TommiKangasmaa

Järkeä Arno Kotron järjettömyyden ihmettelyyn

Palaan uudelleen keskustelemaan maanpuolustuksesta Arno Kotron kanssa. Hyviin kysymyksiin pitää vastata. Blogissaan http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202245-jarjettomia-lausuntoja-osa-i Kotro ihmettelee tukkua puolustuspoliittisia ja maanpuolustuksellisia ratkaisuja viime vuosilta. Metsään on Kotron mukaan menty kriittisissä päätöksissä ja elämme menneitä sotia heikosti varustautuneena. Kotron ajatuksena on se, että asiantuntijat eivät ymmärrä alastaan paljoakaan, joten on aika perusjärjellä varustetun ihmisen kertoa, mikä on pielessä.

Puolustusmäärärahojen osalta hän on hyvinkin oikeilla jäljillä. Ei siinä, että hän syyttää puolustusvoimain komentajaa valehtelusta vaan siksi, että tulevaisuudessa tarvitaan merkittäviä investointeja materiaaliin ja samalla toiminnan tason ylläpitämistä tai kasvattamista. Asiantuntija ymmärtää, että juuri tällä hetkellä esimerkiksi ilmavoimien iskukyky on parhaimmillaan. Se laskee vuoteen 2030 mennessä tilanteeseen, jossa sitä ei enää ole. Hävittäjähankinta kestää vuosikymmenen, joten lähitulevaisuudessa on kaivettava rahat hävittäjähankintoihin tai itsenäinen puolustuskyky romahtaa viidentoista vuoden päästä. Sama koskee merivoimia ja maavoimia hieman aikaisemmin, jos resurssit ja toiminnan taso romahtavat. Komentaja ei valehtele vaan kertoo totuuden. Tällä hetkellä olemme varsin uskottavia puolustuskykymme suhteen.

Asiantuntijat eivät myöskään luota eivätkä laske museokaluston varaan. Puolustus mitoitetaan tuhansien ja taas tuhansien suunnittelutuntien tuloksena sellaiseksi, että se vastaa realistisia, sotilaallisia uhkakuvia. Sotilailla ei ole tarvetta valehdella omille kansalaisille. Puolustus on edelleen uskottava myös sotilaiden mielestä, joskin upseerikunta on jo tullut esiin huolellaan siitä, että se ei ole sitä kymmenen vuoden päästä, jos mitään ei tehdä.

Kotro kritisoi edelleen asevelvollisuusjärjestelmää. Mutta onko hän käynyt toteamassa sen laadun kansainvälisissä operaatioissa, NATO-evaluoinneissa tai kansainvälisissä harjoituksissa, joissa laatua mitataan suurennuslasin kanssa? Mistä ihmeestä sitten kumpuaa se ihmettely suomalaisen reserviläisen taidosta ulkomaiden asiantuntijoiden joukossa? Onko meillä joku salainen näyttelyreserviläisosasto, joka aina menee paikalle, kun tarvitaan niitä ”hyviä ressuja”?

Kotro on täysin oikeassa, että reserviläisiä tuotetaan yli tämän hetkisen tarpeen. Asiantuntija tietää joukkotuotannon perustuvan myös kierrättämiseen. Kun valmiusyhtymään tuotetaan komppania, tuoreet reserviläiset siirtävät yli kolmeviitoset myöhemmin käytettävään reserviin tai muihin tehtäviin. Järjestelmä korvaa siten joukot nuorilla ja hyväkuntoisilla, juuri palveluksesta kotiutuneilla osaajilla. Sama tapahtuu aluksilla. Entä mistä otamme sen uuden komppanian kun yksi kärsii merkittäviä tappioita? Tarvitsemme rivissä oleville joukoille myös reserviä.

Asiantuntija ei suunnittele ukkoja per neliökilometri, kuten Kotro esittää. Höpsis. Joukkojen käyttö perustuu ihan johonkin muuhun kuin jokaisen kulman ja kylän miehittämiseen konepistoolimiehillä. Asiantuntija tosin tietää, että puolustusvoimien tehtäviin kuuluu puolustaa koko maata. Suuren maan puolustaminen vaatii riittävän määrän joukkoja. Rikkonaisessa maastossa ja ilmauhan alla ei pelkällä liikkuvuudella kyetä hoitamaan koko puolustusta.

Asiantuntija tietää myös, että tuli-isku kohdistuu kyllä strategisiin kohteisiin mutta ei millään tapaa ole sodan loppu. Se on alku josta alkaa toipuminen ja seuraavat sotatoimet. Meinaammeko heittää pyyhkeen kehään kun ensimmäinen ohjus tipahtaa? Annammeko heti tassua ja luovumme hyvinvointiyhteiskunnasta ja demokratiasta? Annammeko taas suvereenin hallitsijan sanella mitä täällä tehdään ilman että laitamme kampoihin? Ohjuksilla ei ole yhtään maata vallattu.

Asiantuntija virnuilee ruotsalaisille (hyväntahtoisesti) syystä. Vielä vuoteen 2013 suurimmat ongelmat pohjolassa olivat ympäristön muutos ja kansainvälisten kriisien patoaminen ulkomailla. Ruotsalaiset osoittivat harvinaisen nopeaa diskuteeraamista ja luopuivat maavoimien suorituskyvyistä. Tykkimiehiä kun ei tarvittu kansainvälisissä operaatioissa eikä panssarivaunuja haluttu maalata YK:n sinisiksi. Ukraina pisti kaiken uusiksi, mikä näkyy myös voimakkaasti oman eduskuntamme keskusteluissa 2014.

Ruotsalaiset upseerit vastustivat muutosta. Ruotsalainen laadukas asevelvollisuus ja vahvat maavoimat romutettiin kuin tilauksesta ennen Ukrainaa. Nyt alkaa Ruotsi kallistua NATO:n puolelle, kun pitäisi kaikki rakentaa uudelleen, mutta sepä ei olekaan enää helppoa. Asevelvollisuus on helppo romuttaa, vaikea pystyttää. Ruotsalaiset upseerit haikailevat menetettyä asevelvollisuutta.

Kotro on täysin oikeassa, että NATO tuo välittömästi merkittävää lisäarvoa turvallisuudelle. Olisi loogisesti mahdotonta edes kumota tuo ajatus.  Siitä huolimatta NATO ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö, joka hoitaa Suomen puolustuksen meidän puolestamme. Puolustusministerit, niin entinen, kuin nykyinen ovat todenneet jo monesti, että NATO-jäsenyydestä huolimatta meillä olisi nykyisenkaltaiset puolustusvoimat. Ne on mitoitettu todella tarkkaan siihen toimintaympäristöön, jossa olemme ja elämme.

Kotron lempilapsia ovat myös asevelvollisuuden kustannukset ja vaikutukset koulutukseen pääsyyn. Asevelvollisuus maksaa. Ei kukaan väitä sen olevan ilmaista. Myös ammattilaisuus maksaa. Ja pirusti maksaakin. Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun arviot vaihtelevat 5-8 kertaisten kustannusten kieppeillä. Eikä se mikään ihme ole. Meillä asevelvollinen osallistuu yhteiskunnan talkoisiin ja kustannukset todellakin revitään heidän selkänahastaan. Mutta myös hyödyt kasautuvat sinne. Viime aikoina on käyty loputtomasti keskustelua, miten näitä haittoja ja hyötyjä mitataan. Aina voi väitellä, mutta totuus on se, että asevelvollisuudella on hinta ja hyöty.

Mitä tulee opiskelun viivästymiseen kahdella vuodella, niin voin kyllä todeta, että mihinkähän matematiikkaan tämä perustuu? Viisi ja puoli kuukautta intissä ja kaksi vuotta viivettä? Pääsykokeisiin pääsee aina palveluksesta. Ne jotka todella haluavat sisään kouluihin lukevat pääsykokeisiin joka tapauksessa. Jos kerran valitetaan, että intissä on liikaa vapaa-aikaa, niin sehän suorastaan tarkoittaa ylen määrin aikaa lukea pääsykokeisiin. Jos palvelet 11,5 kuukautta, niin sitä enemmän.

Palveluksessa olevat asiantuntijat eivät myöskään ole liittoutumisen puolella tai sitä vastaan. Se on poliittinen päätös. Asiantuntijoiden tehtävänä on kertoa, mitä liittoutuminen tuo tullessaan sotilaallisen suorituskyvyn kannalta. Jos poliitikko sanoo, että Suomi on liittoutumaton maa, kysyy sotilas, miten varmistatte tehtäviämme vastaavat resurssit? Jos ette kykene siihen, miten tehtäviä muutetaan? Asiantuntijat eivät lähde politikoimaan, eivätkä siksi kaiva maata niiden instituutioiden alta, jotka vastaavat Suomen ulkopoliittisesta linjasta.

Kotro kysyy, mistä näitä tolvanoita kumpuaa? Asiantuntija tietää, että näitä tolvanoita riittää Helsingissä, Mikkelissä, Tampereella, Turussa ja Tikkakoskella satoja. Heidän idiotisminsa syntyy kuuden vuoden koulutuksella, työkokemuksella ja tuhansilla tunneilla, jotka käytetään puolustuksen suunnitteluun kaikella käytettävissä olevalla tiedolla omasta ja potentiaalisen vastustajan suorituskyvystä. Asiantuntijat seuraavat asevelvollisuusarmeijan laatua ja kykyä suoriutua tehtävistään. Asiantuntijuus on sitä, että  opinnot, työ ja kiinnostuksen kohteet ovat suuntautuneet omaan alaan. Juuri samasta syystä meillä ei ole maallikkokirurgeja. Puolustuksen järjestelyihin ja suorituskykyyn näyttäisi silti kaikilla muillakin olevan varma ja ainoa oikea mielipide.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Ruotsalaiset upseerit haikailevat menetettyä asevelvollisuutta."

Koulutustehtävissä työskentelevät eivät yleensä kannata muutosta, joka luultavasti johtaa koulutettavien määrän vähenemiseen, sillä väheneminen uhkaa heidän työpaikkojaan. Tilanne taitaa olla tämä niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

"Asevelvollisuus maksaa. Ei kukaan väitä sen olevan ilmaista. Myös ammattilaisuus maksaa. Ja pirusti maksaakin. Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun arviot vaihtelevat 5-8 kertaisten kustannusten kieppeillä."

Löytyisikö linkkiä tähän Ruotsin MPKK:n arvioon?

Marko Ruokolainen

"Koulutustehtävissä työskentelevät eivät yleensä kannata muutosta, joka luultavasti johtaa koulutettavien määrän vähenemiseen, sillä väheneminen uhkaa heidän työpaikkojaan. Tilanne taitaa olla tämä niin Ruotsissa kuin Suomessakin."

Kuinka moni ruotsalainen sotilas menetti työpaikkansa asevelvollisuuden lakkauttamisen vuoksi? Jos olisit perehtynyt Puolustusvoimien organisaatioon, ymmärtäisit, että tälläkin hetkellä reilusti suurin osa ammattisotilaista työskentelee muissa, kuin suoraan varusmieskoulutukseen liittyvissä tehtävissä. Nämä olisi hoidettava myös ammattiarmeijassa. Itse asiassa monissa tehtävissä, missä muualla maailmassa toimii ammattisotilas, toimii meillä reserviläinen. Esimerkiksi joukkueiden johtajina. Näin ammattiupseerien määrää jouduttaisiin todennäköisesti kasvattamaan huomattavasti niiden korvattaessa reservin upseereita huolimatta siitä, että joukkojen määrää karsittaisiin. Ei päinvastoin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kun kirjoitetaan, jotta rauhanturvatehtävissä suomalaiset sotilaat ovat osoittautuneet korkeatasoisiksi, niin on kai rehellisyyden nimissä todettava, että ymmärtääkseni rauhanturvaajiksi valitaan vapaehtoisista parhaat miehet, ja motivaatiokin on siten kunnossa? Kyseessä ei siis ole mikään varusmiesten satunnaisotos.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Tommi,

muutama kommentti.

Kirjoitat, että "asiantuntija ei suunnittele ukkoja per neliökilometri, kuten Kotro esittää. Höpsis." Miksi sitten puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja on toistuvasti puhunut julkisuudessa siitä, että 337 000:n sotilaan reservi tarkoittaa vain yhtä miestä neliökilometriä kohti?

Kirjoitat asepalvelukseen liittyen: "Mitä tulee opiskelun viivästymiseen kahdella vuodella, niin voin kyllä todeta, että mihinkähän matematiikkaan tämä perustuu?"

Totesin, että asepalvelus viivyttää opintoja helposti kahdella vuodella. Tämä perustuu siihen matematiikkaan, että palveluksessa ei käytännössä voi valmistautua riittävästi pääsykokeisiin, ja vuoden mittainen palvelus viivyttää pääsykokeiden rytmin vuoksi opintoihin pääsyä hyvinkin kaksi vuotta.

Kirjoitat, että "palveluksessa olevat asiantuntijat eivät myöskään ole liittoutumisen puolella tai sitä vastaan". Eivät olekaan, julkisesti. Mutta tarkoitan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoilla paljon muitakin kuin palveluksessa olevia sotilaita, kuten poliitikkoja ja tutkijoita. Esimerkiksi puolustusministeri Niinistö on asiantuntija, joka vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kirjoitat, että onko Kotro käynyt toteamassa reservin laadun kansainvälisissä operaatioissa, NATO-evaluoinneissa tai kansainvälisissä harjoituksissa, joissa laatua mitataan suurennuslasin kanssa? "Mistä ihmeestä sitten kumpuaa se ihmettely suomalaisen reserviläisen taidosta ulkomaiden asiantuntijoiden joukossa?"

Kansainvälisissä tehtävissä toimii juuri sellainen motivoituneiden reserviläisten vapaaehtoisjoukko, joka saataisiin palvelukseen, jos asepalvelus olisi kaikille vapaaehtoinen. Jos kansainvälisiin tehtäviin lähetettäisiin pakottamalla ei-motivoituneita reserviläisiä, mitkähän silloin olisivat tarkkailijoiden kommentit? Tällaiset ihmiset kuitenkin muodostavat reservin pääosan.

Kirjoitat, että kukaan ei väitä asevelvollisuuden olevan ilmaista ja jatkat: "Myös ammattilaisuus maksaa. Ja pirusti maksaakin. Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun arviot vaihtelevat 5-8 kertaisten kustannusten kieppeillä." Mutta kun asepalveluksen välilliset kustannukset otetaan huomioon, Ruotsissa maanpuolustus kuormittaa kansantaloutta vähemmän kuin Suomessa, ja kuitenkin Ruotsilla on iskukykyisempi armeija.

Vertaat lopuksi puolustusalan ammattilaisia kirurgeihin ja toteat, ettei ole maallikkokirurgeja; keskustelu pitäisi ilmeisesti jättää ammattilaisille. Ongelma tuntuu olevan se, että ammattilaisten kesken turvallisuuspolitiikassa näyttää olevan paljon enemmän ristivetoa kuin kirurgien keskuudessa. On mielenkiintoista, että yksityisissä keskusteluissa monet korkea-arvoiset upseerit kannattavat Nato-jäsenyyttä ja ovat sitä mieltä, että nykymenolla puolustus ajetaan umpikujaan. Tuntuvatpa monet olevan myös sitä mieltä, että reserviä on aivan liikaa siihen nähden, mille oikeasti olisi käyttöä. Välillä vain vaikuttaa siltä, että ne hölmöimmät "asiantuntijat" ovat enemmän äänessä.

Lisäksi halussa vaientaa keskustelu on vastenmielinen epädemokraattinen sävy: turpa kiinni rivissä. Ai niin, niinhän siellä armeijassa opetetaan.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Terve Arno.
Ensinnäkin totean että poliitikko ei aina ole puolustusjärjestelmän paras asiantuntija. Poliitikko on valiokuntajäsenyydestään huolimatta yleisasiantuntija huolimatta siitä, että puolustusvaliokunta pidetään mahdollisimman hyvin kartalla puolustusasioista. Tiedät myös, että politiikka ei ole pelkästään faktoihin nojaamista vaan takana on vaikuttimia, joihin liittyvät oman ryhmän edut, uudelleenvalinta yms.
Pääsykokeisiin voi Arno aivan mainiosti lukea intissäkin. Siellä on kasarmeilla hiljaisia huoneita ja paikkoja joissa voi rauhassa lukea. Todellisuudessa ne jotka oikeasti haluavat yliopistoon lukevat missä vaan. Enkä oikein ole huomannut että suomalaiset naistutkijat olisivat saaneet jotenkin merkittävästi parempia positioita suhteessa intin käyneisiin miestutkijoihin.
Mitä tulee operaatioihin, olet oikeassa, että siellä on korkea motivaatio. Mainitsin kuitenkin paljon muitakin tapahtumia, joissa taso on mitattu. Lisäksi väitän, että suurin osa reserviläisistä ovat motivoituneita kun omaa maata puolustetaan. Minusta tuo oli ruma väite.
Ruotsilla ei ole iskulykyisempää armeijaa. Se on outo väite. Myös ruotsalaiset sotilaat allekirjoittavat saman. Heillä on vahvat ilmavoimat ja kohtuulliset merivoimat, mutta maavoimat ovat aivan eri luokkaa heikommat kuin Suomella. Syy on Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa valinnoissa. Laita Ruotsin armeija Suomen kartalle ja kerro miten sillä luodaan uskottava puolustus. Ruotsin puolustusmäärärahoista suuri osa menee kotimaisen hävittäjäteollisuuden ostoihin ja ammattikiväärimiesten palkkoihin.
En kannata sitä, että vain asiantuntijat keskustelevat, mutta asiantuntijoiden tehtävä on korjata selkeästi virheellisiä väittämiä. Puolustusjärjestelmäkeskustelussa on se valitettava tosiasia, että faktoja ei voi lyödä pöytään. Puolustussuunnitelmien tarkka avaaminen olisi hulluutta. Tiettyyn rajaan saakka sitä voi ja pitää tehdä. Tämä on juuri se ongelmakenttä josta kumpuaa puolustuksen uskottavuuskeskustelu, reservin määrä, hävittäjätarve jne. Usko pois, että pv yrittää löytää koko ajan tapoja, joilla tietoa voi jakaa kompremettoimatta koko puolustusta.
Upseerien Nato-kannat ovat henkilökohtaisia kannanottoja. On toki selvää, että jo matemaattisesti kollektiivinen puolustus on vahvempi kuin oma. Suomalaiset ovat perinteisesti arponeet Nato-jäsenyyttä useista syistä. Sotilas voi vain lyödä faktoja pöytään ja toivoa, että järki voittaa tunteet. Siinäkin asiantuntijuus on se, mitä sotilas voi tarjota.
Siinä armeijassa jossa minä palvelen ei huudeta turpa kiinni, päin vastoin. Siinäkin on vastenmielistä aina todeta, että amerikan elokuvien mielikuvat vallitsevat yhä. Sellaista armeijaa ei Arno ole ollut vuosiin.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hei,

Tommi, toteat että "puolustusjärjestelmäkeskustelussa on se valitettava tosiasia, että faktoja ei voi lyödä pöytään. Puolustussuunnitelmien tarkka avaaminen olisi hulluutta."

Näin varmasti on. Mutta on myös faktoja, jotka ovat ihan meidän tavistenkin saatavilla ja niistä voi tehdä johtopäätöksiä.

Esimerkiksi asejärjestelmien hinta nousee 5-10 prosenttia vuodessa. On selvää, että pienen maan budjetti ei pysy perässä, ja edessä on nykymenolla umpikuja. On itsepetosta kuvitella, että nykykustannuksin pystyttäisiin varustamaan ja kouluttamaan ajanmukaisesti yhä teknistyneempään sodankäyntiin useiden satojen tuhansien sotilaiden reservi.

Hävittäjien kustannuksetkin ovat julkista tietoa. Seuraavalla kierroksella ne maksavat noin 6-10 miljardia euroa, ja päälle tulevat 30 vuodelta elinkaarikustannukset, yhteensä noin 18-30 miljardia euroa. Sellaiseen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa, se on ihan selvä, kun samaan aikaan valtio on velkaantunut ja väestön huoltorasite aiheuttaa koko ajan kasvavia kustannuksia.

PS. Ruotsin puolustusministerin mukaan se ratkaisu, että asevelvollisuudesta luovuttiin ja alettiin korvata määrää laadulla, oli näin jälkikäteenkin arvioituna oikea.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #6

Totta on, että varmaan 90 % faktoista on saatavissa julkisista lähteistä ja vähän järkeä käyttämällä. Totta on myös se että raha on tiukassa. Jos meillä ei ole varaa uusia ilma- ja meripuolustusta eikä pitää maavoimia kunnossa, on edessä kysymys: millä puolustus hoidetaan? Valtion yksi päätehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta pahimmankin tullen. Pitääkö tinikiä siksi hyvinvoinnista vai riskeerata kaikki? Varmasti validi kysymys. Itse en pelaisi suomalaisten turvallisuudella.

P.S. Poliitikon lähtökohdat lausuntoihin heijastelevat aina puolueen mielipiteitä ja harvoin poliitikko voi myöntää olleensa väärässä. Asiantuntijat Ruotsissakin ovat hiljaa eri mieltä, mutta tekevät niin kuin on päätetty.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #7

Moi Tommi,

kysyt, millä puolustus sitten hoidetaan, jos raha ei kerran riitä. Nyt olemme asian ytimessä.

Oma ehdotukseni on tiivistetysti seuraava. Otetaan isot säästöt siitä, että koulutetaan varusmiehiä vain sen verran kuin oikeasti pystytään varustamaan ja kouluttamaan myös varusmiespalveluksen jälkeen riittävin kertausharjoituksin. Lopetetaan siis reservin ylituotanto ja tuhlaus. Tämä onnistuu parhaiten säätämällä palvelus kaikille vapaaehtoiseksi, jolloin riviin saadaan sopivan kokoinen ja motivoitunut joukko.

Tämä tuottaa ison säästön yhteiskunnalle pidentyneinä työurina, ja näitä varoja voi käyttää nykyaikaisen puolustusmateriaalin hankintaan. Hävittäjiä tosin pystytään ostamaan aiempaa vähemmän, mutta jos liittyisimme Naton jäseneksi, ilmatilaa voisi valvoa yhdessä muiden Nato-maiden kanssa.

Siis lyhyesti: oman puolustuksen vahvistaminen korvaamalla määrää laadulla + sotilaallinen liittoutuminen. Se on ollut melkein kaikkien muidenkin Euroopan maiden ratkaisu.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #10

Ääh. En haluaisi toistaa itseäni. Meillä on joukkotuotantojärjestelmä, joka kierrättää reserviä. Lisäksi tuotamme ns. Varalisään ja sijoittamattomaan reserviin joukkoja joita myös käytetään portaittain. Suomeksi: harvan koulutus menee täysin hukkaan. Me tarvitsemme muitakin kuin juuri niitä joilla on "kova" sijoitus.
Mitä tulee vaikkapa lääkikseen lukemiseen, niin miten se eroaa muista tiedekunnista? Aika elitistä ajattelua. Ei ole helppo päästä Helsingin valtsikkaankaan ja silti luin aikanaan pääsykokeeseen Libanonin rauhanturvaoperaatiossa merikontissa jossa asui viisi muuta. Se joka haluaa yliopistoon lukee vaikka roskatynnyrissä. Yliopiston pääsykokeet mittaavat lukumotivaatioita. Siitä on turha inttiä syyttää jos ei pääse sisään.
Olet hyvinkin oikeassa siinä, että Nato-jäsenyys tarjoaisi synergiaa mm. Ilmatilan hallinnan suhteen. Myös Itämeren osalta. Maavoimia jäsenyys ei hetkauta lainkaan. Sitä puolustushaaraa ei korvaa mikään mahti näillä kulmilla, vaikka haluaisimme. Ja silti ensitorjuntakyky ja aluevalvontakyky olisi oltava olemassa myös jäsenyyden myötä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #12

Terve,

on järjetön ajatus, että varusmiespalvelus ei vaikeuttaisi pääsykokeisiin valmistautumista. Jos lukee päivät pääsykokeisiin kirjastossa, on tietysti etulyöntiasemassa niihin verrattuna jotka äkseeraavat saman ajan kasarmilla tai ryynäävät metsässä. En ymmärrä, miten tällaisesta pitää edes keskustella. Nämä ovat juuri niitä älyttömiä asiantuntijakommentteja, joita kirjoituksessani ihmettelin.

Toteat, että maavoimia Nato-jäsenyys ei hetkauta mitenkään. Eikö tosiaan? Puolustus on kokonaisuus, ja Nato-jäsenyys toisi koko puolustukselle vahvan selkänojan.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #13

Tämä on tietysti vain henkilökohtainen näkemys, mutta luulen, että ne jotka pääsevät yliopistoon lukisivat vaikka keskellä rock konserttia. Rakenteellisesti merkittävää nykyään on se, että jo lukiossa syntyy ero tyttöjen ja poikien välillä. Siinä ei intit paljoa merkitse. Korkeakoulut naisistuvat kovaa vauhtia.
Tampereen teknillinen korkeakoulu teki hiljan tutkimusta varusmiespalveluksen vaikutuksista myöhempään opiskeluun TTKK:lla. Ruotuväki uutisoi siitä viime vuonna. Lopputulema oli se, että intin käyneet kirivät ensimmäisenä vuonna kiinni ja toisena menivät ohi.
Tutkimuksia tulee ja menee. Ohi on kampanjankin tutkimusviitaukset ovat vain yksipuolinen näkemys asiaan, enkä ole koskaan kannattanut mitään fundamentalistista ajattelua.
Yhteiskuntatiedettä raapaisseena ymmärrän, että yksittäisellä muuttujalla, kuten asevelvollisuus on vähäinen vaikutus kokonaisuuteen johon koko yhteiskuntaluokka, lapsuus ja verkostot vaikuttavat.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #14

Sotilaallisessa ajattelussa korostuu nimenomaan ajankäytön tehokkuus, ja se on tässäkin läsnä. Nyt vaan on niin, että varusmiespalvelus käydään varusmiespalveluksen kontekstissa, ja opintoihin valmistautuminen käydään opintoihin valmistautumisen kontekstissa.

Hyvin monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia työkseni selvittelevänä ammattikoodaajana tiedän erinomaisesti, että älyllinen kapasiteetti on siinä mielessä rajallista, että sitä riittää vain tietty määrä päivässä. Kun se kapasiteetti kuluu loppuun esimerkiksi arvomerkkejä, sulkeisharjoituksia tai asejärjestelmiä ulkoa opetellessa, niin mihin muuhun sitä enää riittää?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #15

Ja näin pitää ollakin. Puolinaisesti hoidettu asepalvelus johtaa puolinaisesti opittuun sotilastoimintaan. Ja se taas on täysin hyödytöntä, kaikille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #14

Kotron keskeinen ongelma on, että häneltä on jäänyt ymmärtämättä:

1) MIKSI MEILLÄ ON PUOLUSTUSVOIMAT

ja

2) MIKSI MEILLÄ ON ASEVELVOLLISUUSARMEIJA

Se, että asiasta on säädetty laki, ei ole syy, vaan seuraus.

Viiden pisteen vihje Kotrolle: Meillä EI ole assevelvollisarmeija siksi, että se helpottaisi korkeakouluun pääsyä.

Lisää vihjeitä tarvittaessa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #23

1. Meillä on puolustusvoimat siksi, että tulevaisuudesta ei tiedä mitään ja varmuuden vuoksi kannattaa osoittaa sellaista puolustuskykyä, että mahdollinen vihollinen arvioi hyökkäyksen kannattamattomaksi.
2. On totta, että en ymmärrä miksi meillä on asevelvollisuusarmeija, koska uskottavamman puolustuksen saisi muulla ratkaisulla.

Juu, asevelvollisuusarmeija ei ole olemassa siksi, että se helpottaisi korkeakouluun pääsyä, mutta on älytöntä myöhentää opintojen alkua velvollisuudella, joka usein on täysin turha niin nuorta itseään kuin puolustusvoimiakin ajatellen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #24

1. Hyvä huomio. "Tulevaisuudesta ei tiedä mitään". Ei siis mitään. Ei edes sitä, kuka to mahdollinen vihollinen voi olla. Siitä syystä puolustuksen pitää olla a) uskottava ja b) oma.

2. Miten (ks. edellä)?

Millä perusteella asevelvollisuusarmeija siis on turha?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #14

Moi,

tutkimuksiin on vielä pakko puuttua, kun niihin kerran vetoat.

Kirjoitit blogissasi sotilaiden olevan sitä mieltä, että puolustus on yhä uskottava.

Miten kommentoit Upseeriliiton viime vuonna tekemää tutkimusta, jonka mukaan noin 80 prosenttia upseereista on sitä mieltä, että puolustus ei enää ole uskottava?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128864248354...

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #28

Tässä on kyseessä monta virheellistä tulkintaa ja rikkinäinen puhelin. Upseeristo ei pidä puolustusta uskottavana, jos vanhentuvia suorituskykyjä ei kyetä korvaamaan eikä toiminnan tasoa ylläpitämään. Tämän päivän klikki-journalismissa ilman kärjistystä ei ole rahaakaan. Mediassa tuppaa silloin tällöin unohtumaan se "jos" sana sieltä välistä.

Uskottava puolustus on myös hieman ongelmallinen termi. Puolustuksella on kaksi uskottavuusulottuvuutta: kotimainen ja kansainvälinen. Kotimaassa puolustus on uskottava kun kansalaiset luottavat Suomen kykyyn puolustaa Suomea realistisia uhkakuvia vastaan. Kyky pitää sisällään niin materiaalin uskottavuuden (laatu, määrä, toimintatapa, toimintaympäristö), kuin osaamisen ja tahdon.

Kansainvälisen uskottavuuden osalta materiaali painottuu, sillä ulkomaisten toimijoiden on vaikeampi arvioida sisäisiä laatutekijöitä. Hävittäjien määrä ei todellisuudessa ole suoraan suhteessa vastustajan hävittäjien määriin eikä sotilaiden määrä vastustajan sotilaiden määrään. Yksi sotilas per neliökilometri tyyppiset ilmaisut ovat huonoja. Niillä annetaan täysin väärä kuva modernin sodankäynnin luonteesta. Joukkoja tarvitaan paljon useista eri syistä, jotka liittyvät liikkeeseen, toimintaympäristöön, reserviin, syvyyteen ja arvioon omasta ja vihollisen toiminnasta.

Yksittäisen kansalaisen on myös vaikea tehdä havaintoja kyvykkyydestä, sillä hän vertaa usein vastustajan maksimia omaan maksimiin ja tekee johtopäätöksiä sen perusteella. Siinä unohtuu tusinoittain tekijöitä, joita arvioidaan puolustussuunnittelussa. Yksikään maa ei edes kykene käyttämään maksimivoimaa yhdellä suunnalla. Kaukana siitä.

Upseerit kannattivat myös kyselyn mukaan NATO-jäsenyyttä. Se on aika yllätyksetön tulos. On päivänselvää, että liittoutuminen vahvistaa puolustusta. Kun haastaa yhden NATO-maan, haastaa kaikki. Se mitä ei ymmärretä on, että NATO ei katso hyvällä vapaamatkustajia. Kukapa katsoisi? Jokaisen on hoidettava oma osuutensa, jotta muut voivat luottaa toisiinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös NATO-jäsenenä Suomen on kyettävä hoitamaan laaja maa-alueensa, ensivaste ilmassa ja merialueensa valvonta ja torjunta. Se mitä liitto mm.toisi mukanaan on valtava kynnys sotilaallisia toimia vastaan, merkittävä tiedustelutieto, joustavampi puolustus, mahdollisuus erilaiseen sotilaalliseen tukeen, huoltovarmuuden lisääntyminen ja moni muu tukeva seikka, joita liitot nyt yleensä tuovat. Joukossa on voimaa.

Tänne ei myöskään ole tarvetta perustaa mitään sotilastukikohtia, kuten monet pelkäävät, sillä Suomen puolustus on varsin riittävä jos nykyinen taso pidetään yllä ja materiaalihankinnat hoidetaan säällisesti. Suomi on suvereeni valtio ja päättää itse, kenen joukkoja täällä käyskentelee. Väkisin pyrkivät passitetaan takaisin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Pääsykokeisiin voi lukea armeijapalvelun ohessa. On onnistunut ennenkin ja varmaan nykyäänkin. Omalta kohdalta arvelen, että siviilissä en olisi valmistautunut yhtä hyvin.

Antti Jokela

Keskimäärin opiskelemaan ei pääse ilman valmennuskurssia. Esimerkiksi Oikeustieteellisen osalta kerrotaan, että sisään päässeistä "[p]aristasadasta uudesta opiskelijasta ehkä 10–20 ei ole käynyt mitään kurssia."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1390107743732

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vaikeaa kuvitella, että armeijssa voisi valmistautua esim. lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeeseen.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #9

Hei,

näin on. Ja tässäkin raa'at tilastot puhuvat puolestaan. Yliopistoihin ja korkeakouluihin sisään pääsevistä valtaosa on naisia, ja on ilmeistä, että yksi selittävä tekijä on miehille juuri pahaan saumaan osuva ja useimpien osalta turha asepalvelus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

"Ongelma" on poistettavissa yksinkertaisimmin ulottamalla asepalvelus täysimuotoisena naisiin.

Itse intin käyneenä toivon vilpittömästi, että asepalvelu olisi kaikille turha.

Markku Ahtiainen

Eli naiset myös armeijaan,voisi olla ihan hyvä juttu. Nainen pystyy varmasti myös olemaan avuksi jos tulis sota tila.Turha asepalvelus? mikä on turha suomen puolustus ei ole turha asia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Naiset "avuksi"? Kansainvälisen kokemuksen pohjalta naiset ovat selvästi kovempia taistelijoita kuin miehet. Naisten merkitys maanpuolustuksellemme olisi siis äärimmäisen tärkeä, jollei ratkaiseva.

GSG 9:n pysyväisohje on edelleen terrotistitilanteessa ampua ensin naiset, sillä he eivät kuitenkaan antaudu.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Palkka-armeijasta keskusteltaessa unohtuu helposti, että johdonmukainen palkkasotilas toimii aina palkanmaksajan hyväksi. Kun lähes kaikki maat alkavat olla kovin velkaisia, niin tämäkin kysymys on todellinen ongelma. Turvallisuuspolitiikka ei ole tekninen kysymys, pelkkä kustannuslaskenta ei sitä ratkaise.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Aiheesta "Palkka-armeija ja sen toiminta" on olemassa kattava arviointi teoksissa "Valtiollisia mietelmiä" ja "Ruhtinas".

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hei,

"palkka-armeija" on väärä termi, oikea on ammattiarmeija (ruots. yrkesarme, engl. professional army, saks. Berufsarme jne).

Palkka-armeijat koostuvat usein rikollisista, jotka tappavat rahasta ja ovat kansainvälisen oikeuden näkökulmasta lainsuojattomia. Ammattiarmeija koostuu ammattisotilaista.

Eihän armeijan nykyistä kantahenkilöstöäkään tituleerata palkkasotilaiksi. Ja kommenttiisi liittyen: Suomen ilma- ja merivoimat ovat nytkin käytännössä ammattilaisten käsissä. Pelkäätkö että ne kriisin tullen siirtyisivät aina sen puolelle, joka maksaa eniten?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä on blogistin ehkä todellisuudelle vierain kommentti:

"Kotro kritisoi edelleen asevelvollisuusjärjestelmää. Mutta onko hän käynyt toteamassa sen laadun kansainvälisissä operaatioissa, NATO-evaluoinneissa tai kansainvälisissä harjoituksissa, joissa laatua mitataan suurennuslasin kanssa? Mistä ihmeestä sitten kumpuaa se ihmettely suomalaisen reserviläisen taidosta ulkomaiden asiantuntijoiden joukossa? Onko meillä joku salainen näyttelyreserviläisosasto, joka aina menee paikalle, kun tarvitaan niitä ”hyviä ressuja”?"

Onhan se nyt ihan selvää jokaiselle intin käyneelle, että kun muistelee, miten sotilaskoulutusta annettiin omana asevelvollisuusaikana ja vertaa sitä Arska- ja Rambo-leffojen dokumentaarisiin kuvauksiin USAn armeijan kyvyistä, täytyy olla aika pihalla, jos ei tajua, kumpi edustaa sitä todellista sotilaallsita voimaa.

Sama näkyi eilisessä kokoillan dokumentissa "Transformers" - suomalaisella asevelvollisella ei olisi tuossa todellisuutta vastaavassa tilanteessa MITÄÄN mahdollisuuksia edes säilyä hengissä, saati voittaa ikiaikainen ihmiskkunnan vihollinen, Megatron. Jenkithän siihen - taas - tarvittiin.

Kyllä Kotro ja muut sivari-ihailijat tietävät asioiden todellisen laidan, turha siinä on muiden selitellä.

Markku Ahtiainen

Suomi ei halua sotaa,puolustaa haluaa kuitenkin,jos tulisi sota tila mitäs sivarit tekee?

Toimituksen poiminnat