*

TommiKangasmaa

Identiteetitön sodankäynti (Non-Identity Warfare)

Odysseuksen tarinassa kyklooppi piti vankinaan Odysseusta ja hänen miehiään. Kyklooppi söi kaksi miehistön jäsentä joka päivä. Viekas Odysseus päätti lahjoa kykloopin viinillä ja saikin häneltä lupauksen säästää Odysseus viimeiseksi. Kyklooppi kysyi lahjan antajan nimeä, johon Odysseus vastasi: ”Nimeni on Ei kukaan”. Kun Odysseus viimein puhkaisi kykloopin silmän yöllä ja pakeni, ei kyklooppi kyennyt nimeämään hyökkääjää. ”Kuka sinut sokaisi?” kysyivät toiset kykloopit. ”Ei kukaan”, vastasi sokea kyklooppi. Muut kykloopit pitivät sokeaa hulluna, eivätkä välittäneet asiasta. Ovela Odysseus oli saavuttanut sen, minkä halusi.

”Ei kukaan” on viime aikoina tullut sodankäynnin uudeksi muodoksi. ”Ei kukaan” hyökkäsi Krimille ja ”Ei kukaan” löytyy nykyään läntisten asevoimien uhkakuvista. Identiteetittömät taistelijat, joista jokainen tietää, mistä he tulevat ja keitä he ovat, mutta silti varmoja todisteita on vaikea tuottaa. Vaikka todisteista löytyisi, niin siitä huolimatta ”Ei kukaan” kieltää nimensä ja kotimaansa. On syntynyt uusi sodankäynnin muoto, jota kutsun nimellä ”Identiteetitön sodankäynti” tai englanniksi ”Non-Identity Warfare”.

Sotataidon ajattelijat ympäri maailmaa mallintavat tällä hetkellä identiteettömän sodankäynnin vaikutuksia. Jotkut heistä kutsuvat kokonaisuutta hybridisodankäynnin nimellä. Toiset kieltävät kyseisen termin ja toteavat kaiken jo nähdyksi. Hybridisodankäynnin termiin nuivasti suhtautuvien mukaan sodankäyntiin ei ole tuotu sellaisia elementtejä, joita ei olisi jo nähty. On kuitenkin vaikea kieltää, etteikö sodankäyntiin olisi ilmestynyt merkittävä, uusi ulottuvuus. Ensimmäinen kolonna, joka edustaa informaatiosodankäynnin kovinta ydintä - identiteetitön sodankäynti.

Edustan itse näkemystä, jonka mukaan sodankäynti muuttuu ja siihen tulee aina uusia elementtejä ja toisenlaisia sovelluksia. Odysseuksen tarinaa lukuunottamatta on vaikea löytää esimerkkejä järjestäytyneistä sotajoukoista, jotka eivät omaa mitään identiteettiä; kansallista, heimollista tai aatteellista. Odysseus on innoittanut uusia informaatiosodankäynnin ajattelijoita ja he ovat yhdistäneet kreikkalaista tarustoa itämaisen sodankäynnin epäsuoriin menetelmiin. Vaikutukset ovat ehkä yllättäneet jopa suunnittelijatkin toimivuudellaan.

Jos tarkastellaan Krimin esimerkkiä, voidaan havaita, että identiteetittömyys vaikuttaa ratkaisevasti puolustuksen perusfundamentteihin. Jos hyökkääjä ei ole hyökkääjä, vaan vain joku joka tuli rajan yli, onko meillä sotaa? Jos hyökkääjällä ei ole kansalaisuutta, tunnuksia tai tavoitteita, voidaanko heidät väkivaltaisesti poistaa? Tosiasiassa kaikki tietävät, kenen kansalaisia maahan tunkeutuneet joukot ovat. Voimakeinot maahantunkeutunutta joukkoa kohtaan ovat aina myös voimakeinoja jonkun maan kansalaisia kohtaan. Onko kyseessä tilanteen eskaloiminen omin toimin, jolloin vastustaja voi perustella omia voimatoimiaan? Löytyykö hyökkääjälle identiteetti silloin, kun se joutuu aggression ja voimankäytön kohteeksi? Puolustajan poliittiselle johdolle jätetään aina mahdollisuus valita rauhanomainen tie ja välttää tilanteen eskaloimista. Hyökkääjä on ottanut kansallisen päätöksenteon panttivangikseen ja saavuttanut ensimmäisen tavoitteensa laukaustakaan ampumatta -  ilman tappioita.

Identiteetittömän sodankäynnin perusperiaate on suoraan johdettu Sun-Tzun ajattelusta. Länsimaisen, clausewitziläisen voimankäytön rinnalle on sovellettu periaate, joka johtaa tavoitteeseen psykologisen vaikuttamisen kautta. Länsimaisen demokratian ytimessä on valuvirhe, johon identiteetitön sodankäynti iskee surutta. Siihen valuvirheeseen sisältyy pakonomainen tarve todistaa hyökkääjän identiteetti, tunnistaa vastustajan toimenpiteet aggressioksi, halu välttää eskalaatiota sekä viime kädessä saada oikeutus puolustustaisteluun. Identiteetitön hyökkääjä pakottaa puolustajan hyökkääjäksi, hämärtää länsimaisen oikeuskäsityksen ja musertaa poliittisen päätöksenteon valheiden ja harhautuksen verkkoon.

Identiteetittömyys edustaa informaatiosodankäynnin huippua. Sen muodot eivät ole sattumaa. Identiteetittömyys yhdistää psykologiset operaatiot ja harhautuksen vaikutukseksi, joka on myrkkyä länsimaiselle ajattelulle. Sitä vastaan on taisteltava yksinkertaisilla ja nopeilla päätöksillä, joiden taustalla ovat vahvat moraaliset perusteet.

Miten sitten identiteetittömään sodankäyntiin voi vastata? Miten voi välttää kietoutumasta valheiden verkkoon, voimankäytön rajoituksiin, eskalaation pelkoon ja päätöksenteon hitauteen? Miten voi oikeuttaa voimankäyttönsä vihollista vastaan, joka ei taistele ja joka on ”Ei kukaan”?

Vain suurella kertomuksella. Suomen puolustuksen suuri kertomus on kaikkien suomalaisten puolustaminen, koko maassa, aina ja kaikkialla. Suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden tarina. Jos poliittinen johto ja puolustusvoimat ei kykene lunastamaan tätä lupausta, ei ole enää taistelutahtoa eikä luottamusta.

Identiteetittömyyden haaste on torjuttava täysin. Suomen suvereniteetti on loukkaamaton. Meille ei tulisi olla merkitystä sillä, onko hyökkääjä tunnukseton, jos se on tullut aseistettuna. Meitä ei tulisi kiinnostaa, onko maahantunkeutuja tullut ”rauhan aikein”. Suuressa kertomuksessamme jokainen rajan yli omin luvin tullut aseistettu joukko palautetaan rajan taakse takaisin - vaikka väkisin. Meillä on siihen oikeus ja velvollisuus. Meidän ei tarvitse todistaa heidän kansallisuuttaan, aikeitaan tai tavoitteitaan. Me toteutamme oikeuttamme päättää rajoistamme ja lain velvoitetta puolustaa kaikkia suomalaisia koko Suomessa. Identiteetittömyyden kieroa ja epäeettistä sodankäynnin muotoa vastaan pitää aina puolustautua päättäväisesti, omaan oikeutukseen luottaen. Ilman tätä päättäväisyyttä sota on hävitty laukaustakaan ampumatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ei kai tuossa ole mitään uutta. Tunnuksettomat taistelijat saa ampua desantteina, terroristeina, tai jonkun muun syyn perusteella.

Juhani Vallikari

Identiteetön sotilas on huomattavan paljon laajemi käsite kun tunnukseton taistelija.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

En ole sotilas enkä urheilija mutta veikkaisin, että pallosta olisi paljon helpompi ottaa koppi kentällä, kuin tehdä niin, että se piilotetaan johonkin päin Suomea ja yritetään sitten löytää. Sisäministeriö on tietysti asiasta eri mieltä, vaikka Suomi on varsin yliedustettuina tämän kaltaisilla sivustoilla:

https://twitter.com/EU_MilitiaWatch

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Viitanneeko kirjoitus myös eräisiin identiteettinsä hävittäneisiin kansainvaeltajiin?
Siinäkin on tunnistajalle haastetta kerrakseen, jos identiteetti on se, ja vain se, mitä pienet vihreät miehet, hakkerit, häiritsijät, soluttautujat tms. sallivat suunsa sanovan...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Näillä kansainvaeltajilla eli miehittäjillä tosin ei ole aseita muualla kuin jalkojensa välissä, mutta aseita kumminkin ja ajan kanssa Suomikin, tämä pohjoinen EU-provinssi on miehitetty kansainvaeltajien toimesta. Ja voihan oikeat ja tehokkaammat aseet toimittaa jälkeenpäin miehitettävään paikkaan. Suomalaiset sotilaat kun pääasiassa oleilevat kaukana aseistaan. Rajat vuotavat ja pahasti.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ehkä suunnitelmana on matkustaa kevyesti ja lähettää matkatavarat perässä?

http://www.breitbart.com/london/2015/09/03/greece-...

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Lainaus: "Hybridisodankäynnin termiin nuivasti suhtautuvien mukaan sodankäyntiin ei ole tuotu sellaisia elementtejä, joita ei olisi jo nähty."

Tästä näkemyksestä olen paljolti samaa mieltä ja tämä myös mielestäni haastaa kirjoituksessa esitettyä 'Suomen puolustuksen suurta kertomusta'. Kirjoituksen uhkakuvana on ilmeisesti ulkoinen hyökkääjä. Kuitenkin erityisesti operaatio Gladio (Naton salaiset armeijat jotka tekivät mm terrori-iskuja vasemmiston kukistamiseksi) on esimerkki sisältä ja omin voimin toteutetusta poliittisen agendan ajamisesta laittomin ja kyseenalaisin keinoin. Gladiosta lienee Suomenkin armeijan eräillä jäsenillä kokemusta vaikka täällä väkivaltaiset iskut puuttuivat keinovalikoimasts.

Vaikka operaatio Gladio lieneekin kuopattu pari vuosikymmentä sitten ovat 'false flag' operaatiot olleet arkipäivää Etelä-Amerikassa, Balkanilla jne senkin jälkeen.

Jari Rauhala

"Vain suurella kertomuksella. Suomen puolustuksen suuri kertomus on kaikkien suomalaisten puolustaminen, koko maassa, aina ja kaikkialla. Suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden tarina. Jos poliittinen johto ja puolustusvoimat ei kykene lunastamaan tätä lupausta, ei ole enää taistelutahtoa eikä luottamusta.

Identiteetittömyyden haaste on torjuttava täysin. Suomen suvereniteetti on loukkaamaton....""
YLLÄOLEVASSA ON YDIN

Pienillä kertomuksilla vuosien aikana on mm. reserviä supistettu, sekä kertausharjoitusten että sodanaikaisten joukkojen suhteen, jälkimmäinen 750-tuhannesta 230-tuhanteen. Ketä kuitenkin on tarkoitus suojella, ministereitä ja heidän verkostojaan, mutta mitä muuta? Nyt pienillä kertomuksilla on maalla edessä hallitsematon maahanmuutto.

YLE:n MOT-ohjelmassa, "rynkky jokaiseen kotiin", peräänkuulutettiin laajempaa ja valmiimpaa reserviä, joka luonnollisesti, vaaran vuosina, on järkevä sekä maan- että ihmisten puolustamisen kannalta. Mutta ei! Kuulemma ei sovi lakipykäliin. Vastaus tuli siviili- ja sotilastaholta. Painotettiin vielä, että viralliseen armeijaan kuulumattomalla ei ole -oikeutta- siihen, maanpuolustukseen?

Kysymys oikeutetusti kuuluu, onko poliittisella- ja sotilasjohdolla luottamusta?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Hyvä kirjoitus, joka selkeyttää asioita huomattavasti.

Identiteetittömään sodankäyntiin voi vastata identiteetittömällä sodankäynnillä?

Juhani Vallikari

Vain osittain.

Länsimainen demokratia rauhan aikana vastaa isoon osaan identiteetitöntä sodankäyntiä siviiliyhteiskunnan toimin. Poliisi, rajaviranomaiset, KELA, sossu, terveydenhuolto, koululaitos, asuntosäätiöt, kansalaisjärjestöt, journalismi, some, poliittiset puolueet ja järjestöt, työmarkkinajärjestöt, erilaiset aktivistit, matkailualan palvelut...

Suuri osa tästä vastaavasta toiminnasta on resurssoivaa toimintaa ja lähtee siitä ajatuksesta että mitään identiteetitöntä sodankäyntiä ei ole olemassakaan. Kyse on asiakkaista ja asiakasta tulee uskoa ellei ole päinvastaiseen pitäviä todisteita.

Moinen lähtökohta on tietenkin sinisilmäistä typeryyttä ja identiteetitön sodankäynti hyödyntää kaikkea hölmöyttä jota löytää. Jos se voi viljellä hölmöyttä niin että se lisääntyy, niin sitäkään mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä.

Tarvitaan siis sitä, että realismi lisääntyy ja typeryys vähenee asian kanssa kosketuksissa olevien siviiliviranomaisten taholla. Tarvitaan lakimuutoksia. Tarvitaan muutoksia resurssointiin. Tarvitaan huomattavan laajaa ei-hierarkista yhteistyötä siviili- ja turvallisuustahojen välillä.

Näiden lisäksi tarvitaan keinoja siirtyä reaktiivisesta proaktiiviseen. Se ei onnistu ilman tunnistamista.

Jos tietosubstanssin, henkilön ja hänen organisaationsa luotettava tunnistaminen ei ole mahdollista, niin täytyy tunnistaa toimintamalleja, moraalijärjestyksiä, verkostorakenteita (merkityksessä graafityyppi) tai niiden puuttumisia... Näissä tarvitaan sekä tarkoitukseen modattuja sosiaalipsykologisia työkaluja, kykyä ja halua systematisoida laadullista aineistoa niin että siihen voidaan soveltaa kvantitatiivista (tietokoneistettua, automatisoitua) käsittelemistä jne.

Kirjoitus on ansiokas. Se käsittelee kuitenkin identiteetittömän taistelijan käsitettä synonyymisesti tunnuksettoman taistelijan kanssa - siis kapeasta sotateoreettisestä näkökulmasta. Tällöin jää koko taustalla vaikuttava logistiikka- ja informatiikkaorganisaatio vaille huomiota. Kuitenkin juuri sen etsiminen, löytäminen ja seuranta antaa parhaat edellytykset myös niiden tunnuksettomien toimijoiden operaatiovalikoimiin valmistautumiseen.

Sekä uhkakuvia että varautumismahdollisuuksia pitää ajatella laajemmin. Pitää huomioida se, että valtaosa identiteetittömistä taistelijoista joko asuu tai matkailee täällä ennen operatiivista aktivoitumista.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Suuressa kertomuksessamme jokainen rajan yli omin luvin tullut aseistettu joukko palautetaan rajan taakse takaisin - vaikka väkisin."

Miten Suomen ilmatilassa Ahvenanmaan yläpuolella päivystäneet USA:n aseistetut lentokoneet palautettiin "rajan taakse takaisin"?

Ei mitenkään. Ei väkisin, eikä anelemalla.

"Miten voi oikeuttaa voimankäyttönsä vihollista vastaan, joka ei taistele ja joka on ”Ei kukaan”.

Miten niin oikeuttaa? Ei lännen tarvitse mitään oikeuttaa. Länsi kylvää vain "niiden" niskaan napalmia kuten Vietnamissa, tai pommittaa "ne paskaksi" kuten Irakissa.

Oliko Afganistanin Kunduzissa Lääkärit ilman rajoja-sairaalassa "Ei kukaan" vihollisia?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Meille ei tulisi olla merkitystä sillä, onko hyökkääjä tunnukseton, jos se on tullut aseistettuna. Meitä ei tulisi kiinnostaa, onko maahantunkeutuja tullut ”rauhan aikein”. Suuressa kertomuksessamme jokainen rajan yli omin luvin tullut aseistettu joukko palautetaan rajan taakse takaisin - vaikka väkisin."

Onko aseistautuminen välttämättä fyysisten aseiden kantamista, vai voiko siihen lukea myös indoktrinaation (vaikkapa uskonnon tai poliittisen / nationalistisen ideologian muodossa) ja henkisen valmentautumisen, ehkä myös hankitun taistelukoulutuksen, joka ei näy päällepäin? Ne varsinaiset ruudilla toimivat aseet ja ampumatarvikkeet voidaan sitten myöhemmin salakuljettaa, toimittaa diplomaattisen suojan piirissä liikkuvina kuljetuksina tai kaapata.

Jos Suomeen tulee aseettomina suuri määrä mahdollisesti jo taistelukokemusta omaavia fundamentalisteja tai koulutettuja erikoisjoukkoja siviiliasussa, heidän väkisin rajan taakse palauttamisensa taitaa kompastua meillä lainsäädännöllisiin esteisiin.

Harri Ikonen

Tähän aiheeseen liittyvää kirjoitusta olen odotellut jo jonkin aikaa joltain "viisaammalta", kuin itse olen. Suomen valtiovalta ei näytä ottavan asiaa riittävän vakavasti. Tänne kävellään rajan yli vapaasti, kunhan on päästy Schengen alueelle!
Suomella ei näytä olevan mitään keinoja toimia nopeasti, jos jotain poikkeavaa tapahtuu rajoillamme. Täällä lähetetään kokouskutsu palaveriin, joka on kahden viikon päässä, koska niin paragraafit määräävät, ja loputon pohdinta alkaa siitä, mitähän nuo naapurit siitä ajattelevat.
Tämä tapahtunee myös vakavammissa tilanteissa, kuin mitä viimeaikoina on nähty.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ulkomaantiedustelu on pahemman kerran pettänyt tai tiedustelun tuloksia ei tyypilliseen suomalaiseen tapaan ole otettu vakavasti ja ehkä niin on ollut tarkoituskin "työvoimapulan" takia.

Juhani Vallikari

Tässä oma listani "kuinka puolustautua" -kysymykseen.

1) Lue Barabasin teos "Linkit - verkostojen uusi teoria". Irrottaudu analyyttisestä ja reduktionistisesta ajattelusta.

2) Heitä kaikki hyväuskoisuus romukoppaan.

3) Mieti tarkasti että miten ei-sotilaallisia resursseja voi käyttää identeetittömiä toimijoita vastaan puolustautumiseen - sekä sotilaallisin että ei-sotilaallisin keinoin.

4) Ota määrittelyvalta asiassa. Pidä se. Hanki keinoja ylläpitää sitä vaikka sitä koitettaisiin kiistää.

5) Mieti tarkasti sitäkin, että miten identiteetittömyyden voi kääntää hyökkääjää vastaan. (Esim. todistustaakan siirto, asemointipeli, hyökkääjän häivyttäminen...)

6) Suojaudu viidenneltä kolonnalta tarpeellisilla ja tehokkailla keinoilla.

Identiteetitön sota pelaa asymmetrialla, vapaalla skaalautuvuudella, konfliktin intensiteetin hallinnalla, kohteen moraalijärjestysten ja normien käyttämisellä kohdetta itseään vastaan, tarinanhallinnalla jne. Kaikilla noilla osa-alueilla aloite pitää kaapata itselle - myös siinä tapauksessa että itse toiminnassa aloite säilyisi toisella osapuolella.

Toiminnalla on oma rakenteensa, dynamiikkansa ja substanssinsa. Jos toimijasta ei saa otetta, niin pitää tunnistaa toiminta. Sillä on omat systeemiset piirteensä. Toimijan voi määritellä niiden kautta myös silloin kun toimijan tausta, identiteetti, organisoituminen tms. eivät ole tunnistettavissa tai todistettavissa.

Moiseen on olemassa vähintään puolivalmiita työkaluja sosiaalipsykologian puolella.

Kangasmaalle onnittelut hyvästä tekstistä. Iso osa noista mun pointeista on selvästi hallussa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tarkastellaan sitä tilannetta, että Venäjän ja Lännen välille on syntynyt tai synnytetty isompi konflikti, ja Venäjä haluaa parantaa puolustusasetelmiaan valtaamalla eteläisestä Suomesta valikoituja maa-alueita.

Tällöin mahdollinen skenaario on se, minkä Venäjä Krimillä ja Itä-Ukrainassa menestyksellisesti jo toteutti. Tunnuksettomia sotilaita nousee Suomen kamaralle ja samanaikaisesti Venäjä ilmoittaa suurista "sotaharjoituksista" Suomen rajan läheisyydessä. Suomesta ei siinä tilanteessa löydy sitä päättäjää, joka antaisi tulikäskyn. Ei löydy - "ettei konflikti laajentuisi". Tätä metodia Venäjä on hyväksi havaittuaan jo useamman kerran toistanut. Maa-alueet olisi menetetty ilman laukaustakaan.

Sama tarkastelu paljastaa Jussi Niinistön ihannoiman reserviläisarmeijan täydellisen käyttökelvottomuuden modernin sodankäynnin oloissa. Peli on pelattu jo ennen kuin ensimmäistäkään reserviläistä on saatu edes hereille. Nykyinen sodankäynti ei tarvitse 200000 miestä rintama- ja asemasotaan, eikä siitä hyödy. Ja älkää nyt käykö vertaamaan asiaa Itä-Ukrainan tilanteeseen - siellä on meneillään Venäjän omista tarpeistaan annostelema sotatila, jonka tarkoitus on pitää kriisiä yllä ilman varsinaista etenemistarkoitusta.

Yhdestä asiasta olen Kangasmaan kanssa eri mieltä. Minusta Suomi ei ole suvereeni valtio. Täällä kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä ajattelu kytkeytyy automaattisesti siihen, mitä Venäjä asiasta mahdollisesti ajattelee. Se ei ole suvereenin valtion merkki. Mutta tämä asia onkin omissa käsissämme: Venäjä vie suvereniteettiamme tasan niin paljon kuin mitä me itse sitä pois annamme!

Toimituksen poiminnat