeva asevelvollisuus. [...] Nato-maista laaja asevelvollisuus on käytännössä voimassa vain Kreikassa ja Turkissa." (Wikipedia)

    «Kritisoin tätä ajattelua, sillä ensinnäkin sotimisessa on aina kunniaa jos siihen on pakotettu. Ei silloin kun sitä halutaan ja siihen pyritään.»

Väittäisin, että sisältyy kunnian määritelmään, että teko josta kunniaa saadaan on vapaaehtoinen. Kunnia on yhteisöjen sosiaalinen tapa palkita odotukset täyttävät teot statuksella. Ilman valinnanvapautta ei kuitenkaan voi olla palkintoa sen enempää kuin rangaistustakaan.

Saatat ajatella tuossa toista asiaa: maan joutumista sotaan pakosta. Itse puhuin nyt ihmisten pakottamisesta asepalvelukseen tai peräti sotaan.

    «Toiseksi: on aina kunniakasta puolustaa läheisiään ja kanssaihmisiä. Olisi outoa jos joku kokisi olevansa siihen pakotettu.»

Nyt tämä menee jo aika oudoksi. Kyllä asevelvollisuus aivan tosiallisesti pakottaa siihen puolustamiseen, joten jos joku kokee tosiasian olevan totta, ei siinä pitäisi olla mitään outoa.

    «Sellainen ihminen olisi empatiakyvytön ja pelkuri.»

En nyt tiedä miten tuo pitäisi ymmärtää, et kai nyt väitä aseistakieltäytyjiä empatiakyvyttömiksi ja pelkureiksi? Aika raju syytös, jota en sinulta odottaisi.

Empatiakyvyn puutteesta tuskin seuraa maanpuolustushaluttomuutta, koska maanpuolustushalulle on muitakin motiiveja kuin empatia, vaikkapa sen kunnian tavoittelu. Korkeintaan voisiin kutsua kieltäytyjiä empatiakyvyttömiksi TAI pelkureiksi. Pelkuriutta taas tuskin on perustetta kriminalisoida, kuten ehkä empatiakyvyn puutettakaan.

Mutta toki oikeasti syitä haluttomuudelle asepalvelukseen on paljon enemmän kuin kaksi.

Laajempi ongelma on siinä, mitä kukin kokee "kanssaihmisiksiin" ja miten valtio heidät määrittelee. Varmasti useimmille sitä ovat perhe, tutut ja ystävät, ehkäpä omanmaalaisetkin, tai jopa laajemmin. Vaikeammaksi tilanne tulee jos "kanssaihmiset" voivat olla toisella puolella maapalloa, vaikkapa amerikkalaisia tai turkkilaisia, ja "viholliset" aivan rajan takana. Tämä ristiriita on varmasti realisoitunut ainakin monille Itä-Eurooppalaisille sotilaille, jotka nuorina miehinä ovat lupautuneet puolustamaan Varsovan liiton "kanssaihmisiä", mutta nyttemmin "kanssaihmisiä" ovat NATO-maiden kansalaiset. Ja tämä ei ole heidän oma päätöksensä, että ketkä kokee "läheisiksi ja kanssaihmisikseen", vaan poliitikkojen.

...ja lähimmäisiään toki turvaa parhaiten olemalla heidän turvanaan kotirintamalla ja antamalla toisten hoitaa sotimisen. Vaikkei se nyt ehkä olisikaan kovin reilua jälkimmäisiä kohtaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Näinhän se on. Se, että Kangasmaa kritisoi kieltäytyjen ja lintsarien argumentoitia, EI tarkoita, että nuo argumentit olisivat sinänsä vastoin Kangasmaan omaa argumentointia. Se kertoo, että Kangasmaan näkökulmasta argumentointi on kestämätöntä - niin kuin se onkin.

Itse muistan jo omana armeija-aikanani todenneeni, että helpoin keino tehdä ihmisestä aito pasifisti on 330 päivää "Suomen raskaassa". Ei siksi, että palvelus olisi "tylsää", vaan siksi, että se osoitti, että sota on todellakin se viimeinen vaihtoehto. Mutta se ei tarkoita, etteikö tuota vaihtoehtoa olisi - kuten sitten myöhemmin itsekin sain havaita. Aito pasifisti ei ole sama asia kuin aseistakieltäytyjä, lintsari.

Aseistakieltäytyjien taktiikkaa on myös kokeiltu, karmaisevin seurauksin, viimeksi toisessa Maailmansodassa, jossa aseistakieltäytyjiä kaasutettiin miljoonittain.

Varsinainen ideologinen ongelma Suomen maanpuolustuksessa ei ole aseistakieltäytyminen, vaan sotilasvala ja sen sisältö, erityisesti ensimmäinen "asiakappale":

"Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa."

Asevelvollisena olin aidosti sanomani, vannomani, takana. Kompastuskivi on, että 1.1.1995 alkaen isänmaan laillinen valtiojärjestys on kumottu. Sitä Suomea, isänmaata, jota ja jonka kansanvaltaista oikeusvaltiojärjestystä vannoin henkeni kaupalla tarvittaessa puolustavani, ei enää ole olemassa. Ainoa syy toimia maanpuolustuksessa on minulle enää se, että mahdollinen sotilaallinen katastrofi olisi mahdollisuus palauttaa isänmaan itsenäisyys, kansanvaltainen oikeusvaltio.

Yhdisvaltojen ja Venäjän nokittelu ei voi minua vähempää kiinnostaa, en halua itseäni enkä ketään toistakaan suomalaista siihen osalliseksi.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #23

Tuokin on ehkä hyvä esimerkki siitä, että hyvin perustavanlaatuiset rajaukset asevelvollisuuden velvoitteissa saattavat muuttua ajan myötä. Valan kohdat todellakin olisivat hyvin ongelmallisia liittoutumisen tai muiden puolustusvelvoitteiden kannalta.

Tietääkseni laillista valtiojärjestystä ei ole "kumottu", se nyt vain on muuttunut lainmuutosten myötä ja sikäli uusikin on laillinen. Suomi on edelleen periaatteessa itsenäinen valtio; EU ei ole liittovaltio. Tämä tulkinta toki varmasti riippuu näkökulmasta ja epäilemättä jotkin sotilasvalan koskemat käsitteet ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti.

Itselleni 80-90-luvun sotilasvalassa oli ratkaisevana ongelmana sen uskonnollinen osa, joka olisi tehnyt valan vannomisen mahdottomaksi. Nykyään se tosin olisi korjattu 2003 mahdolliseksi tulleen sotilasvakuutuksen myötä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #34

Suomi ei millään periaatteella ole itsenäinen valtio. Euroopan Unioni nimenomaan ON liittovaltio.

Perustuslaissa todetaan, että valtiovalta Suomessa kuulluu kansalle. "Valtiovalta" on ylin vallanhallinta. Se ei enää kuulu Suomen kansalle. Ylin valtiovalta Suomessa(kin) kuuluu Euroopan Unionin virkakoneistolle.

"Ensimmäinen askel muutoksen tiellä on tosiasioiden tunnustaminen."
J.K. Paasikivi

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #40

Tulkintasi ei oikein vastaa yleisiä itsenäisyyden tai liittovaltion määritelmiä. Esimerkiksi EU-maat ovat kansainvälisen lain puitteissa edelleen itsenäisiä ja niillä on itsenäinen ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Toki EU:ssa joitain liittovaltion piirteitä on.

Valtiovalta Suomessa ei ole EU:ssa. EU-direktiivit ja muut täytyy aina vahvistaa Suomessa lainmuutoksella, ne eivät päde automaattisesti. Tämä ei ratkaisevasti eroa monista muista kansainvälisistä sitoumuksista, joihin "itsenäiset" maat ovat sitoutuneet. Vaikkapa noudattamaan YK:n tai muun järjestön tai sopimuksen velvoittamia yhteisiä päätöksiä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

EU-maat nimenomaan EIVÄt kansainvälisen lain silmissä ole itsenäisiä. Niillä ei ole esimerkiksi oikeutta solmia kansainvälisiä sopimuksia ITSENÄISESTI, ilman EU:n virkakoneiston lupaa. Tästä ehkä tunnetuin esimerkki Suomen aikoinaan solmima "Open Skies" -sopimus.

EU-osalvatiolla EI ole ylintä lainsäädäntövaltaa alueellaan.
EU-direktiivit pätevät automaattisesti, ja niihin voi oikeusasteissa vedota, vaikka niitä ei olisi ehditty laiksi säätää. Lisäksi, direktiivinmukainen lainsäädäntö ei ole valinta, vaan pakko. Tämän pakon sanktiona on sakko, joka liittovaltiolla on oikeus määrätä osavaltiolle - jonka on pakko maksaa.

EU-osavaltiolla EI ole ylintä tuomiovaltaa alueellaan.

Listaa voi jatkaa.

Euroopan Unioni ON liittovaltio.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #63

Open Skies ei erityisesti liity EU:hun.

Open Skies termillä tarkoitetaan ainakin kahta eri asiaa. Kumpikaan ei ole erityisesti EU:n "säätämä" tai "EU:n juttu".

Open Skies sopimuksessa on liittyneenä mm. Yhdysvallat ja Venäjä. Suomessakin on lentänyt Venäläisiä Open Skies lentoja.

Suomalaisia Open Skies lentoja on lennetty Venäjälläkin.

Open Skies voi toki tarkoittaa myös ilmailun vapauksia. Jotka ovat peräisin Chicagon sopimuksesta vuodelta 1947. Ajalta ennen EU:ta ja EEC:tä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Open_skies

Ilmailun maailman laajuisen harmonisoinnin takana on ICAO, joka on kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö. EU:n jäsenvaltiot ovat ICAO:n jäsenmaita.

Miksi ilmailun vapaudet?

Niiden seurauksena saamme matkustaa lentäen melkein minne tahansa maailmalla.
Sekään vapaus ei ole itsestään selvä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #64

Ilmeisesti et sittenkään tunne tapausta liittovaltiotaipaleemme akuajoilta: Suomi solmi USAn kanssa "Open Skies" -sopimuksen, eduskuknta ratifioi sen ja EU kielsi sen toimeenpanon, koska osavaltioilla ei ole lupaa solmia kv-sopimuksia omin päin. Sopimus ei astunut voimaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #66

Trafi kertoo tässä dokumentissa sivulla 4 asiasta.

Muita linkkejä en kevyellä haulla löytänyt, joten en pysty varmentamaan väitettäsi.

Ilmailun vapaudet ei ole "EU:n juttu." Se on osa laajempaa kehitystä. Mielestäni suurelta osin hyödyllistä.

Haluat määritellä EU:n uudestaan, mielestäsi EU olisi liittovaltio. Toki määritelmiä voi kuka tahansa tehdä, sehän kuuluu sananvapauteemmekin. Wikipedia ei vaikuta olevan kanssasi samaa mieltä.

Ehkä tällaisen keskustelun paikka on jossain toisessa blogissa. Siksi kunnioittaisin blogistin kirjoitusta pysymällä aiheessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #69

Olen samaa mieltä. Blogin aihe on maanpuolustus, ja yksi sen keskeinen kysymys on, onko meillä enää maata, jota puolustaa. Aiheessa on siis pysytty.

Wikipedia on populaaria tekstiä, jota ei kannata ottaa vakavasti, kun keskustellaan vakavasti.

PS: Nykyisin voimassaoleva Open Skies sopimus on aivan toinen kuin se, jonka toteuttamisen EU Suomelta aikoinaan esti. Sama nimitys hämännee.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #63
Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Marko, kansalaisuudesta voi luopua, jolloin kai asevelvollisuuskin lakkaa. On Suomessa muuitakin velvollisuuksia kuten oppivelvollisuus. Taisit mennä kouluun vaikka oli pakko? Sen vapaaehtoisen jatko-opiskelun kai sitten itse kustansit?

PS.

ei asevelvollisuuden tarkoitus ole oppia saamaan sankarikuolema, päinvastoin, oppia toimimaan niin, ettei olisi sankarivainaja.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Hyvä kun mainitsit oppivelvollisuuden; aluksi ajattelin vastata, että oppivelvollisuus on vähän eri juttu, kun se on omaksi hyväksi, eikä sen suorittamiseksi tarvitse antaa henkeään pantiksi.

Mutta sitten muistin, että Kangasmaahan juuri yllä kirjoitti yhteiskunnan järjestämästä koulutuksesta aiheutuvan "velkaa":

    «Harva pystyy toteamaan, etteivätkö he olisi velkaa koulutuksestaan»

Tämä velka sitten pitäisi maksaa takaisin asevelvollisuudessa.

Mutta siis, että lailla velvoitetaan ottamaan velkaa jo lapsena, jonka velan maksuun on velvoitettu jopa uhraamalla oma henkensä?!

Tämän meiningin logiikka alkaa vaikuttamaan koko ajan vain totalitaristisemmalta, tms.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Luet blogia valikoiden. Hyi moista!

Kangasmaa toteaa nimenomaan: "Monet heistä, jotka ilmoittavat painuvansa kriisin tullen Ruotsiin ensimmäisellä lautalla perustelevat valintaansa sillä, etteivät he ole mitään velkaa tälle yhteiskunnalle."

Siis toteaa, että tuo on kieltäytyjen arumentti. Sen jälkee hän osoittaa, kuinka maho tuo argumentti on. Ja on siinä oikeassa.

Kannattaa pysyä asiassa ja olla rehellinen. Vääristelystä kun jää verkkokeskustelussa AINA kiinni.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #45

En näe vääristelyä, mutta selitä toki tarkemmin jos niin mielestäsi on.

Kangasmaa siis kirjoituksessaan katsoo, että yhteiskunnan antamasta koulutuksesta aiheutuu velkaa, toisin kuin nuo "monet heistä" katsovat. Siis pakolla annetusta koulutuksesta aiheutuu Kangasmaan mielestä velkaa.

Siis samalla, kun Suomeen lapsena muuttaneille, jotka saavat (samalla pakolla) saman koulutuksen, ei aiheudu mitään velkaa.

En tässä tokikaan kritisoi oppivelvollisuutta, vaan sitä että velvoitetusta koulutuksesta katsotaan aiheutuvan varsin rajuja muita velvollisuuksia aika oudolla logiikalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

Juuri tätä: "annetusta koulutuksesta aiheutuu Kangasmaan mielestä velkaa." Kangasmaa EI väitä.

Lue blogi uudestaan, ja nyt niin kuin se on kirjoitettu, ei niin kuin haluaisit sen olevan kirjoitetun.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #44

Onko sinulla sellainen käsitys että asevelvollisuus tarkoittaa hengen menetystä. Kerro vaihtoehto, miten Suomi voisi puolustautua aseellista miehittäjää vastaan?

Jos sinulle on samantekevää, kuka Suomessa pitää valtaa, ymmärrän, ettei puolustus ole sinun prioriteettilistasi kärjessä. Saattaa olla, että valtaosa suomalaisista haluaa kuitenkin säilyttää tämän maan itsenäisyyden ja on valmis puolustamaan sitä.

Sota syttyy vain, jos puolustaudutaan. Onko sinun vaihtoehtosi se, että antaudutaan ehdoitta? "Tämän meiningin logiikka alkaa vaikuttamaan koko ajan vain totalitaristisemmalta". Siis mistä alkaen ja mikä meininki?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #47

Tokikaan asevelvollisuus ei suoraan aiheuta hengen menetystä. Yleensä se lähinnä velvoittaa vaarantamaan oman hengen, joskus hyvin merkittävästikin. Joissain tilanteissa se voi käytännössä velvoittaa kuolemaan, koska sotilaita voidaan määrätä suorittamaan tehtäviä, joiden uskotaan johtavan varmaan kuolemaan. Velvollisuus suorittaa tällainen määräys lähtee asevelvollisuudesta (ja Kangasmaan mukaan siis jo oppivelvollisuudesta lapsena).

Jos maanpuolustustahto on kova, asepalvelukseen ja maata puolustamaan varmasti saadaan väkeä ilman pakkoakin, eikö vain? Nykyiselläähän vain pieni osa ikäluokista oikeasti haluttaisiin palvelukseen. Kuten edellä huomautin, lähes kaikki länsimaat ovat ratkaisseet maanpuolustuksensa ilman asevelvollisuutta, Suomi on harvoja viimeisiä maita joissa se edelleen on. Joskus pitää maksaa vähän enemmän rahallisia kannusteita, tai liittoutua.

Joka tapauksessa perusvapauksien mielivaltainen rikkominen ei ole hyväksyttävä eikä edes järkevä ratkaisu – kenen vapautta sillä asepalveluksella pitäisi puolustaa, jos lähtökohtaisesti oma isänmaa on riistänyt vapauden? Pakkotilanteissa oma isänmaa ja palvelustoveri voivat osoittautua välittömämmäksi uhaksi kuin etäinen vihollinen. Asevelvollisten omien esimiesten murhia on tapahtunut historiallisesti varmasti kaikissa sodissa; Vietnamin sodassa 700 tapausta, nimenomaisesti asevelvollisuusarmeijassa. Tuon jälkeen tapaukset ovat tulleet harvinaisiksi, epäilemättä koska ollaan siirrytty vapaaehtoisuuteen perustuviin ammattiarmeijoihin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #50

Marko, kaikki länsimaat ajoivat alas puolustusvoimiaan kylmän sodan jälkeen, kun uskottiin, ettei Euroopassa enää sodita. Suomessakin tehtiin puolustusvoimauudistus, lakkautettiin varuskuntia ja pistettiin puolustusvoimat säästökuurille. Mitä tapahtui?

Georgiassa leimahti ja nyt vuosi sitten Ukrainassa. Ja kaikki tämä vain siksi, että on ryhdytty vastustamaan Venäjää.

Entä jos mitään vastustusta ei olisi tapahtunut? Pitäisikö Putinin antaa korjata "vuosituhannen suurin geopoliittinen virhe"? Ehkä niin olisi parempi. Ei tulisi niitä sankarivainajia.

Jos jatketaan vielä teoretisointia, siis Putin jatkaisi imperiuminsa kasvattamista ilman vastarintaa. Syntyisi globaali yksinapainen "Uusi maailmanjärjestys". Siihen sodat loppuisivat, aseet voitaisiin hävittää ja maailmassa olisi ikuinen rauha.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Utopistinen pasifismi on varmasti pahasta mutta kuka sitä varsinaisesti harjoittaa? Rauhanliikkeet ovat yleensä kansainvälisiä ja tarkoituksena on lievittää erilaisten aatteiden välisiä jännitteitä. Se ei varmaan utopistista ole baan hyvin käytännöllistä.

Yhtä hyvin voisi esittää syytöksiä utopistista militarismia kohtaan. Sitä asiantilaa, jossa ajatellaan, että hyvin varustellut ja jatkuvasti harjoittelevat armeijat takaavat sen, ettei ihmisuhreja vaativia konflikteja synny.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Utopistinen pasifismi on varmasti pahasta mutta kuka sitä varsinaisesti harjoittaa? "

Esimerkiksi sivarit ja totaalikieltäytyjät. Molemmista lintsariryhmistä päästäisiin pienellä lakimuutoksella.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Huoltopuolella on runsaasti aseetonta puuhaa kriisiaikoina.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Sivarit ja totaalikieltäytyjät harjoittavat käytännön pasifismia, ei siinä mitään utopiaa ole. Niitä on meilläkin päin sairaalat täynnä tekemässä sotilaspäivärahalla arvokasta työtä mm. maamme veteraanien parissa. Sodan aikana kaikkia tarvitaan myös. Kuka heistä elää utopiassa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

Heistä jokainen elää utopiassa.

Miten maanpuolustusta ajaa siviilipalvelun aikana hoidettu sairaaloiden siisteyshuolto? Miten se ylipäätään hyödyttää maata ja kansaa?

JOS saairaalassa toimiva tekee tarpeellista työtä, hän vie työpaikan joltain työttömältä. Jos työ on ylimääräistä, se on hyödytöntä makaamista, josta ei ole iloa sen enempää maanpuolustukselle kuin millekään muullekaan.

Puolustusvoimissa OPPII, lakanoita kuskaamalla ei.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomalaisten enemmistöä asevelvollisuus ei ainkaan rauhan aikana koske, joten onko ihme, jotta vähemmistökään ei siitä innostu?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Erityisesti huolestuttaa tämän terminologian esille otto: Suomalainen Yhteisö, Perhe ja Lähimmäinen !
Enteilee pahaa.
Ja huonoa mediailmastoa jatkossa.

Ps. Minne Uskonto jäi?

Ps2. Erityisemmin vielä hykerrytti Sipilän vertaus " sammakon päälle astumisesta".

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Halu ja tahto oman maan, sen arvojen ja länsimaisten arvojen puolustukseen ei ole kiinni siitä kuinka moni muu on suorittanut varusmiespalveluksen, joko asevelvollisena tai vapaaehtoisesti.

Niinhän se nykykansalaiselle on annettu sellainenkin valinnanvapaus kieltätyä haluamallaan verukkeella.
Itse katson että jos maanpuolustus sotilaallisessa tai edes siviilikriisinhallinnassa ei nappaa, ei sellaisella henkilöllä paljoakaan annettavaa maanpuolustukselle ja kansalaisille ole.
Itselleni se taas on itsestäänselvyys, käsketyssä tehtävässä, ilman mutinoita. Olipa kyseessä sotilaallinen tai siviilikriisinhallinta. Kunniantunnolla ei ole tekemistä sen asian kanssa.

Joskus kuulin sanottavan että suurimpia rauhantahtojia ovat ammattisotilaat. Se porukka tietää miten hirvittävä asia sota voi olla kun se päästetään irti. Siksipä varustautuminen, yhdeaaä tai muiden kanssa on kaikkein paras keino sellaisen välttämiseksi.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Suomen ainoa ase on aina ollut ja on jatkossakin korkea maanpuolustustahto,yhtenäinen kansa ja sen isänmaanrakkaus !
noilla eväillä parjää,tietysti on hyvä olla hieman myös kättä pitempää,,,!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Miten olemme joutuneet tähän?
Lapsena 50-luvulla sai kuulla paljonkin sodasta - ja heille olemme velkaa.
Nyt sitten tuntuu, että politikot ovat järjestelmällisesti myymässä maatamme. Meitä on ns. viilattu linssiin, vedetty kölin alta ja nyt on menossa köyhdyttäminen.
Pitäisi enemmän keskustella solidaarisuudesta, kansasta ja sen auttamisesta. Tämä nykyinen "mulle, kaikki, heti, nyt"-ajattelu vie meidät tuhoon, syö meitä sisältäpäin.
Onhan paljon resursseja ja niitä pitäisi käyttää oikein, eikä koittaa aina vaan ajatella itseään.
Maailmassa on suorastaan "laillista" nykyään, kun seuraa erikielisiä medioita, että puhutaan "kansallisista eduista", kun ryöstetään ja painostetaan toisia kansoja.

Henry

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En ole ihan varma saavutetaanko sillä taaskaan mitään riemuvoittoa,kun määritellään pasifismi uudestaan.

Jukka Laine

Suomen sotapolitiikan tavoitteet olivat muita kuin puolustuksellisia.

http://tuomioja.org/kirjoitukset/2005/08/uusi-asia...

Syyskuussa 1939 aloitetut kauppaneuvottelut Saksan kanssa rikkoivat kansainvälisiä lakeja. Saksa oli länsivaltojen sodanjulistuksen takia kauppasaarrossa 3.9.1939 alkaen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolosjoen_kaivos

Tänä päivänä Suomi on pakoterintamassa Venäjää vastaan. Osa kansasta haluisi myös liittoutua sotilaallisesti Venäjää vastaan. Venäjä otti Krimin alueen haltuunsa ja esti Natoa saamasta tukikohtaa Sevastopoliin ja ja näin Venäjä turvasi samalla strategiset intressinsä Mustallamerellä.

Kenen sotaa suomalaisten pitäisi sotia ja keiden puolesta. Jos konflikti syntyy, on se todennäköisesti osa isompaa kansainvälistä tilannetta. Viimeksi poliittiset intressit ja huonot valinnat veivät meidät sotiin. Onko kyse maanpuolustuksesta vai politiikan puolustamisesta?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Jos Euroopassa syttyy sellainen sota jossa osapuolena on Venäjä, ei Suomi voi niissä olosuhteissa pysytellä kriisin ulkopuolella, teimmepä mitä tahansa. Sotilasliiton jäsenyydet eivät siihen vaikuta.
Suomi voi olla vain Venäjän puolella tai sitä vastassa. Turvamalla alueellisen koskemaatomuutemme ja poliittisen toimintavapautemme olemme Venäjän vastapuolella.

Siinä ei puolustushalukkuuksia kysellä, niinkuin ei o,e kysytty missään edellisissä sodissa. Talvisotaan tai Lapin sotaan menosta ei meillä kansanäänestelty.

Matti Kuusik

Jos sota syttyy niin olemme voimasuhteet huomioiden alakynnessä, Venäjän asevoimiin verrattuna.
Esim. Georgia oli jopa nato-jäsenyyttä hakeva maa Saakasvilin pääministeri aikana.
Konflikti syttyi ja Venäjän asevoimat mobilisoivat joukkonsa ja 2viikossa sota oli käytännössä ohi ja Venäjän joukot tavoitteessaan. Miehittivät Abhasian ja etelä-Ossetian.

Länsimaat ja Suomen ulkoministeriä Stubb myöten sanoivat: Tilanteesta oltiin huolestuneita mutta Georgiaa ei autettu.
Toki Georgia on pienempi maa ja sen puolustuskyky oli olematon verrattuna Suomen puolustukseen.
Mutta.
Liikennekannallepanoa ei reserviläisistä koostuvan armeijan kohdalla pystytä järjestämään kovin nopeasti.
Siinä ajassa vihollinen,joka omaa kyvyn toimia nopeasti strategisissa paikoissa, se on jo maassa siinä vaiheessa kun reserviläisiä haalitaan kasaan.

Suomen olisi ehkä pitänyt liittyä Jeltsinin aikaan Natoon niinkuin Baltian maat, eikä nyt kun suurvallat nokittelevat. Toivotaan, että rauha säilyy.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Nämä pasifistit, jotka luulevat kriisitilanteessa pääsevänsä suojaan johonkin muuhun valtioon, erehtyvät raskaast. Yksikään toinen valtio ei ota heitä avosylin vastaan, puhumattakaan siitä, että järjestäisi heille ne sosiaaliset edut ja helpon elämän mitä he saavat Suomesta.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

On syytä muistaa, että viime kädessä kaikki valta peräisin vertauskuvallisesti sanottuna kiväärien piipuista. Suomen suhteen voidaan miettiä, että onko parempi, että kiväärejä pitelevät sotilaat kuuluvat Suomen puolustusvoimiin kuin hypoteettisen hyökkääjän asevoimiin.

Toiseksi pasifismi toimii ympäristössä, jossa tiedetään, että julkinen valtaa toimii määriteltyjen sääntöjen mukaan. Tämän lisäksi julkisen vallan toimia voidaan arvostella julkisesti ilman, että siitä rankaistaan. Tämän takia Mahatma Gandhin pasifismi toimi Intiassa, koska vuoden 1919 Amritsarin verilöylyn jälkeen britit olivat haluttomia käyttämään väkivaltaa suuressa mittakaavassa Intiassa. Vastaavasti samaan aikaan Stalinin Neuvostoliitossa toisinajattelijat joutuivat joko Siperiaan taikka saunan taakse.

Jukka Laine

Suomi teki syksyllä 1939 huonoja poliittisia valintoja. Puolueettomuuspolitiikka syntyi juuri siihen tarpeeseen, ettei enää koskaan jouduttaisi sotiin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Puolueettomuuspolitiikka ei varmuudella takaa, että hankalan maantieteellisen aseman omaava maa pystyisi pysymään sotien ulkopuolella.

Saksa hyökkäsi Belgian kautta Ranskaan niin 1914 ja 1940. Kummassakin tapauksessa Belgia oli puolueeton valtio ja vuonna 1914 sen alueellinen koskemattomuus oli vielä taattu sopimuksien voimalla. Lontoon vuoden 1839 sopimuksen mukaan Belgia tulisi olemaan ikuisesti puolueeton:

http://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_London_%281...

Puolueettomuus ja sopimukset eivät auta jos jonkin osapuolen mielestä puolueeton maa on kyvytön puolustamaan itseään ja näkee sopimukset vain paperin paloina "scraps of paper".

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Venäjän tavoite oli ensin palauttaa vuoden 1914 rajat. Molotovin- Ribbentropin sopimus takasi ne sille ja se ryhtyi aktiivisesti Natsi Saksan liittolaisena toteuttamaan sopimusta. Suomi oli aoinoa, joka oman toimintansa ansioista säätyi. Tuon valehtelun Jukka voisi jo lopettaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#18

Sulla on taas Jukka jotkut ihan toiset historiankirjat. Täällä Suomessa ja muualla länsimaissa asiat on kerrottu toisin. Uhka tuli idästä tänne eikä toisinpäin.

Saksan kanssa liittoutunut Neuvostoliitto teki huonoja valintoja vaatiessaan Suomelta alueluovutuksia Suomenlahden pohjukan turvaamiseksi. Itsenäinen ja puolueeton puolustuksemme ei sitten pystynytkään estämään masiivisten maa-alueitten pakkoluovutusta.

Nyt sitten pitää katsoa asioita vähän naapurinkin näkökulmasta. Kuuluuko sen intresseihin että Suomi jatkossa pyrkii hoitamaan puolustuksensa ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen kaikissa olosuhteissa yksin vai yhdessä muidwn länsimaidwn kanssa?

Eipä tämä nyt itse kirjoittajan ansiokkaaseen blogiin liity, kunhan nyt yritit ohjailla juttua toisaalle.

Jukka Laine

Niin Tomi hyvä, uhka tuli idästä länsivaltojen asein fasismia torjumaan. Suomi maksoi hinnan huonoista ratkaisuista. Liitto Saksan kanssa olisi päättynyt suomalaisten häviöön jokaisessa vaihtoehdossa.

Tässä Suomi lähti pelastamaan Kreikkaa tässä ajassa, joka olikin länsimaisen finanssimaailman rahoitusopetaatio. Amerikkalaisten velat lankesivat 2009-2009 muun maailman maksettavaksi ja BRICS maat päättivät rakentaa onat rahoitusmallit keskenään. Sinne on Euroopankin maita lähtenyt nyt mukaan.

Maailma on jakautunut kahteen leiriin, jossa kiinalaiset hävittäjät auttavat ystävällisesti amerikkalaista konetta kauemmas. Suomi jäi häviäjien joukkoon vaikka Katainen sai sentään palkintoviran ja nyt me olemme velkojien armoilla. Siksi pitää miettiä tarkkaan mitä voitettavaa meillä on, jos vielä liittoudumme Venäjää vastaan. Sekin on poliittinen valinta. Voi olla että joku muu päättää siitäkin meidän puolesta, kun itsemääräämisoikeutemme on kaventunut velkaantumisen myötä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomi iharjoitti koko 30-luvun tiukkaa puolueettomuuspolitiikkaa. Mitä olivat nuo "huonot valinnat"?

Jukka Laine

. Syyskuussa 1939 suomalaisten ollessa Berliinissä kauppaneuvotteluissa saksalaiset ottivat Petsamon nikkelin esille. Saksalaiset esittivät toiveen, että Suomi ottaisi kaivosalueen haltuunsa ja luovuttaisi alueen tai myisi tuotannon Saksalle. Saksan tarve oli selvä: se oli aloittanut hyökkäyssodan, mutta sen nikkeliomavaraisuus syksyllä 1939 oli vain 5 prosenttia.[8]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolosjoen_kaivos

Puolueeton Suomi ryhtyi Saksan nikkelikauppiaaksi vaikka Saksa oli länsivaltojen kauppasaarrossa 3,9.1939 annetun länsivaltojen sodanjulistuksen takia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

Tuo oli siis silloin, kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat sopineet Suomen kuulumisesta Neuvostoliitolle.

Miten länsivaltojen julistama kauppasaarto liittyy asiaan?

Tuotanto Kolosjoella alkoi vasta Talvisodan jälkeen, vuonna 1942. Mikä siis olisi ollut se "oikea vaihtoehto"?

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #33

Stalin aloitti alueneuvottelut ja länsivallat painostivat Suomea luopumaan saksalaissuuntauksesta. Talvisota syttyi ja länsivallat halusivat vielä lähettää joukkoja Petsamoon maaliskuussa 1940, mutta Suomi ei taipunut vaan jatkoi Hitlerin tukemista ja saksalaiset saivat Petsamon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Siis mihin Suomen olisi pitänyt puolueettomana maana taipua, ja miksi? Aluevaatimuksiin? Miksi Suomen jo 1920-luvulta rakentama pääpuolustuslinja olisi pitänyt luovuttaa Neuvostoliitolle?

Mikä on tuo "saksalaissuuntaus", josta kirjoitat?

Mikä on lähteesi tuossa "Petsamo"-suunnitelmassa? Miksi länsivallat olisivat haluneet lähettä siine joukkoja Neuvostoliittoa vastaan?

Mieti, mikä mättää, missä kohdassa esityksesi ei ole johdonmukainen.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Kirjoitus on tyypillinen asennemvammaisen militaristin kirjoitus joka huokoo vanhakantaista konservatiivista moralisointia, ylimielisyyttä ja tuomitsemishaluja. Pasifismista, rauhanliikkeistä ja joukkoilmiöistä Kangasmaa ei "yllättäen" ymmärrä mitään. Jos ajattelu pyörii 24/7 sotimisen, aseiden ja yhtenäiskulttuuriajan "arvojen" ympärillä, niin eihän se tietenkään yllätä, että "argumentit" ovat erittäin mustavalkoisia ja kapeakatseisia.

"Puolustaa voi aseellisesti tai ilman. Jokaiselle löytyy tehtävä, joka tukee puolustusta, aatteesta riippumatta."

Tällaisia asioita mietittäessä on syytä muistaa, että Suomen lisäksi Euroopassa ei ole enää juuri maita joissa ylipäätään tosissaan pohditaan "maanpuolustusvelvollisuuden" kaltaisia asioita. Aidosti sivistyneissä maissa on tajuttu, että "maanpuolustusvelvollisuus" on menneen ajan käsite jolle ei ole sijaa aidossa demokratiassa ja aidosti vapaassa yhteiskunnassa. Todellisessa demokratiassa tällaisia "velvollisuuksia" - jotka tosiasiassa eivät ole muuta kuin sanoja paperilla - ole olemassa.

Vapaassa maassa ihmiset voivat myös vapaasti valita että suorittavatko aseellisen palveluksen vai eivät ilman pelkoa rangaistuksesta (joihin rangaistusluonteinen siviilipalvelus myös lasketaan). Suomi ei näihin vapaisiin maihin kuulu; Suomihan on ainut Euroopan maa, joka laittaa asepalveluksen vastustajia vankilaan.

"Voimme puolustaa yksilön vapautta päättää omista asioistaan, mutta emme voi puolustaa yksilön oikeutta hylätä kanssaihmisensä."

Tämä on yksi kirjoituksen lukuisista paradokseista. Reaalitodellisuudessa yksilöt eivät voi millään tavalla uhata yhteisöjä eivätkä myöskään "hylätä" niitä - yhteisöt puolestaan voivat hylätä ja uhata yksilöitä ja tämä on se todellinen ongelma joka suomalaisia tänäkin päivänä vaivaa; tarkalleen ottaen kyseessä on ongelma, joka vaivaa kaikkia primitiivisiä yhteisöjä (armeijaa, uskonnollisia lahkoja, alkuasukasheimoja jne.), joiden "ajattelu" on kaikkialla samanlaista kelvotonta joukkoajattelua.

Sodat puolestaan ovat joukkopsykoosien kohtaamisia ja sotien aikana uhka voi tulla niin "omien" kuin "vihollistenkin" joukosta. Suomessa kaikkialla tuputettava vanhakantainen yhtenäiskulttuurijauhanta ja muu militaristipropaganda varmistavat sen, että sitä uhkaa esiintyy "omissakin" joukoissa "riittävästi".

Muista en tiedä, mutta ainakaan itselläni ei ole pienintäkään aikomusta puolustaa maata joka harjoittaa mielipidevainoa ja miehiin kohdistuvaa sukupuolisyrjintää. Sodan aikana tietenkin voisi käydä huonosti mutta silloin voisi käydä huonosti huolimatta siitä minkä puolen valitsee.

"Väkivallaton koneisto, joka opettaa väkivaltaa, jotta sitä ei tarvitsisi käyttää."

Itse asiassa "väkivallaton koneisto, joka opettaa väkivaltaa" on oksymoron.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ensiksikin on syytä painottaa, että Suomessa EI panna vankilaan ihmisiä siksi, että he vastustavat asevelvollisuutta, vaan siksi, että he rikkovat lakia. Ei murtovaraskaan joudu vankilaan siksi, että vastustaa ykstyisomaisuutta, vaan siksi, että rikkoo lakia.

Suomessa EI ole mielipidevankeja.

Toiseksi, otapa selvää, mitä oxymoron tarkoittaa.

Eetu Erkkilä

Ymmärrän kyllä logikkaasi, MUTTA en ole samaa mieltä siitä että "velvollisuus". Tai ehkä velvollisuus, mutta toisaalta yksilöllä on oltava mahdollisuus sanoa ei. Jossainpäin maailmaa se tarkoittaa teloitusta, onneksi täällä ei. En koe olevani pasifisti, mutta toisaalta mikä tulee maanpuolustustahtoon niin en oikein allekirjoita sitäkän kutsumusta (enään), en edes lähimmäisteni vuoksi.

Oma maanpuolustusintoni kuihtui hyvin olemattomaksi lähinnä muiden varusmies"tovereideni" ansiosta. Kun käytännössä hyvin pitkälle joka päivä joutui kuuntelemaan yhtä ja toista halventavaa, ei se nosta motivaatiota kovin korkealle sen lisäksi, että jo muutenkin palveluksen suhteen on muutama musta pekka jäänyt käteen. Eli nyt kun ilmeisesti pitää valita joko kieltäytyä reservistä tai mennä palvelemaan sodassakin näiden "herrasmiesten" kanssa, harkitsen vakavasti ensimmäistä vaihtoehtoa. Sota ei yhtä alikersanttia kaipaa, eikä tämä alikersantti sotaa.

Eli esim. tällaisessa tilanteessa, jossa yksilön kokemus sanoo, että on jo valmiiksi saanut maistaa tarpeeksi paskaa ja on perusteltua sanoa että "ei nappaa", niin silloin yksilötasolla se myös tarkoittaa sitä. Siinä ei ole mitään ideologista, eettistä tai periaatteellista perustelua, se on vain yksilön kokemuksen pohjalta tehty toteamus että ei, en ole valmis tarttumaan aseeseen. Olkoon se sitten ihan kuinka paljon vain "postmodernin maailman itsekkyyden kiteytymä". Etenkin, kun muita vaihtoehtoja on olemassa.

Tämä on siis oma henkilökohtainen kokemukseni asioista, mutta toisaalta ne eivät siitä muutu vaikka kuinka paljon vatvottaisiin.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Jokainen toivottavasti palvelee isänmaata parhaakseen katsomallaan tavalla. Sitten ollaan siellä postmodernissa osastossa, jos sitä ei jostain syystä halua tehdä. Täytyy nimittäin muistaa sotakokemusten perusteella, että palvelushalukkuutta tuskin mitataan käytyjen inttipäivien perusteella, vaan se mitataan sen perusteella, mitä (sotilaallisen) kriisin tapahtuessa saa aikaan. Ennalta uhkailu maasta poistumisella on vain korkeintaan noloa, jos sitäkään.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Keeganin mukaan näin ei ole, vaan sota on kultuuria ja rituaaleja, joka on vanhempi kuin mikään ns. valtio. Ehkä loppujen lopuksi totuus löytyy näistä molemmista. Ehkä sota on sekä kulttuuria, rituaaleja että politiikan jatketta.

Vaikka sotia on käyty läpi historian, en usko, että ihmisessä on sisäsyntyjään jonkinlainen sotaisa geeni. En usko, että ihminen väkisin ohjautuu kohti sotaa taipumuksensa takia. Ennemminkin luulen, että ihmisen sotaisuuteen vaikuuttaa siihen liittyvät myytit, kulttuuri, perinteet, nationalismi, ihanteet, vihollisen konkretisoiminen, laumasieluisuus yms., joihin meitä on kasvatettu asuimmepa missä tahansa maassa. Emme ole tuomittuja sotimaan, rauhanomaista kehitystä on tapahtunut jatkuvasti ja olemme alkaneet epäilemään, onko sota järkevä vaihtoehto missään tapauksessa. Yksilöt suurimmassa määrin ovat asettumassa poikkiteloin sotaa ja aseita vastaan. Lähihistorian suurimmat tiedemiehet, tutkijat ja nerot olivat järjestäen aseistariisunnan puolella. Ehkä heitä kannattaisi kuunnella.

http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193939-mod...

http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183659-en-...

Rasmus Salminen

Toisin kuin Tommi Kangasmaa sanoo, en ole velkaa tälle yhteiskunnalle enkä myöskään ole velvollinen millään asteella Suomelle. Kangasmaa ei selvästi tajua, miten velka toimii. Olen saanut tältä yhteiskunnalta kaikenlaista ilmaista palvelua, mikä on kaunis ajatus. Kiitos siitä, Suomi. Olenko kuitenkin jotain velkaa lahjanantajalle? En. Olenko lainannut yhteiskunnalta mitään, mikä pitäisi maksaa takaisin korkojen kera? En.

Minua ei suoraan sanottuna voi vähempää kiinnostaa tämän maan tila, niin kauan kuin omat asiat ovat hyvin. Seuraavaksi kiinnostavat ystävien ja perheenjäsenien asioiden tila. Vasta sen jälkeen kiinnostavat muiden ennestään tuntemattomien ja ehkä joidenkin tuttujen hyvinvoinnin tila. Silloinkaan minua ei kiinnosta se, voiko Suomi hyvin. Suomi saa minun puolestani kärsiä niin kauan kuin edellämainituilla ihmisryhmillä asiat ovat hyvin.

Eräs toiveistani on vapaus, jota puuttuu tästä maasta roimasti, ja on suoraan sanottuna iljettävää tietää, että jakaa kansalaisuuden ainakin miljoonan muun vapausvastaisen ääliön kanssa, jotka tekevät kaikkensa estääkseen vapautta tapahtumasta. Vapauden eräs olennainen osa on asevelvollisuuden korvaaminen vapaaehtoisella asepalveluksella ja näin ollen totaali- ja osittaiskieltäytymisen dekriminalisointi ja siviilipalveluksen lakkauttaminen. Itse olen totaali, joka odottaa rangaistustaan.

Voi kun kansalaisuuttaan voisikin vaihtaa helposti, mutta tulottoman opiskelijan maastamuutto on vaikeampaa kuin luulettekaan. Muuten olisin rottana jättänyt tämän uppoavan laivan aikaa sitten. Olisin poistunut Yhdysvaltoihin tai ehkä Tsekkiin. Tai Uuteen-Seelantiin, joka on kaukana kaikista maailman sodista. Tai Islantiin, joka on todellinen hyvinvointivaltio.

En ole idealistinen tai utopistinen absoluuttipasifisti, jollaisiksi jotkut tässä keskustelussa haluaisivat sivarit ja totaalit maalata. Kaaosta, ryöstöä, väkivaltaa, raiskauksia, korruptiota ja orjuutta on aina ja tulee aina olemaan. Mikään yhteiskunnallinen muutos ei tule koskaan puhdistamaan maailmaa kaaoksesta. En ole myöskään väkivallaton tai asevastainen. En vain jaksa 'ylempiarvoisteni' potentiaalista räyhäämistä ja niskaan hengittämistä. Jos haluan opetella aseen käyttöä, opettelen sen ilman, että maastopukuinen pikkupentu kirkuu määräyksiä ja haukkuja korvaani.

Jos te haluatte estää Suomea uppoamasta, ainoa potentiaalinen uhkamme tekisi meistä joka tapauksessa selvää, oli meillä pakkoarmeija tai ei. Sen sijaan sillä, olisiko Suomi Nato-maa vai ei, olisi jo merkitystä. Sitä kannattaa miettiä tarkkaan. Kuten sanoin, minulla ei ole isänmaallisia tai juuri muitakaan intressejä tätä maata kohtaan, joten en sano Natoa kohtaan juuta enkä jaata.

Kaikkein vähiten olisin velkaa ketään teistä kohtaan, jotka olette tässä keskustelussa. Hyvin harva on välittämisen arvoinen kun taas suurin osa on omissa isänmaa- ja sotahuuruissaan. Andreas Pyy sentään uskaltautui sanoa kunnolla vastaan, mitä oli ilo lukea, ja Jussi Kangasluoma ainakin yritti oikoa ja kyseenalaistaa Kangasmaan ja Heynon läpiäpäähänsäpuhumiset.

Ystävällisin terveisin ja kaikella kunnioituksella entinen vuoden 2014 erän 7 siviilipalvelusmies ja nykyinen osittaiskieltäytyjä.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi
Rasmus Salminen

Pidän ad hominemistasi, mies. Odotinkin, kuka heittää ensimmäisen kiven.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hyvä Rasmus, vähän on sinulla vaihtoehtoja kun ”tulottoman opiskelijan maastamuutto on vaikeampaa kuin luulettekaan. Muuten olisin rottana jättänyt tämän uppoavan laivan aikaa sitten”

Ei kai sinun auta kuin jatkaa tulottomana opiskelijana tässä uppoavassa laivassa rottana. Surkea kohtalo sinulla, sääliksi käy poikaparkaa.

Rasmus Salminen

Katsotaan asiaa sitten, kun olen opiskeluni opiskellut ja töitä tehnyt sivussa, jos silloin olisi kertynyt tarpeeksi tuohta lähtöön ja uuteen paikkaan asettumiseen. Olen kaikesta huolimatta toiveikas.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #57

Rasmus, ehdotan, että lisäisit noihin toivemattesi listaan ainakin Kuuban. Lue tämä päivän Hesarista Kuuban lääketieteen koulutuksesta ja työtilaisuuksista.

"Eräs toiveistani on vapaus, jota puuttuu tästä maasta roimasti, ja on suoraan sanottuna iljettävää tietää, että jakaa kansalaisuuden ainakin miljoonan muun vapausvastaisen ääliön kanssa, jotka tekevät kaikkensa estääkseen vapautta tapahtumasta"

Jos haluat maahan, jossa ei tarvitse murehtia yksilövapauksista, pyri Pohjois-Koreaan.

USAan ei kannata mennä ollenkaan, kun "En vain jaksa 'ylempiarvoisteni' potentiaalista räyhäämistä ja niskaan hengittämistäettä". USA:ssa "pomo" on koko ajan valvomassa mitä teet ja tuleeko tulosta.

Siis parasta, mitä voin ehdottaa on, että pyrkisit Pohjois-Korean kansalaiseksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Olen saanut tältä yhteiskunnalta kaikenlaista ilmaista palvelua, mikä on kaunis ajatus. Kiitos siitä, Suomi."

Et ole, sillä ilmaista palvelua ei olekaan. Olet saanut muiden kustantamaa verorahoitteista palvelua ensimmäisestä parkaisustasi lähtien synnytysosastolla (ja jopa sitä edeltävinä kuukausina). Eikä pelkän kauniin ajatuksen tasolla, vaan hyvin konkreettisesti.

"Olenko kuitenkin jotain velkaa lahjanantajalle? En. Olenko lainannut yhteiskunnalta mitään, mikä pitäisi maksaa takaisin korkojen kera? En."

Verorahoitteisten palveluiden lisäksi olet saanut etuoikeuden sosiaaliseen kasvuympäristöön eräässä maailman vakaimmista ja hyvinvoivimmista maista, mikä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys ihmiskunnan valtaosalle. Olet elänyt turvallisessa oikeusvaltiossa tarvitsematta pelätä fyysisen koskemattomuutesi puolesta, eivätkä suurella todennäköisyydellä kasvattajasikaan ole joutuneet oikeudettomien omaisuuden kaappaamisten kohteeksi, karkotetuksi vankileireille jne., eivät myöskään puille paljaille taloudellisessa ahdingossa. Mikäli olisit elämäsi varrella kärsinyt vakavista terveysongelmista, Sinua olisi hoitanut eräs maailman korkeatasoisimmista terveydenhuollon järjestelmistä. Mikäli asuinmaasi olisi joutunut ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi ja sotaan, Sinua ja läheisiäsi olisi turvannut organisoitu väestönsuojelu ja maanpuolustus, etkä olisi joutunut alttiiksi samanlaisille riskeille, joissa maailman kriisipesäkkeiden väestö nykyään elää. Parhaillaan kuulut nauttivan muitten verorahoillaan kustantamasta koulutuksesta, joka todennäköisesti parantaa edellytyksiäsi päästä parempaan taloudelliseen asemaan tienaamaan tuohta kuin ilman sitä.

Eihän toki ole olemassakaan mitään niin arvokasta, ettei kiittämätön voisi sen merkitystä mitätöidä. Kiitollisuutta ei osoiteta sanahelinällä, vaan vastavuoroisella panoksen antamisella sille yhteiskunnalle, jolta on ollut itse saamapuolella.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei sotaa tule, jos ei vastusteta.

"en usko, että ihmisessä on sisäsyntyjään jonkinlainen sotaisa geeni"

Minä olen asiasta eri mieltä. Väkivalta, vallan ja omistamisen tarve ja mitä niitä nyt onkaan, kuuluvat ihmisluonteeseen, toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Vindler Borsson

Jos oma ja läheistensä elämäntapa, oikeudet ja vapaudet (sekä ne velvollisuudet, montako niitä olikaan suhteessa oikeuksiin nähden?) eivät ole yhteiskunnan jäsenen mielestä vaarassa tai vahingoitettavissa ulkomaisen agression takia niin en näe mitään syytä sille miksi kys. henkilön pitäisi vaivautua yhteiskuntaansa puolustamaan - miksi nähdä vaivaa kun muualta voisi saman palvelutason saada vastikkeetta. Itse koen että (veroasteesta, sääntöviidakosta ja politiikasta huolimatta) Suomessa ja suomalaisessa elämäntavassa on jotain minkä takia tarttua vaikka aseeseen jos järkipuhe ei itä- tai muuhun naapuriin tehoa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tässä esillä olevia kysymyksiä käsitellään yleensä joko moraalisina tai sitten enemmän tai vähemmän järkiperäisen päämäärärationaalisuuden sävyssä.

Moraalia korostettaessa "pasifismi" näyttäytyy opillisena eettisenä suuntauksena. Sellaisena sen arvot siirtyvät sitten myös keinoja ja päämääriä jäsentelevän järkiajattelun puitteisiin, ja opillisena oksymoronina on sitten esimerkiksi sellainen lopputulema jonka blogisti on muotoillut otsikokseen: militaarit ovatkin oikeastaan parhaita, palkattuja pasifisteja.

Ikään kuin pasifistinen moraali voitaisiin ilmoittaa militaarin päämäärärationaalisuuden puitteistuksessa.

Pasifismia ei ehkä kannattaisi ajatella ollenkaan "opillisesti". Opillisuus on eurooppalaisella uudella ajalla tiedonalojen jakuvasta pirstoutumisesta seurannut ajattelulaatu, eivätkä opilliset todistelut päde esimerkiksi moraalikysymyksissä. Ne eivät edes lisää ymmärrystämme sen suhteen minkälaatuisista asioista moraaliongelmissa on kyse.

Nämä tässä kyseessä olevat asiat selviäisivät enemmänkin kehitysajattelun kuin moraalioppien tai älyä typistävän päämäärärationalismin raameissa. On tosiasia, ehkä toistan tämän: on tosiasia, että aggressio merkitsee aina regressiota, ja joukkomittainen aggressio merkitsee joukkomittaista regressiota.

Joukkomittaiseen regressioon vajottaessa niin moraalin kuin järkiajattelun taso laskee. Oikeastaan on turha pohtia rauhantilan vallitessa sitä miten sodan aikana toimitaan. Joukkomittainen regressio ei ole hallittavissa harjoittelemalla toimintakaavoja edeltäkäsin. Se mitä militantit mieluusti harrastavat, haastavat itseään joka ainut arkipäivä kohtaamaan väkivaltatilanteita, itse asiassa amputoi kriittistä järkeä jo lähtökohtaisesti.

Kehityskysymyksiä voidaan ajatella etologisessa perspektiivissä sortumatta idealismiin. Inhimillinen kehitys on tosiasia. Ihmisen alkulaumat organisoituivat enemmän fyysisen vallan, väkivallan, kuin tiedollisten premissien, asiahallinnan ja luotettavuuden mukaan. Nyt on toisin: tätä maailmaa ei enää hallita fyysisellä väkivallalla, vaan esimerkiksi fysiikan tiedoilla.

Kehittyneet yhteiskunnat järjestäytyvät tiedollisen asiahallinnan ohjaamina. Historiallisesti tieto on kasautunut rauhan kausina -- jopa aseet joiden tulivoima nyt noituu ymmärryksemme efektiivisyydellään, ovat tulleet mahdollisiksi ajattelijoiden ajatustyön seurauksena.

Ne valinnat, joita meidän olisi näitä "pasifismikysymyksiä" käsitellessämme tehtävä, ovat toisenlaisia kuin mitä näissä keskusteluissa nousee esiin. Ideologis-opilliset julistukset puolesta tai vastaan kannattaisi jättää omaan arvoonsa. Inhimillisen kehityksen tosiasia tulisi tunnistaa, tunnustaa ja ottaa huomioon.

Emme esimerkiksi saisi puhua joukkomittaisista aggressioista kuin niihin ei aina välttämättä liittyisi älyllisten kykyjen ja psyykkisten resurssien romahtaminen. Kehittyneissä yhteiskunnissa emme enää voi nimetä "puolustettavia arvoja" ikään kuin kehittyneet arvot voisivat jatkaa olemassaoloaan joukkomittaisen aggression ja regression jälkeenkin.

Opillinen ajattelu yhdistyneenä normatiiviseen moraaliin tuottaa nyt puolin ja toisin keskustelussa täysin todellisuudentajuttomia kannanottoja.

Siis täsmennetään tämä vielä: tässä keskustelussa tyypillinen militarismin puolustuspuheenvuoro luettelee joukon yhteiskunnan mahdollistamia ja tarjoamia "hyviä" asioita, joista jokainen yksilö on elämässään saanut "nauttia", ja asettaa toiseen vaakakuppiin yksilön velvollisuuden "vastavuoroisesti" puolustaa tätä hyvää yhteiskuntaa.

Mutta juuri tällaista vaihtokauppaa emme voi kehittyneessä yhteiskunnassa enää tehdä. Yksilö voi puolustaa "hyviä" asioita vain tuottamalla omalta osaltaan noita nimettyjä hyviä asioita. Joukkomittainen aggressio toisi mukanaan joukkomittaisen regression ja pyyhkäisisi historiaan ne yhteisöedellytykset, joiden varassa "hyvä" yhteiskunta on kehittynyt.

Ihmisen alkulaumoissa valtahierarkiat perustuivat fyysiseen voimaan, ja tuolloin laumojen välienselvittelyissä ei menetetty laumaa organisoivia ominaisuuksia. Aggressioilla ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan ensimmäistäkään ajatusongelmaa. Yksi ynnä yksi on kaksi, eikä sitä ratkaista lyömällä nyrkillä silmään tai ampumalla vastustaja.

Nyt yhteiskunnallinen elämä ja keskinäinen organisoitumisemme perustuvat asiahallintaan ja kykyymme tuottaa uutta tietoa. Nämä ominaisuudet katoavat ajattelustamme sukupolvien ajaksi ellei pysyvästi jos joukkomittaiseen aggressiotaantumaan ajaudutaan.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Mietin itsekin aikaisemmin, onko Suomi puolustamisen arvoinen maa? Aluksi tulin siihen päätökseen, että eipä taida olla, mutta myöhemmin ymmärsin, että kyllä se sitä lopulta on. Haluan puolustaa Suomea, jos todellinen tarve puolustamiseen tulee.

Olen saanut tältä yhteiskunnalta paljon. Perusopetuksen, ammattillisen koulutuksen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarvittaessa. Ei näitä palveluita läheskään kaikki maapallon maat pysty kansalaisilleen järjestämään. Tämä yhteiskunta on myös tarjonnut minulle välillä töitä, josta myös voi olla kiitollinen.

Olen saanut elää vauraassa maassa, missä ihmisten perustoimeentulokin on järjestetty jollakin tavalla. Tämäkään asia ei ole järjestetty yhteiskunnan toimesta läheskään jokaisessa maassa.
Suomesta ja suomalaisista voi olla aidosti ylpeitä. Tätä maata kannattaa ehdottomasti puolustaa.

Jari Rauhala

Maanpuolustustahto?
Linkissä on Stubbin, yhden pääministerin, nykylinjan kannattajien käsitys myös "isänmaasta" ja kaiketi kuvaa hyvin viimeisen 20-vuoden politiikkaa. Se on jäänyt irralleen monesta kansalaisesta. Yksi keskeisin viesti hänen liittovaltiopuheessaan on se, että kansallisvaltiot voi hävitä.
https://www.youtube.com/watch?v=83EE-ypprZE (4,5 min)

Vaikka tätä ei tavallinen maallikko, kuten itse en tiennyt, niin ei ole tullut kovin vakuuttavaa kuvaa poliitikoista -Johtajista- kansan ja isänmaan asialla olemisesta. Enemmän on tullut kuvan velkojen järjestämisestä, palkkioviroista ja kansainvälisten suuryritysten suosimisesta tms. Asiaa kuorruttaa epäselvä uutisointi isäntämaasopimuksesta Naton kanssa.

Ymmärrän että natomyönteiset toivoisivat ja haluaisivat asian olevan kuten on ollut 80 ja 90 luvuilla.
Kangasmaan näkökulma on hyvin esitetty. Hänellä on toimeentulo ja motivoiva työ "tulevaisuuteen nykyisissä olosuhteissa.

Tavallaan peliä on pelattu 20-vuotta. Se aika on rakennettu elementtiä myös henkiselle maanpuolustustahdolle. Mikä se nyt on, sitä ei Sipilän, Kangasmaan, minun tai natomielisten mielipiteet ja kirjoitukset enää muuta mihinkään?

Anovilla, päättäväisillä, toiveikkailla, negatiivisilla kirjoituksilla voi yrittää, kukin luonteensa mukaan, hahmottaa jotakin.
Fakta, mitä se onkin, on jo?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jari Rauhala, sinä viittaat usein Stubbin "liittovaltiopuheeseen" osoituksena siitä, miten epäisänmaallisena pidät Stubbia. Annoit taas tässäkin linkin tuohon Stubbin puheeseen (ties monennenko kerran). Voisitko ystävällisesti nyt viimein kertoa missä kohdin (min-min.) Stubb osoittaa epäisänmaallisuutensa?

Jari Rauhala, tiesitkö muuten, että Venäjä on liittovaltio (Russian Federation, entinen Neuvostotasavaltojen Liitto)? Venäläiset eivät siis mielestäsi voi olla isänmaallisia. Neuvostoliiton aikoihin Stalin teki kaikkensa häivyttääkseen kansallisaatteet pakkosiirroilla. Siitä huolimatta esimerkiksi virolaiset säilyttivät varsin hyvin kielensä ja identiteettinsä.

Jos sinulla on pelko siitä, että EU-liittovaltio tekisi samaan kansoille olet väärässä. Jean-Claude Juncker ei ole Stalin eikä Putin.

Jari Rauhala

Minun näkemys on se, että on tarpeeton katsoa tavallisten miesten, ja pelkästään heidän, isänmaallisuutta ja jättää eräs tärkeä ryhmittymä siitä ulkopuolelle -20 vuoden ajan päättäjät-.
Esim. Armeijan supistaminen. Sitä eivät ole tavalliset suomalaiset miehet tehneet. Kuka on niistä asioista päättänyt, sillä sehän on mm. Venäjälle eduksi?
Aivan turha väittää "ettemme voineet tietää"? Tavallisena maallikkona, kun hiukan tutkii menneiden vuosien artikkeleita, niin jo vuodesta 2006 on ollut selvillä, että "uusi tuuli" on alkanut geopolitiikassa puhaltamaan.
ja minulla ei ole tiedustelujen tietoa, kuten päättäjillä koko ajan.

Katsoppas Villikari yksi asia, sama mitä kenraalit voivat tehdä, pätee Junckerin ja vastaavien kohdalla -he voivat suunnitella vain menneitä sotia-.

Jos sinulle johtajat ovat hyviä, tai ainakin toivot sitä, niin olet varmaan huomannut että monelle he eivät sitä ole. Kannattaa huomioida ja itseasiassa koko ajan, että pieni vähemmistö suomalaisista ilmaisee täällä näkemyksiään.

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, en ota kantaa kenenkään muun kuin omaan maanpuolustustahtoon ja mitä se on?
On aivan sama hyväksynkö vai en, mutta ymmärrän miksi mm. tietämiäni reservin upseereita on sanonut itsensä aiheesta irti.

Miksi, kun eivät ole "putinisteja", onkohan johto hoitanut miten Isänmaallisesti hommansa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jari Rauhala,

kun ensin kirjoitat: "Maanpuolustustahto? Linkissä on Stubbin, yhden pääministerin, nykylinjan kannattajien käsitys myös "isänmaasta" ja kaiketi kuvaa hyvin viimeisen 20-vuoden politiikkaa"

Kun kysyn mikä tuossa linkissä osoittaa Stubbin epäisänmaallisuutta, vastaat:

"Minun näkemys on se, että on tarpeeton katsoa tavallisten miesten, ja pelkästään heidän, isänmaallisuutta ja jättää eräs tärkeä ryhmittymä siitä ulkopuolelle -20 vuoden ajan päättäjät-."

Jatkat vastaustasi asiaan, joka ei mitenkään liittynyt minun kommenttiini seuraavasti:

"Armeijan supistaminen. Sitä eivät ole tavalliset suomalaiset miehet tehneet. Kuka on niistä asioista päättänyt, sillä sehän on mm. Venäjälle eduksi?"

Tämäkö oli sinun vastauksesi kysymykseen: "Voisitko ystävällisesti nyt viimein kertoa missä kohdin (min-min.) Stubb osoittaa epäisänmaallisuutensa?"

Linkissäsi oleva Stubbin puhe oli mielestäni täyttä asiaa varsinkin, kun se oli pidetty ennen Ukrainan kriisin syntyä. Jos EU:lla olisi ollut Stubbin toivomia ulko- ja turvallisuuspoliittisia "lihaksia", väitän, että koko Ukrainan kriisiä ei olisi edes syntynyt.

SIIS, koska Stubb ei ole "tavallinen mies" vaan ihan oikea "päättäjä" voisitko vastata kysymykseeni selvemmin.

Tämä on aika mystistä tekstiä "Miksi, kun eivät ole "putinisteja", onkohan johto hoitanut miten Isänmaallisesti hommansa?"

Jari Rauhala

Jos pystyt ota ex-pääministerimme esimerkkinä edellisten hallitusten pääministereistä ja muista. Ei hän yksin ole nykyistä kehitystä tehnyt eikä Suomessa alkuunpannut. Mm armeijan supistaminen ja maan ajaminen nykyiseen tilaan. Vai onko Putin ne tehnyt,onko sinulla parempaa tietoa?

Villikari voin myös ymmärtää että se on ehkä sinulle mystistä tekstiä. Sinulla on jo "teksti" edellisiin ja se teksti on totuus. Minä en voi todistaa sinulle että Stubb tai muut ovat Isänmaallisia, maata ja sen kansan hyötyä ajattelevia, ei ole löytynyt siihen todisteita, mutta jos sinä löydät ne todisteet itsellesi, hyvä niin.

Viimeinen vuosi on osoittanut sen, minkä uskon jo olevan totta, vaikka aluksi vaikutti epäuskottavalta, sen että natomieliset ovat huutaneet äänensä käheäksi etteivät pärjää yksi. Siitä ei ole enää epäilyksiä. Erään upseerin kertoman mukaan (Suomen Sotilas/Facebook) ylemmistä upseereista 75% on samaa mieltä? -Huomaa kysymysmerkki, minä en tiedä-

Maa voi olla vaikka minkälaisessa wiemäriliemessä, mutta natomyönteisille riittää että poliitikko kannattaa Natoa, paheksuu isomman selän takaa Venäjää, silloin hän on osaava ammatimies. Nykyajan rohkeutta.

Kangasmaan kirjoituksessa oli kyse maanpuolustustahdosta. Hän toi siihen oman näkulman, kuten Sipilä Helsingin Sanomiin. Omasta puolesta toin kyseenalaistamisen, miksi siihen ei olisi samanlaista valmiutta, kuin joskus on ollut, koska olen siitä kuullut sekä lukenut "liikaa".

Maanpuolustustahdon eteen tehdään töitä monella tasolla, päättäjiä myöten ja se työ on jo tehty. Tuskin mm. Kangasmaan ja Sipilän kirjoituksia olisi tullut, jos asia olisi kunnossa?
Jos Villikari saat hetken rauhan, vaikka kumpikaan meistä ei kirjoituksillamme tosiasiaa siitä tahdosta enää muuta, niin jatketaan....

PS Jos haluat tietynlaisia vastauksia tukemaan mielipiteitä, niin tämä osoite on väärä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jari Rauhala, väistöyrityksesi oli surkea. Vastausta kommentissa #77 esittämääni kysymykseen "voisitko ystävällisesti nyt viimein kertoa missä kohdin (min-min.) Stubb osoittaa epäisänmaallisuutensa?" ei näköjään tule.

Kirjoitat tässä trolliarmeijan arkistosta poimittua propagandaa, jolla haluttaan mustamaalata Stubbia ja Kokoomusta. Stubbin "liittovaltiopuhe" on trollipiireissä käsite, joka otetaan aina tarvittaessa esiin. (esim. Mikko Elo)

Vaikenet täysin kun olen ampunut alas tuon myytin, mutta mitäpä siinä muutakaan voisi tehdä, kun juttu on kaikkien nähtävillä.

Mielestäni Stubb tässä puheessaan toivoi EU:n kehittyvän "supervallaksi", jolla olisi yhteinen ulko- turvallisuuspolitiikka. Tämä puute on tullut hyvin näkyviin Ukrainan kriisin aikana kun EU:n ulkopolitiikkaa on johtanut käytännössä Angela Merkel vaikka virallinen ulkopoliittinen edustaja on Federica Mogherini.

PS. Teet muuten hyvää mainosta Stubbille, tuo puhe oli erinomainen.
https://www.youtube.com/watch?v=83EE-ypprZE

Jari Rauhala Vastaus kommenttiin #81

Jos ajattelet kokoomuksen hoitaneen asiat tässä valtakunnassa hyvin, niin hyvä niin, se on silloin sinun henkinen perustasi. Onhan teitä reilu 20%.

Loistava ainakin asiantuntijana, osaa diagnosoida, tietää natokriittisten omaavan skitsofreenisia piirteitä, saattaa olla hyvinkin väärällä alalla.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79542-alexander-st...

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Maanpuolustahdosta on käyty enemmänkin keskustelua Uuden Suomen puheenvuoropalstalla, hiljattain esimerkiksi kunnianarvoisa ylipormestari Raimo Ilaskivi esitti omia pohdiskelujaan aiheesta:

http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1953...

Jos Ilaskiven suusta valuvat käsitteellisesti sekavat mutta ympäripyöreydessäänkin inhottavasti vihjailevat mussupuheet ovat jonkinlaista moraalipannussa pohjaanpalanutta kaurapuuroa, täytyy sanoa, ettei keskustelun laatu paljoa parane siitä että tällaiseen käsitepuuroastiaan tökätään ammattisotilaan teräslusikalla.

Kun asioita pyritään esittämään yleisellä tasolla kannattaisi todellakin ensin täsmentää ja eksplikoida ne näkökulmat ja puitteistukset joissa käsittely tehdään. Heti kättelyssä ei kannattaisi unohtaa perustavanlaatuisia tosiasioita, kuten aggression ja regression väistämätöntä kytkentää.

Ei kannattaisi myöskään käyttää moralisoivia äänenpainoja ellei ole selvittänyt itselleen sitä moraalilaatujen eroa, joka vallitsee toisaalta yksilöllisesti eriytyneessä kehittyneessä yhteiskunnassa ja toisaalta militaaris-totalitaarisen käskyvaltaorganisaation tilaan taantuneessa yhteisössä.

Merkillistä on mielestäni, että kun militaariapologiaa yritetään tehdä vetoamalla yksilöjen keskinäisyhteyteen, ja kun keskustelun paatos kääntyy kohti "maanpuolustusvelvollisuuksiaan väisteleviä" yksilöitä, tässä moralisoinnissa ilmenevä individualismi ei perustu siihen että esimerkiksi valtiosubjektiharhoista olisi päästy irti. Päinvastoin, edelleenkin uhkaava "paha" omaa saman joukkomittaisesti "väkivaltaisen" ja "alistavan" luonteen kuin tomijasubjekteina hahmotetut vihollisvaltiot.

Keskinäisyhteyttä tai vetoamista läheisten suojeluun ei eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme ehkä kannattaisi ollenkaan käyttää maanpuolustahdon motivoimiseen. Läheisten suojelu nostaa perusturvallisuuden tunteet pintaan. Yhteiskuntatilanteemme on toisaalta aika traumaattinen, kun läheistensä parhaaseen suojeluun pystyvät rikkaat ovat vieneet veroparatiiseihin ne miljardit, joita muodollista kansanvaltaa edustava hallitus sitten perii yhteiskäyttöön takaisin vähemmillä mahdollisuuksilla varustetuilta ja sosiaaliseen turvattomuuteen tuomituilta rivikansalaisilta.

Keskustelussa ei missään yhteydessä ole myöskään viitattu siihen, että sotakokemukset eivät suinkaan oikeasti yhdistä kansakuntia, vaan repivät sisäisiä julkilausumattomia haavoja. Esimerkiksi meillä viime sodan jälkeinen trauma oli niin syvä, että vasta kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen puhkaisi Väinö Linnan kirja sen puhumattomuuden pinnan, jonka alle rintamamiesten kokemus oli ollut haudattuna.

Ammattisotilaat olivat tuolloinkin ja vielä pitkään kirjan ilmestymisen jälkeen sotajalalla rivimiehiä vastaan. Sen yleisen totuuden merkitys, että kaikissa sodissa ratkaisevimmat rintamalinjat eivät suinkaan kulje taistelevien osapuolten välillä vaan osapuolten sisällä, kannattaisi ottaa huomioon myös näissä "maanpuolustustahtoa" käsittelevissä keskusteluissa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

En ollenkaan ihmettele, että Ilaskiven ja Kangasmaan vihjailevat mussupuheet ovat mielestäsi ympäripyöreydessään inhottavia kun he eivät ole eksplikoineet näkökulmia ja ovat unohtaneet perustavanlaatuiset tosiasiat, kuten aggression ja regression väistämättömän kytkennän.

Kuitenkin minulle jää vaikutelma, että spekuloit sekundäärisillä argumenteillä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Spekuloin lähinnä sillä että yksi ynnä yksi on kaksi.

Kun asioista yritetään puhua yleisellä tasolla pitäisi yrittää pysyä niissä perustavanlaatuisissa tosiasioissa. Niin paljon kuin kaikki ensisijaisiksi koetut henkilökohtaisuudet vaativatkin argumentointia.

Jari Rauhala

Vielä piti lukea suurennuslasilla blogistin kirjoittama.
Tämänkaltainen kirjoitus avaa ensimmäisen oven, josta pääsee eteenpäin.

Mielestäni se on asiallinen. Kyseenalaistaa maastapaot tai niiden suunnittelut, tuo esiin miten tämä yhteiskunta on mahdollistanut niin Jorma Olliloille kuin Bjorn Wahlroosille sen mitä heillä nyt on, puhumattakaan monista monista muista.

Nyt "eliitti" antaa myös esimerkkejä, miten kannattaa toimia. Wahlroos hyvä esimerkki, ei ole ainoa. Lehtitietojen mukaan lähti turvallisuutensa vuoksi maasta. Moni on jo lähtenyt. Samaan aikaan valmiuslaissa on prioriteetti nro 1 pankki ja vakuutustoiminnan puolustaminen. Eli myös hänen omistuksiaan.

On tarpeeton ottaa enempää esille muita, jotka myös lähtevät maasta. Mutta kokonaisuus huomioiden en pidä ihmeenä, että asia on noussut ylös.
Jos esimerkkejä annetaan, niin aina niitä on myös seurattu. Miten se menikään? (Hyvien) johtajien esimerkki panee seuraamaan.
Kyse on motivaatiosta.

Toimituksen poiminnat