TommiKangasmaa

Voiko puolustuskykyymme luottaa?

TNS Gallupin tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista ei luota Suomen kykyyn puolustaa maataan. Näistä suomalaisista kymmenen prosenttia piti kykyä suorastaan kehnona. Jos näin todella on, on jotain puolustuskyvystä kertomisessa mennyt pieleen. Tähän maahan on nimittäin erittäin vaikea tulla väkisin.

Suomen puolustuksella on useita eri vahvuuksia. Tärkein niistä on maanpuolustustahto. Ilman tahtoa ei mikään tekniikka eikä materiaali riitä. Toinen vahvuustekijä on ammattitaito. Suomalaiset asevelvolliset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet harjoituksissa ja kansainvälisissä operaatioissa korkean ammattitaitonsa. Se taito näkyy NATO-evaluoinneissa, Libanonissa ja Rovajärvellä. Suomalaisilla ammattisotilailla on kohdallaan sekä koulutus, että motivaatio. Suomalaiseen sotilaaseen voi luottaa.

Kolmas tekijä on maasto. Yksikään hyökkääjä ei aja, eikä kävele tähän maahan kohtamaatta kerta toisensa jälkeen kapeikkoja, soita, murroksia ja järviä joita puolustetaan vaivatta pienemmälläkin joukolla. Liike hidastuu ja tappiot kasvavat.  Hyökkääjän taistelumoraali saa olla varsin korkea kestääkseen niitä vaikeuksia, joita tämän maan maasto, ilmasto ja puolustajat kykenevät tuottamaan. Suomen rannikot ovat karikkoisia, matalia ja täynnä ahtaita väyliä. Maihinnousu rannikolle olisi kallis operaatio, sillä Merivoimien torjuntakyky on suurempi kuin moni ymmärtää. Ilmasta tehtävällä maahanlaskulla ei vallata kuin hetkellisesti rajattu alue. Sillä ei Suomea lannisteta.

Neljäs tekijä on historia. Meillä on todellinen esimerkki kyvystä torjua massiiviinenkin hyökkäys paljon heikommilla kyvyillä kuin meillä on nyt. Huolimatta siitä, että sodan luonne on muuttunut merkittävästi, on tällä esimerkillä voima luoda uskoa epätoivoisessakin tilanteessa.

Mistä siis johtuu, että puolustuskykyyn ei luoteta? Viesti ei kulje puolustusvoimilta kansalaisille niin kuin sen pitäisi. Pidämme vakan alla kynttilää. Puhe keskittyy leikkauksiin ja materiaalihankintojen jatkuviin vaikeuksiin. Olemme luoneet negatiivisuuden kierteen.

On tietenkin totta, että Merivoimat tarvitsevat aluksensa ja Ilmavoimat hävittäjänsä. Ilman niitä ei ole puolustuskykyäkään. Puolustus on rakennettu siten, että Ilmavoimat kykenee haastamaan paikallisen ilmaherruuden, Merivoimat kykenee taistelemaan meille ominaisessa merellisessä ympäristössä ja Maavoimat operoimaan maaston ja Ilmavoimien antaman tuen turvin. Maavoimat tarvitsee merkittävän määrän ampumatarvikkeita jotta taisteluja voidaan käydä riittävän pitkään ja koko maata puolustaen.

Materiaalitarpeista aiheutuneen huolen vuoksi  emme uskalla esitellä vahvuuksiamme koska pelkäämme niistä puhumisen vähentävän entisestään niukkoja määrärahoja. Pelkäämmekö kansalaisten ja poliitikkojen kysyvän: Jos kerran puolustuskyky on vahva, mihin uusia välineitä tarvitaan?

Emmekö ole kyenneet kertomaan riittävän selkeästi, että uudet välineet korvaavat vanhat ja loppuunkuluneet? Ne ovat välttämätön osa kokonaisuutta. Emmekö ole kyenneet avaamaan taistelutapaamme ja puolustustamme niin, että kansalaisetkin ymmärtäisivät, mihin uusia välineitä tarvitaan ja miten kokonaisuus on rakennettu toimivaksi puolustusjärjestelmäksi joka nojaa vahvuuksiimme? Emmekö ole kyenneet kertomaan, että hankinnat mitoitetaan perustuen merkittävään määrään tietoa ja suunnittelua? Pidämme salaisuuksina asioita, jotka ovat kansalaisluottamuksen kulmakiviä.

Puolustusvoimat ei pelkästään usko puolustuskykyyn, vaan luottaa siihen lujasti. Se luottamus ei perustu toiveisiin vaan kovaan työhön, perusteelliseen suunnitteluun, jatkuvaan harjoitteluun ja korkeaan laatuun. Me emme ole kyenneet kertomaan, että todellinen sodankäynti ei ole peliä jossa uusin häivehävittäjä tai panssarivaunu tuovat automaattisen voiton. Me emme ole kyenneet kertomaan riittävän tarkasti, kuinka vaikea on luoda edellytykset puolustuksemme lyömiseksi. Kuinka me iskemme jokaisella osa-alueella väsymättä niin huoltoon, johtamiseen, liikkeeseen kuin taistelutahtoon ja kulutamme vihollista kunnes sen on pakko pysähtyä. Me emme ole osoittaneet riittävän selkeästi, että määrää on vaikea hyödyntää kapeilla teillämme ja metsien keskellä. Me emme ole kertoneet uskottavasti, kuinka korkeatasoinen hävittäjäpuolustuksemme taistelutapa, koulutus ja järjestelmä on ja kuinka me kykenemme puolustamaan myös ilmatilaamme huolimatta siitä, että paperilla vastassa on ylivoima. Me emme ole riittävällä tavalla osoittaneet kansalaisille, miten Merivoimien miinojen, ohjusten, taistelualusten ja rannikkojoukkojen torjuntakyky suojaa meitä mereltä tulevilta operaatioilta ja varmistaa huoltoamme.

Luulen, että meidän on aika tarkastella tapaamme viestiä puolustuksen uskottavuudesta. Sisältä katsoen on helpompi nähdä asiat toisessa valossa. On kerrottava suoremmin puutteista ja nostettava aidosti esiin vahvuuksia. On vaikea pyytää uskottavasti rahaa, jos ei kykene kertomaan selkeällä suomen kielellä,  mitä sillä saa tai mitä sen puutteella menettää. Tähän saakka sillä on saanut todellisen kyvyn puolustaa suomalaisia.

Meille suomalaisille puolustus tarkoittaa kykyä asettaa suhteettoman kallis hinta hyökkääjälle tämän maan alistamiseksi. Tällä hetkellä meidän täytyy luoda se kyky yksin. Jos tulevaisuudessa käy kuitenkin niin, että meillä ei ole enää varaa korkean puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kokonaisuus murentuu hiljalleen voimavarojen loppuessa, on sekin meidän kyettävä sanomaan suoraan. Suomalaiset ansaitsevat rehellisyyttä myös silloin kun toteamme, että yksin emme enää kykene luomaan riittävää kynnystä sotilaalliselle uhalle.  Puolustuskyvystä ei koskaan voi valehdella omille kansalaisille. Sen on oltava todellinen ja vastattava niihin uhkiin joita oma paikka maailmassa asettaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Itse en usko Suomen nykyiseen puolustuskykyyn oikein ollenkaan kun vastassa on Venäjä joka harjoittelee oikeissa sodissa koko ajan ja on tehnyt sitä vikat 70 vuotta...

Copypastella -

En ole sotilasasiantuntija, mutta sanoinkin että 20 000 ukkoa ja kaikki materiaali - matriaaliahan Venäjällä piisaa Suomeen verrattuna, ohjuksia, ilmavoimat, merivoimat, maavoimat, kaikki teknologia.

Voi olla että 20 000 meni alakanttiin pannaan sitten 100 000 sekin on pikku juttu venäläisille.

Pointti oli siinä että Venäläiset on käyneet sotia viimeiset 75 vuotta kun suomalaiset ei tiedä mistä on kyse enää ollenkaan. Turha verrata suomalaista miestä vuoden 1939-45 agraaritalouden karaistuneisiin metsäsisseihin, jotka oli aivan toista maata kuin nykyiset some kaupunkilaiset. LISÄKSI päällystö ja osa mihistäkin oli käytännössä kaikki sotineet 20 vuotta aikaisemmin jne.

toinen pointti on siinä että toi 2 miljoonaa ei taida olla muuta kuin suomalaisten 18-63 vuotiaitten miesten lukumäärä kokonaisuudessan.

Ehkä 1/10 noista max. voisi laittaa kuukauden intensiivikoulutuksen jälkeen tapattamaan itseään venäläisiä vastaan.

KOlmas poinnti on siinä että liikekannallepanossa menee järkyttävän pitkä aika.

JOku maanpuolustuskorkeakoulun kaveri saa jatkaa.

Ei pärjätä nykyisillä resursseilla mitenkään! "

***

JOs kiinnotaa autonostamiset laajemmassa mielessä niin täältäkin pesee - Nato ja sananvapaus asiaa - http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1984...

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Arvon Petri. Suurin harha puolustuskyvyn suhteen syntyy juuri materiaalimääristä. Se mitä on paperilla on eri kuin se, mitä vastaan taistellaan tai mitä vastustaja saa toimimaan meitä vastaan. Sodassa ratkaisevat monet muut asiat kuin pelkästään numerot. Siitähän toki on esimerkkejä koko historian ajalta. Huolto, keskittäminen, taktiikka, taistelutahto, sää, maasto, aikautus, johtaminen, virheet, väärinkäsitykset, harhauttaminen ja lukemattomat muut seikat ratkaisevat sen, onko tavoitteessa vihollinen vai oma sotilas.

Toinen klassinen harha on tekninen ylivoima. Jotta ylivertainen panssarivaunu saadaan ampumaan Leopardia, pitää monta seikkaa mennä oikein ennen laukausta: vaunu pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Miehistön koulutuksen on oltava kunnossa. Ampumatarvikehuollon on toimittava. Vaunun huolto on mennyt oikein. Polttoainehuolto on ollut ajallaan ja mahdollistanut vaunun liikkeen. Vaunun suojamiehistö on lamautettu. Miinat on raivattu. Leopard on havaittu ja tunnistettu. Vaunu on liikkunut oikein ja saanut sen tähtäimeen ilman, että vastustaja on päässyt ampumaan ensin edullisesta asemasta... ja vasta silloin ratkaisee se, onko vaunu teknisesti uudempaa sukupolvea vai ei. Saman kaltaisen tekstin voisi kirjoittaa hävittäjien välisestä taistelusta. Kotikentällä kaikki tuo aikaisemmin mainittu on paljon helpompaa.

Kolmas harha on se, etteivätkö tämän päivän reserviläiset kykenisi samoihin suorituksiin kuin viime sodissa. Osaamisen taso on lähtökohdiltaan aivan yhtä hyvä ellei parempi kuin silloin. Se on helppo todeta harjoituksissa. Tahto ratkaisee eniten, eikä se näy rauhan aikana yhtä selvästi kuin sodan aikana. En epäile hetkeäkään, etteikö samaa tahtoa löytyisi tänä päivänä. Meillä on vielä enemmän menetettävää kuin vuonna 1939 oli sisällissodan heikentämällä Suomella. Viime aikaiset sodat ovat osoittaneet, että potentiaalisten hyökkääjien taito ja tahto eivät millään merkittävällä tavalla ole parempia kuin meillä.

Olisi myös vaikea kuvitella, että olisimme suurvallan yksi ja ainoa aggression kohde ja joutuisimme pitkitettyyn sotaan koko suurvallan mahtia kohtaan. Suomi harvoin on niin merkittävä kohde, että kaikki voimavarat suuntautuisivat tämän maan lyömiseen. Jos taistelemme, taistelemme todennäköisesti osana suurempaa konfliktia. Silti tämän maan lyömiseen vaaditaan niin merkittävää voimaa, että sen kasaaminen olisi kriittinen ja pitkäaikaisia, negatiivisia vaikutuksia tuottava päätös mille valtiolle tahansa.

Liikekannallepanon suhteen on todettava että tämän päivän maailmassa joukkojen keskittäminen on pitkä ja näkyvä prosessi myös potentiaalisen hyökkääjän suhteen. Suomi ei ole sokea sille, mitä lähialueilla tapahtuu. Puolustusvoimat harjoittelee joukkojen perustamista säännöllisesti ja suunnittelee joukkojen perustamista siinä missä niiden käyttöäkin.

Paljon saisi siis tapahtua, että itsenäisyyspäivän paraateissa soisivat jotkut muut, kuin puolustusvoimien marssit.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Kolmas poinnti on siinä että liikekannallepanossa menee järkyttävän pitkä aika."

Sotilaiden kannattaisi ottaa mallia meistä siviileistä. Me voimme milloin tahansa ottaa jousipyssyn seinältä ja mennä mihin tahansa kohtaan Suomessa alle 12 tunnissa (yhdistelmällä auto ja vaelluskengät +enduro tai kumivene tai mkelkka). Tämä tietysti oletuksella, että maastoliikenne yms säännöistä tilapäisesti vähän joustetaan. Vätsärin erämaa-alueella ja tunturi-lapissa voi olla pari pirunpellon koloa, joita joutuu vähän haeskelemaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Venäjällä (joka on ainoa Suomen mahdollinen vihollinen) on Suomeen verrattuna rajattomat resurssit.

Jotta aseellinen puolustautuminen olisi edes realistinen mahdollisuus tässä tilanteessa, olisi oltava varmuus muualta saatavasta avusta (ainakin materiaalia ja ilmatukea) kriisitilanteessa.

Todella itsenäisen ja uskottavan puolustuksen kehittäminen edellyttäisi puolustusmäärärahojen korottamista moninkertaisiksi nykytasoon nähden.

Joten Suomella on pitkällä aikavälillä edessään sotilaallinen liittoutuminen. Tästä kertonee ko. gallupin tuloskin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

En ainakaan minä usko, että me koskaan pystyisimme lähellekään samaan kuin venäläiset valtavine joukkoineen ja resursseineen.

Nato on meidän ainoa toivomme, jos Putin alkaa liikaa ärhentelemään. Muistan lukeneeni jo vuosia sitten, että jos Venäjä oikeasti haluaa haukata Suomen, niin se keskittää etelää kohden sellaisen tulimeren ohjuksillaan, että Suomi on heti polvillaan. Kaikki päätiet ja sähköt ovat poikki, kun kaikki voimalat ovat tuhoutuneet. Siinä on sitten jo kiire viedä rauhankyyhkyt Moskovaan sopimaan ehdoista.

Ainoa mitä me sen jälkeen voimme tehdä, on jatkuva sissitoiminta ja muu häirintä, jotta kellään ei olisi hyvä olla. Itse kyllä olen jo valmiina ilmoittautumaan sissijoukkoihin, jos vielä kelpaan...ainakin tankin esteeksi, kuten olen sen aikaisemminkin ilmoittanut.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

K.K.>....Muistan lukeneeni jo vuosia sitten, että jos Venäjä oikeasti haluaa haukata Suomen, niin se keskittää etelää kohden sellaisen tulimeren ohjuksillaan, että Suomi on heti polvillaan. Kaikki päätiet ja sähköt ovat poikki, kun kaikki voimalat ovat tuhoutuneet. Siinä on sitten jo kiire viedä rauhankyyhkyt Moskovaan sopimaan ehdoista....

ooo
Tarvittiin naisen ääni tänne tuomaan realismia, kiitos Kaija.

.... varuskunnat, lentokentät...suurten kaupunkien hallintorakennukset....muutama kymmenen ohjusta ja meidän piipityksemme loppuu.

Luetaanko siellä Sotakorkeakoulussa Battler Brittonia vai mitä?

Onko muuten tosissaan laskettu kuinka monella ohjuksella Suomen saa polvilleen? Ei taida olla haluja.
Rajan yli ei tarvitse tuoda ukon ukkoo. Ne voi vaan odotella. että henkiin jääneet kaivautuvat raunioista. Sen jälkeen venäläiset kävelevät Mannerheimin tiellä balalaikkaa soitellen ja ripaskaa tanssien.

Tästä voi lukea Battler Brittonista lisää:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Battler_Britton.

Tätäkin voi lukea jos uskaltaa:

http://jormamoll.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198349-h...

---
Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan.
Isänmaan asiat on otettava vakavasti, se alkaa _tosiasioiden_ myöntämisestä

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #21

#21

Niin....nyt ollaan taas hankkimassa uusia lentokoneita, vaikka _kaikki_, niin idässä kuin lännessäkin, ja me itse, tiedämme että asein menestymisen mahdollisuuksia meillä ei ole.

Mikä olisi pienin asemäärä millä Suomi huolehtisi rauhantilastaan, niin kuin on tehty 70 vuoden ajan. Olisi varottava ostamasta turhia aseita, vaikka kauppias kuinka tyrkyttää.

Täällä Haapsalussa oli viikonloppuna American car show. Yhdessä autossa oli lentokoneen moottori. Jäin miettimään, että olikohan se ostettu Suomen armeijan ylijäämävaraston huutokaupasta.

Nyt puhutaan "uskottavasta", uskoon perustuvasta maanpuolustuksesta, samaan tapaan kuin puhutaan uskomuslääketieteestä.

Isänmaata on puolustettava, mutta miten?

Nyt opiskelijat, lapset ja vanhukset jäävät vähille kun rahat liitelevät taivaalla jälkipoltin päällä.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Lainaus tekstistä: "Puolustusvoimat ei pelkästään usko puolustuskykyyn, vaan luottaa siihen lujasti."

Lainaus uutisista: "80 prosenttia upseereista ei usko tällä hetkellä itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen, summaa Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä kyselyn tuloksen."
http://yle.fi/uutiset/upseerit_resurssit_eivat_rii...

Onko asia ymmärrettävä niin, että puolustusvoimat uskovat puolustuskykyyn, mutta upseerit eivät?

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Jotta kyselyn tuloksen ymmärtää oikein, on tunnettava lähtökohdat. Upseerit eivät kyselyn perusteella luota siihen, että puolustuksen määrärahat pysyisivät riittävällä tasolla. Kysymys ei ole koulutuksesta, tahdosta, vahvuustekijöistä tai puolustuksen rakenteesta. Upseerit tietävät, että jos ilmapuolustus rapautuu, meripuolustus rapautuu ja ampumatarvikkeiden määrä valuu alle kriittisen tason, on edessä mahdoton tehtävä. Siinä tilanteessa ei riitä kyky puolustautua yksin rankimpia uhkakuvia vastaan.
On täysin mahdollista, että Suomi ei kykene rahoittamaan itsenäistä puolustusta. Tahdolla ja osaamisella mennään pitkälle, mutta materiaalin määrissä on rajoja joita ei voida alittaa. Silloin kysymykseen tulee liittoutuminen, jotta joitain kykyjä voidaan olettaa tulevan liittolaisilta ja että puolustuksen heikentyessä kynnysarvo hyökkäystä vastaan säilyy.
Meillä on kuitenkin henkinen takalukko, joka estää liittoutumisvaihtoehdon. Se tarkoittaa myös sitä, että puolustuksen kallistuessa olisimme valmiita myös kasvattamaan puolustusmäärärahojen osuutta. Nimittäin se vaihtoehto, että meillä ei ole itsenäistä puolustusta eikä liittoutumisen tuomaa suojaa tarkoittaa riskinottoa, johon harva on valmis. Se ei ole edes perustuslaillisesti hyväksyttävää, sillä jokaisella suomalaisella on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Tommi - olen vilpittömän iloinen tästä vastauksesta

En voi enää mitenkään epäillä sinua miksikään IPUtiniksi tai yliymmärtäjäksi. Sellaisia on maassa aivan liikaa.

Siihen tulee muutos.

Tsekkaa myös tämä -

http://unitaskansanliike.net

Ja muutkin isänmaalliset suomalaiset nyt voi asioihin vaikuttaa itse hyvin tehokkaasti -

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1339

Palaamme pian asiaan!

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Mainitsemasi riskinotto on valitettavasti jo päällä, sanoi perustuslaki sitten mitä tahansa. Tilanne ei ole puolustusvoimien vika, vaan poliitikkojemme!

PS. Kirjoitettu 30 vuoden pääesikuntakokemuksella.

Seppo Hildén

Blogistilta aika oikeaan osunut analyysi Suomen puolustusvoimien kyvystä torjua hyökkäykset tähän maahan. Ne ovat viimeisiä sotia paljon paremmat ja silloin tuo hyökkäävä naapuri oli paljon suurempi (NL, johon kuului Ukrainat sun muut suurimiehiset valtiot). Siitä huolimatta suomalaiset juuri taistelutahdollaan ja omat maastonsa tuntien pysäytti naapurin kahteen kertaan rajalleen. Tai eihän ne päässeet edes lähellekkään nykyisiä rajojamme ennen kun ne pysäytettiin.

Mitä tulee tuohon kyselyyn ja sen tulokseen, että 50 % kyselyyn osallistujista ei luota Suomen kykyyn puolustaa maataan selittynee ihan luonnollisilla syillä. Puolet suomalaisista ja täten todennäköiesti myös kyselyyn osallistuneista on naisia, jotka eivät tiedä Suomen puolustusvoimista ja siellä miestemme saamasta koulutuksesta tai miten armeija toimii sotatilanteessa hölkäsen pöläystystä. Siksi heillä ei ole oikeaa tietoa puolustuskyvystämme.

Uskoisin että tämä sukupuolikysymys selittänee suurimmaksi osaksi kyselyn tuloksen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vai onko kyseessä kognitiivinen dissonanssi; miesten täytyy todistella itselleen, jotta ikävästä armeija-ajasta oli jotakin hyötyä?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Myönnän, etten armeijasta paljoa ymmärrä, mutta kun puolustusministeri sanoo julkisuudessa, jotta rynnäkkökiväärin patruunoistakin on pulaa, ja muutama vuosi sitten joku korkeampi upseeri sanoi, jotta ilmavoimille riittää ohjuksia viikon taisteluun korkeintaan, niin puolustusnihilismi on lähellä ajatusmaailmaani.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tunnustihan ruotsalainen kenraalikin tässä taannoin, että heidän puolustuskykynsä ei riittäisi edes kahdeksi viikoksi, jos sen nyt oikein muistan. Sen mukaan meillä toki riittäisi panokset vähän pitempäänkin, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi - voittoon asti.

Seppo Hildén

Kyllä meillä ohjuksia riittää ilmavoimilla ja Venäjän ilmavoimien ylivoima sodan sattuessa ei ole mikään kirkossa kuulutettu juttu kuten tässä pari vuotta sitten kirjoitetussa ammattisotilaan blogissa valaistaan:

https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/22/il...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ihan lähtökohta. Puolustamalla ei voi voittaa sotaa. Tarkoitus on siis tehdä hyökkäyksestä kallis, jotta se ei kannata. Jos tähän ei pystytä tai haluta pistää tarpeeksi rahaa jää vaihtoehdoksi liittotuminen tai luovuttaminen. Nämä ratkaisut on syytä tehdä kauan ennen mahdollista hyökkäystä. Eli nyt kun sitä ei ole tapahtumassa.
Pelkkä ystävyyden halu tai sopimukset naapurin kanssa ovat turhia. Se pyyhkii niillä jotain jos sille se tulee tarpeelliseksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Tarkoitus on siis tehdä hyökkäyksestä kallis, jotta se ei kannata"

Se, että meillä olisi USKOTTAVA puolustus, on tietysti paras vaihtoehto. Sen tiedämme vanhastaan, että naapurimme kulttuuriin kuuluu, että voimaa kunnioitetaan. Pelkkä puolustustahto ei riitä, vaikka se onkin tarpeen siinä vaiheessa kun tilanne on jo päällä. Miten tuo "tahto" voidaan näyttää ennaltaehkäisevänä voimavarana ja numeroina?

Lukuina naapurin arsenaalin ylivoima meihin nähden on n. 30:1 (puolusbudjdettien suhde). Sotatieteessä on voitu määritellä millaisen ylivoiman hyökkääjä tarvitsee. Ylivoima 30:1 riittää varsin hyvin.

Mennään sitten muihin lukuihin.

Aikoinaan tuli kuuluisaksi Stalinin kysymys: "Montako divisioonaa Vatikaanilla on" kun oli puhetta Paavin vaikutusvallasta. Venäläisillä on taipumus tarkastella "divisioonia".

Natomaiden puolustusbudjetit olivat v. 2013 yhteensä 931 215 milj.€ kun Venäjällä summa oli 79 898 milj.€ ja Suomessa 2 751 milj.€. Liittoutumalla Natoon, Suomen "uskottavuus" nousee lukuina alivoimasta 1:30 ylivoimaan 12:1.

Nämä ovat vain lukuja, mutta luultavasti ne parantaisivat Suomen uskottavuutta niin, että hyökkääjä luopuisi ajatuksestakin lähteä toivottomalta näyttävään yritykseen.

Monet täällä uskovat, että liittoutuminen olisi provokaatio Venäjän suuntaan ja että Venäjä tulisi reagoimaan siihen. Näin varmaan tapahtuisikin, reagoihan Venäjä siihenkin, ettei Duuman puhemiestä päästetty Etyj-kokoukseen. Jos joku kuvittelee, että reagointi olisi luonteeltaan sotilaallista, silloin Venäjän pelottelupropaganda on mennyt hyvin läpi.

Miten Natojäsenyys näkyisi Suomessa. Todennäköisesti ei mitenkään. Suurin näkyvyys olisi silloin kun Eduskunta äänestäisi sopimuksen ratifioinnista. Sen jälkeen ei sitten tapahtuisi kuin asiakirjojen arkistointi Helsingissä ja Naton päämajassa. Suomen ja Venäjän välinen raja pysyisi aivan samanlaisena kuin ennenkin. Sinne ei tulisi merkintää ”Nato”. Yhtään natolaista rautaa tai ohjusta ei sinne tulisi, ellei Venäjä antaisi siihen aihetta. Miksi tämä kassakaapissa oleva jäsenyyssopimus on niin pelottava? Jos joku on vaivautunut lukemaan sopimustekstin, se on sama kuin muskettisotureiden tunnuslause ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”. Jos joku on ymmärtänyt asian niin, että tämä yksi on USA, on ymmärtänyt asian täysin väärin.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Matti - meillä todellakin synkkaa!

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Voiko Suomen puolustusstrategiset päätökset perustua TNS gallupin tuloksiin?

Mielestäni puolustusvoimat voisi itse tehdä kyseiset gallupit ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ilman isompaa melua.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyt antavat vastaavan tuloksen, samoin upseereille suunnattu kysely. Joten:

Miten olisi jatkuvan saivartelun sijaan Nato-jäsenyys?

Käyttäjän RistoSinkko kuva
Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidekyselyn mukaan suomalaisten usko omaan puolustautumiskykyymme on todellakin romahtanut Ukrainan kriisin oloissa. Valitettavaa on, että kyseinen MTS mittauttaa maanpuolustustahtoa aivan liian suppeasti, emme saa kunnon kuvaa ihmisten kokonaiskäsityksestä.
Perustellusti voi sanoa, että usko puolustautumiskykyyn on osa maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustahto kokonaisuudessaan on jotain muuta kuin yhteen mielipidekysymykseen saatu prosenttijakauma. MTS on "ylikorrekti" puolustusministeriön organisaatiossa toimiva parlamentaarinen elin, joka on perustettu 1975 YYA-sopimuksen oloissa. Sen edeltäjää Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukuntaa syytettiin sapelinkalistelusta vähän samaan tapaan kuin väestönsuojien rakentamistakin. Kansalaisten maanpuolustusajattelun tutkiminen on uudistettava kokonaan. Arvelen, että kansalaisten ajattelu muuttuu radikaalisti, jos Ukrainan kriisi / Venäjän toiminta rajamaitaan kohtaan jatkuu ja eskaloituu.

Jari Rauhala

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Räty kertoi isäntämaasopimuksesta, että se on loogista jatkoa jo vuodelta 1994 tehtyi ratkaisuihin. Eli asiat ovat pidetty pienessä piirissä. En ota kantaa tuohon isännöimissopimukseen, siitä on kahta varsin erilaista näkemystä.

Mutta jos upseereille on jo vuodesta 1994 kerrottu että miten lähelle Natoa menemme, niin voi aiheellisesti kysyä että minkälaisia miehiä sinne on valikoitunut ja valittu? Onko sellaisia jotka ovat ensisijaisesti puolueettomuuden ja itsenäisyyden kannalla vai sellaisia jotka ovat jo valmiiksi isompien renkeinä? Kuinka paljon ammattimaista tahtoa jää ulkopuolelle, jos yksi kriteeri ylennyksissä on myönteisyys (sotilas)liittoihin?

Toinen asia joka jää koko ajan tästä puolustuspoliittisesta keskustelusta pois, kuka on supistanut ja miksi armeijaamme? Vastaus on helppo, omat päättäjät.
Miksi valtion, retoriikan mukaan, on ollut pakko supistaa? Siihenkin vastaus on pintatasolla helppo: "EU-Euro". Liitot vaikuttavat niin kalliilta, että maanpuolustuskin kärsii, muusta puhumattakaan. Asioiden pohja on suljettu julkisuudessa ja korvattu eri tarinoilla Natosta (ja Venäjästä), ikään kuin asiat olisivat irrallisia?

Kun puhutaan maanpuolustustahdosta, niin yksi keskeinen tekijä on luottamus instituutioihin (myös media), sekä siviileissä että sotilaissa, jotka katsovat maan ja kansan etua. Nykyaika vaikuttaa usein varsin toisenlaiselta. Mm Lindbergin allekirjoittama isäntämaasopimus ei ole ollut kaikille tahtoa nostattava.

Toinen asia tuli esille YLE:n MOT-ohjelmassa rynkky jokaiseen kotiin. Selittelyjä tuli niin siviileiltä kuin sotilailta, että ei sellainen maanpuolustus ole mahdollinen?
Tarinan voi lyhentää NRI:n puheenjohtajan kysymykseen: "Miksi valtaapitävät pelkäävät aseistettua kansaa?"

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Blogisti esittää Suomen puolustuskyvyn melko optimistiselta kannalta.

On totta, että mittarit näyttävät hyviltä, jos puhutaan YK-rauhanturvatehtävissä tai PV:n erikoisjoukoissa palvelevista motivoituneista nuorista miehistä.

Reservissä sen sijaan piilevät suurten mahdollisuuksien lisäksi myös suuret ongelmat.

Reservin taistelukyky voidaan kokonaisuudessaan määritellä huonoksi. Miehistön keskimäärinen kunto on surkea ja yhä useammalla viiraa päässä ainakin sen verran, että toimintakyky säilyy lähinnä oikealla lääkityksellä. Voisin epäillä, että keskimääräisen reserviläisen kriisinsietokyky ei ole kovinkaan hyvällä tolalla.

Viittaan tässä lähdekritiikittömästi US-blogissa julkaistuun Martti Asikaisen kirjoitukseen, joka lie vähintäänkin oikeilla jäljillä.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127828-noin-...

Mitkään asejärjestelmät eivät auta, jos niiden käyttäjät eivät ole henkisesti valmiita jopa uhraamaan henkensä isänmaan hyväksi.

Nykypäivänä moni on valmis valitsemaan mieluummin pakolaisen tien kuin isänmaan puolustuksen.

Jopa Irakin miljoonan miehen armeija lakosi silmittömiin mattopommituksiin.

Mikä tekisi tässä suhteessa suomalaisesta reserviläisestä sen kummoisemman sotilaan?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mikä oli irakin armeijan taistelutahto? Kyllä,ihmisillä oli ongelmia ennenkin. Niitä ei tutkittu tai huomioitu.
Sodankuva on muuttunut. Suuresta rmeijasta ei ole hyötyä, jos sitä ei kykene varustamaan. Taistelukenttä on jälleen tyhjentynyt.
Mitä itse olen keskustellut nuorten tyyötoverieni ja ystävieni kanssa heidän tietonsa ja käsityksensä on parempi kuin omilla aikalaisillani. Nyt käsittääseni koulutetaan yksilöitä enemmän kuin ennen. Parantamisen varaa on.
Ei ennen talvisotaakaan ollut uskoa omiin mahdollisuuksiin. Toivottavasti sellaista ei enää tule. Voidaan vain yrittää rakentaa rauhallista maailmaa.å Me emme voi valita jos suurvalta päättää toisin. Voidaan valita alistuminen tai vastarinnan väliltä. Onnistumista ei voi tietää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Puolustusvoimille on annettava lisää rahaa, jos emme halua liittoutua. Tuplarahoitus ja pyrkimys pysyä ulkopuolella. Mitään suursotaa ei tule. Se on varma, vaikka mitä väitetään. Jo ranskalla ja englannilla on käytännön kyky tuhota ydinaseidenvastaiskulla venäjä. Venäjällä kyky tuhota koko maailma. Vai nämä reunavaltiot ovat käytännön vaarassa.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

Jos Suomessa on yksi asia mihin kannattaa luottaa niin se on puolustusvoimat. Mutta mutta, Kangasmaa heijastelee menneen maailman uhkakuvia sanoessaan, että Suomeen on vaikea tulla. Se ei pidä paikkaansa strategisesti eikä taktisesti.

Suomi-neidon huoltovarmuus, ts. valtimo, on Itämerellä. Pystyykö Suomi nykymaailmassa huolehtimaan laivareittiensä turvallisuudesta kaikissa tilanteissa? Ei pysty. Suomen huoltovarmuus ratkaistaan Gotlannissa. Pystyykö Ruotsi puolustamaan sitä? Ei pysty. Onko sillä edes halua siihen?

Entä tulo manner-Suomeen? Nykymaailmassa puhutaan ns. strategisesta iskusta, jolla maa kyykytetään Krimin ja itä-Ukrainan malliin. Joten esimerkiksi, ajamalla puoli tuntia Helsingistä pohjoiseen Hämeenlinnan moottoritietä niin näkee yhden suuren maahanlaskualueen, josta katkaistaan sekä tie- että rautatieyhteys pääkaupunkiin. Hyökkääjän kannalta kätevää sinänsä koska moottoritien voi kätevästi muuttaa kiitoradaksi. Samanlaisia alueita löytyy sekä Lahden, Porvoon ja Turun väyliltä.

Seppo Hildén

Tomothy Kestrel ei ole tainnut käydä armeijaa tai edes lukea yhtään sotastrategiasta kertovaa lyhyttäkään artikkelia.

Strategisia iskuja toki voidaan tehdä, mutta Hämeenlinnan moottoritielle tai muuallekkaan naapuri ei maahanlaskukoneita ehjänä saa. Ne on ammuttu alas ohjuksilla jo rajan pintaan. Ei Suomi puolustaudu enää toisen maailmansodan aseilla. Meillä on tuhansia ilmaohjuksia. Ja jos joku maahanlaskujoukko ihmeellisesti pääsisikin Hämeenlinnan alueelle asti, ne saarretaan ja eliminoidaan aika nopeasti. Niitten joukkojen huoltaminen se naapurille vasta paljon vaikeampaa onkin kun suomalaisten, heh.

Ja mitä tulee Suomen huoltovarmuuteen niin Timothy tulkitsee täysin vailla realismia tilanteen, että Venäjällä olisi koko Itämeri hallussaan ja kaikki muut maat katsoisivat vaan toimettomana vieressä ilman että auttaisivat meitä huoltovarmuusasioissa.

Missä maailmassa Timothy oikein elää? Ei ainakaan reaalimaailmassa.

Käyttäjän MikkoLaakso1 kuva
Mikko Laakso

On valitettavaa, että ammattisotilas uskoo puolustukseen tuolla tavalla kun hän kertoo. Pukki kaalimaan vartijana? Silkka aivopesu.

Näkisin itse asian niin, että puolustusvoimilla ei ole mitään kapasiteettia puolustaa Suomea.

Kirjoittaja ei edes kirjoita tulevasta sodasta, vaan menneestä, II maailmasodasta.

No, I maailmansota käytiin Yhdysvaltain sisällissodan keinoin. Tappiot olivat karmaisevat. Metrin eteneminen maksoi 60,000 sotilasta. II maailmansota taas käytiin I maailmansodan keinoin. Nyt kirjoittaja on edennyt II maailmansodan mekanismeihin ja hekumoi sillä miten vaikeaa Leopard on tuhota.

Se on helppo tuhota. En tunne Venäjän sotilaskalustoa, mutta USA:n sotilaskalustosta tiedän taisteluhelikopterit, vaikka Cobran ja Apachen. Niitä meidän olisi pitänyt ostaa.

Yhdellä laskeutumisella Cobraan voidaan ladata 14 Hellfire-ohjusta. Jos osumistarkkuus on käytännössä 100%, ja Cobra voi laukaista ohjuksen kahdeksan kilometrin päästä, välittämättä pätkääkään pöpeliköistä... On vain armeliasta Leopardin miehistölle, että he kuolevat salamannopeasti. Karkeasti ottaen yksi taisteluhelikopteri, mitä sloboilla varmasti on, voi vain yksi kopteri vain viidellä, kuudella nousulla ja laskulla tuhota kaikki 100 Leopardia. Mutta kun niillä on enemmän niitä koptereita kuin yksi.

Ilmavoimien komentaja joskus sanoi, että ilmavoimat pystyvät suojelemaan Suomen ilmatilaa kokonaista kolme tuntia.

En sano, että Suomen voi voittaa. Ei, mutta se voidaan tuhota. Kyllä suomalaiset, ihan vittuillessaan, tappavat silmittömästi sloboja, ei siinä mitään. Sissisodankäynti jää elämään. Se tekee hinnasta korkean. Mutta Puolustusvoimat tuhotaan tuosta vaan. Ja Helsinki vain tulee näyttämään samalle kuin Grozny. Onko siitä sitten paljon iloa?

Fiksumpaa olisi nostaa hintaa hintalapussa. Siihen on vain kaksi keinoa. Toinen on tietysti NATO. Toinen, mistä kukaan ei koskaan puhu on se, en tiedä miksi, että voimme ylläpitää uskottavaa itsenäistä maanpuolustusta vain - jos rakennamme oman ydinasepelotteen. Syklotronit pyörimään!

Eero Rantanen

En oikein innostu näistä esittämistäsi vaihtoehdoista nostaa hyökkäyksen hintaa.

NATOsta voisi toki olla jonkinlaista taustatukea, mutta luulenpa että NATO-maiden halu osallistua laajamittaiseen sotaan ydinasevaltiota vastaan jonkun pienen Itä-Eurooppalaisen jäsenmaan puolustamiseksi on kyllä aika vähäinen. Kriisin eskaloituminen maailmanlaajuiseksi ydinsodaksi olisi todellinen. Lisäksi itänaapuri saisi NATO-hakemuksesta tekosyyn villitä kansaansa meitä vastaan.

Suomen omassa ydinaseohjelmassa olisi kieltämättä se etu, että kun itänaapuri tulisi meitä kukistamaan, länsi voisi pitkästä aikaa osallistua talkoisiin samalla puolella sen kanssa. Tämä voisi antaa hyökkääjille kunniallisen tilaisuuden vähän höllentää keskinäistä kilpavarustelua ja uhittelua. Ehkä loppumme olisi aiku uudelle rauhallisemmalle maailmalle.

Tässähän ihan herkistyy. Arvelen kuitenkin että tätä on hyvin vaikea myydä suomalaisten enemmistölle.

Mutta kyllä ne Cobratkin jollakin raketilla alas saadaan varmasti. En söisi hattuani vaikka tottelisi vähän sporttisempaa kertasinkoakin. Eikös ne ole kalliitakin? Ei niitä varmaan montaa tarvitse tiputtaa ennen kuin omistajaa alkaa keljuttaa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

"Meille suomalaisille puolustus tarkoittaa kykyä asettaa suhteettoman kallis hinta hyökkääjälle tämän maan alistamiseksi". Näinhän sen tulisi olla, mutta kun maa on jo selvästi alistettu ja ihan vaan rahan pyörityksellä. Kalliiksi on käynyt tämä EU/euro-souvi. Alistus näkyy poliitikkojemmen takinkäännöissä ja seli-seli-toiminnassa.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Kiitokset Tommi Kangasmaalle ammattitaitoisesta ojennuksesta muutamille isänmaattomille nysväreillemme. Tällaista infoa he tarvitsevat.
Valitettavasti mm. Mikko Laakso on ulkona pahasti kuin lintulauta. Suomalainen ammattisotilas aivan varmasti tietää mistä puhuu, ihan totta kaikki tyynni. Meillä Pullamössöt tyypilliseen tapaansa paskovat omaan pesäänsä yhä typerämmin. Asiasta on turha enempää sanoa.

No ehkä vielä eräs, lukemista lapsille; Gustav Hägglund 'Rauhan utopia'.

Käyttäjän MikkoLaakso1 kuva
Mikko Laakso

Hägglund Jr. on ehkä huonoin Puolustusvoimain komentaja ikinä. Selkärangaton tuuliviiri.

Rauhan utopia on jo valmistuessaan vanhentunut eilispäivän kirja, jonka paasikiveläistä paatosta tukevat vain venäläismieliset ihmiset; tuomiojat, väyryset, hemmit ja muut Venäjän ystävät, trollit.

Oikeaa luettavaa, tietysti, olisi pikemminkin Cold Will. En tiedä onko sitä suomennettu.

Se mikä tekee Hägglundista niin erityisen niljakkaan on se miten HÄN paskoi pesäänsä. Viipurin kundi ja sai komentajuuden nuolemalla Suomen historian huonointa presidenttiä, Koivistoa. "En ottaisi Viipuria takaisin edes kultaisella lautasella tarjoiltuna!"

Ja 90-luvun alun aikaikkuna umpeutui kun presidentti on turkulainen, ja Hägglund quisling.

Hemmi vielä kiittelee "ammattisotilasta"
"infosta". Semanttisesti mielenkiintoinen sanavalinta, missä Hemmikin alitajuntaisesti antautuu. Info(rmaatio) on sitä mitä trollit tehtailevat. Ja se on kovasti eri asia kuin faktat. Edes Paasikiven patsaassa ei lue: "Kaiken viisauden alku on informaation tunnustaminen."

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Sääliksi käy Mikko Laakson lapsellisuutta ja suomalaiskansallista omaan pesäänsä paskomista, jossa hirveellä uholla kuvitellaan päästävän 'totuuteen'.
Kaikki mitä eo vastauksessasi haukuit on trollinomaista uhoa, siinä kaikki.

Käyttäjän MikkoLaakso1 kuva
Mikko Laakso

Hemmi ymmärtää herttaisen vähän siitä mistä minä puhun, ja toistaa omituisia fraaseja ("omaan pesään paskominen"). Mitä se edes tarkoittaa tässä kontekstissa?

Hemmihän tässä paskoo omaan pesään jos luulee, että Suomea puolustetaan 75 vuotta vanhoin keinoin. 20,000 miestä ja muutama käytetty panssarivaunu... Ja homma on hoidettu!

Ei. Nekkuun tuli!

Get real.

NATO tai oma ydinasearsenaali. Tai molemmat.

Sitten vasta puolustaminen on uskottavalla tasolla.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Tällä hetkellä euroopassa on neljä varteenotettavaa armeijaa. Saksa, Ranska, Britannia ja Suomi.
Lisäksi tälläkin hetkellä Suomi kouluttaa USA'n merijalkaväen sotilaita ja kouluttajia talvi- ja sissisodankäyntiin. Koulutus on aloitettu muutamia vuosi ja jatkuu. Ohjelmia on ollut pakko pehmentää, ettei vaaranneta liikaa koulutettavien terveyttä.
Suomen hitec-valmius on kehittynyt 75 vuodessa kaiken aikaa huippuarmeijoiden mukana, paikoin jopa edellä, joten Mikko Laakso voisi lopettaa lapsellisen pullamössölöpinänsä.
Mm. Suomen sodanajan sotilasvahvuutemme on 900000 miestä. Mm kaikkien kansallisten Natojäsenmaiden armeijat on Euroopassa ajettu alas, joten kansallista puolustusta heillä ei ole.
Tälläkin hetkellä Suomi vastaa ylvoimaisesti pisimmän (yli 1300km) EU'n ja Venäjän rajan puolustamisesta uskottavalla armeijallaan. Mm siinä Natolla emme tee yhtikäs mitään, sen suurin osa suomalaisista tietää.
Mm Tommi Kangasmaa tietää ja puhuu täyttä asiaa.

Käyttäjän MikkoLaakso1 kuva
Mikko Laakso

Hemmi puhuu nyt vähän höpöjä.

Varteenotettavia armeijoita on Britannialla ja Ranskalla. Saksa tulee mukaan kysymysmerkillä. Kaikki kolme ovat Nato-maita, joissa on ammattiarmeija. Siksi ne ovat varteenotettavia.

Ne ovat varteenotettavia myös jo silkan kokonsa vuoksi. Jos maassa on 54 miljoonaa asukasta, saa se kokoon isomman armeijan kuin maa, jossa on 5,4 miljoonaa asukasta.

Suomella ei ole varteenotettavaa armeijaa. Vertailun vuoksi, toisen puolueettoman maan, Ruotsin, armeijan puolustus- ja iskukyky on ihan eri luokkaa kuin Suomen.

On ihan lutkun lässyä hehkutella sillä, että Suomi koulutti USA'n merijalkaväen sotilaita. Koulutuksessa olevia amerikkalaisia sotilaita oli kokonaista seitsemän kappaletta, eivätkä he kaikki edes olleet merijalkaväen sotilaita.

Hemmi puhuu koulutuksen löyhentämisestä siten, että hän vihjaa, että koulutuksen läpikäyneet amerikkalaiset ovat jotain itkuiikkoja ja jokainen suomalainen läpäisisi koulutuksen tuosta vaan. Tuskin.

Hemmi puhuu hitec-valmiudesta. Mitähän se on? Googlaamalla sanan "hitec", ensimmäinen osuma on lelulennokkeja valmistavan yhtiön sivuille. Ok, tunnustan. Itsekin lapsena rakentelin lennokkeja Airfixillä. Mutta mitä 12 cm pituiset lelulennokit ja liimatuubi lisäävät Suomen turvallisuuteen? Jos Hemmi olisi impannut nuorempana vähemmän liimaa, ajattelisi hän ehkä paremmin.

Kenties Hemmi puhuu hi-tech -valmiudesta? Koska Hemmin ajattelu ei ole erityisen laadukasta, en spekuloi asiasta, vaan siiryn seuraavaan.

Hemmi toteaa, että Suomella on heittää 900,000 miestä armeijan harmaisiin. Se voi ihan hyvin pitää kutinsa. Ongelmallista on se, että 900,000 on silkka numero. Se kertoo vain määrästä, eikä pätkääkään laadusta. Koko 900,000 sotilasta ovat parhaimmilaan vain tykinruokaa, ei mikään valiojoukko jossa kaikki ovat anttirokkia. Määrä ei merkitse yhtään mitään. Venäjä hävisi Suomelle, USA Vietnamille, Neuvostoliitto Afghanistanille. Jos määrä ratkaisisi, aina ja kaikiaalla, jokainen kolmesta esimerkistä olisi päättynyt toisin.

Hemmi jatkaa, että Natojäsenmaiden kansalliset armeijat on ajettu alas. Eikö se ole vähän koko Naton idea? Kansalliset armeijat käyvät tarpeettomiksi.

Lopuksi Hemmi toteaa, että Suomi vastaa Suomen ja Venäjän rajan puolustamisesta uskottavalla armeijallaan. Tämä on silkkaa soopaa: Suomi ei koskaan ole pystynyt puolustamaan liian pitkää rajaansa!

Talvisodassa Suomi taisteli Karjalan kannaksella Neuvostoliiton 7. armeijaa vastaan, myöhemmin talvisodassa sekä 7. että 13. armeijaa vastaan, ja 13. armeijaa vielä johti suomalainen Vladimir Gröndahl. Laatokan pohjoispuolella, Kollaa etc. Suomi taisteli Neuvostoliiton 8. armeijaa vastaan. Kainuussa, kuten Suomussalmi ja Raate, 9. armeijaa vastaan ja vielä menestyksellisesti. Mutta Lapissa Neuvostoliiton 14. armeijaa vastassa olivat vain rajajääkärit ja joukko ruotsalaisia vapaaehtoisia. Olen lukenut kohtuullisen paljon talvisodasta, enkä tiedä yhtään fiksua syytä sille miksi 14. armeija pysähtyi, eikä jatkanut Ouluun, vaikka olisi sen halutessaan voinut tehdä tuosta noin vain.

Jatkosodassa Lapin rintamavastuu oli Wehrmachtilla, von Falkenhorstin johtamalla armeijalla jolla oli siellä 500,000 miestä, ja jotka eivät saaneet mitään aikaan. Jos Wehrmacht olikin huono armeija, pitivät he huolta Lapista, jota emme itse olisi voineet pystyä tekemään.

Jatkosodassa Suomi myös otti haltuunsa suuria alueita Neuvosto-Karjalasta, eikä koskaan saanut siellä nekkuunsa, mutta joutui vetäytymään sieltä, koska Suomella ei ollut tarpeeksi miehiä pitämään alueita hallussa, vaan heitä tarvittiin Kannaksella. Raja on jo nyt liian pitkä, silloin se oli vielä pidempi.

Jos ajatellaan nykypäivää, niin vuosi, pari sitten Venäjä testasi Suomen ilmapuolustusta ja totesi sen epäkelvoksi. Alueloukkausten kohteeksi valittiin mm. Porvoo. Lapin lennostosta sinne lentää Hornetilla yli puolessa tunnissa, Kuopiosta 14 minuutisssa. Ja Satakunnan lennosto on dead meat. Niinpä Kuopiosta lennätettiin Horneteja etelään, tukikohta Helsinki-Vantaa! Sitten slobot uskoivat, arvioivat, että reaktioaika on se ja se, ja adjustoivat oman hyökkäysvalmiutensa sille tasolle. Kaikki mitä Suomi teki tässä kuviossa, tai ei tehnyt, oli silkkaa informaatiota venäläisille. He kartoittavat haavoittuvat kohtamme ja osaavat vastaisuudessaa käyttää niitä hyväkseen, jos niin kävisi.

Ainoa keino pärjätä ylivoimaista vihollista vastaaan on olla sitä älykkäämpi. Jos Suomen armeija koostuu 900,000 Hemmistä, niin Suomen puolustus konfliktin tapahtuessa kestäisi, sanotaan nyt vaikka, joitakin minuutteja.

Toimituksen poiminnat