*

TommiKangasmaa

Ennaltaehkäisykyvyn ja torjuntakyvyn ero

Iltalehti kirjoitti taannoin Venäjän jyräävän Suomen. Jutussa viitattiin maavoimien tutkimuksiin ja puolustuvoimien sotapelien tuloksiin. Iltalehden mukaan massiivista panssariarmeijaa ei pysty pysäyttämään puolustusvoimien resursseilla. Juttu loi mielikuvan heikosta suorituskyvystä ja puolustustaistelun toivottomuudesta. Jutussa ei kuitenkaan käsitelty ennaltaehkäisykykyä.

Ennaltaehkäisykyky on hintalappu. Se on valtion asettama poliittinen, taloudellinen, henkinen ja sotilaallinen kynnys. Jos hyökkääjä on valmis maksamaan hinnan, se kykenee ylittämään kynnyksen ja aloittamaan sodan. Torjuntakyvyn avulla hankitaan aikaa, jotta konflikti voidaan ratkaista poliittisesti.

Iltalehden juttu hyppäsi suoraan torjuntakyvyn käsitteen piiriin. Skenaario, jossa Suomi taistelee yksin suurvaltavihollisen koko voimaa vastaan, on vain yksi,  lopullinen vaihtoehto, jota on edeltänyt merkittävä määrä erilaisia tapahtumia. On selvää, että jos näin kävisi, Suomi taipuisi lopulta sotilaallisen ylivoiman edessä. Torjuntakykymme ei voi koskaan riittää loputtomiin suurvaltaa vastaan. Puolustustaistelumme kesto riippuu kymmenistä eri tekijöistä.

Ennaltaehkäisykykymme on erittäin hyvä. Sitä tukee korkea maanpuolustustahto, korkeasti koulutettu reservi, vahvat ilmavoimat ja suorituskykyiset maa-, ja merivoimat. Olemme asettaneet korkean hinnan, joka täytyy maksaa tämän maan alistamisesta. Vaikka sodankäynti on muuttunut, voimme silti historian avulla ymmärtää osan tämän hintalapun tekijöistä. Tahto taistella jopa yksin ja vaikeat olosuhteet ovat aina puolellamme. Euroopan unionin jäsenyys on myös kasvattanut hintalappua, sillä hyökkäys EU-maata vastaan on poliittisesti ja taloudellisesti kallis ratkaisu. Torjuntakyvyn kannalta sillä ei ole mitään merkitystä.

Ennaltaehkäisykykyä on myös korkea valmius. Meri- ja ilmavoimat osoittavat päivittäin valmiutemme tason.  Maavoimien valmiudesta iso osa on kykyä perustaa torjuntataisteluihin kykenevät joukot. Myöskään Rajavartiolaitosta ei pidä unohtaa. Rajavartiolaitokselle korkean valmiuden ylläpito on jokapäiväinen ydintehtävä.

Ennaltaehkäisykykyyn liittyy kokonaisturvallisuus. Kokonaisturvallisuus tarkoittaa kykyä hallita logistiikkavirtoja, kasvattaa kriiseistä palautumiskykyä, sekä mahdollisuutta ja halua pitää yllä toimintakykyistä yhteiskuntaa kaikissa olosuhteissa.

Torjuntakyky on kykyä taistella ja tuottaa tappioita. Torjuntakykyä pidetään yllä hankkimalla puolustusmateriaalia ja kouluttamalla henkilöstöä. Näitä kahta tekijää, materiaalia ja henkilöstöä liimaa yhteen taistelutahto. Puolustustahtoinen ihminen hyödyntää materiaalin ja taitonsa maksimaalisella tasolla.

Ennaltaehkäisykyky ja torjuntakyky menevät suomalaisten mielissä usein sekaisin. Iltalehden artikkeli ei nostanut suuria tunteita. Suomalaiset kohauttivat olkapäitään ja totesivat Venäjän ylivoiman olleen jo tiedossa. Keskustelu voisi olla toisennäköistä, jos osaisimme kertoa ymmärrettävästi puolustusratkaisustamme.

Puolustuksemme painopiste on ennaltaehkäisykyvyssä. Me asetamme niin korkean hinnan hyökkäykselle, että olisi sulaa hulluutta lunastaa se hintalappu. Me kykenemme myös torjuntaan. Todennäköisesti niin kauan, että hiki nousee hyökkääjän otsalle ennen pitkää. Voittonsakin jälkeen tulee valloittajan elämästä täällä sietämätöntä.

Tahdolla ei voi voittaa kuitenkaan kaikkia esteitä. Torjuntakyky on ja tulee olemaan jatkuvassa liu’ussa huonompaan suuntaan. Suomi ei kykene loputtomiin vastaamaan lähialueiden sotilaallisen voiman kehitykseen. Me kykenemme nykyisillä puolustusmäärärahoilla pitämään yllä korkeaa ennaltaehkäisykykyä, mutta emme voi pysäyttää torjuntakyvyn laskua. Kiihtyvään asevarusteluun meillä ei ole varaa.

Paljon tunteita herättävä NATO-keskustelu ei myöskään ole jostain syystä tarttunut riittävän selkeästi kiinni näihin kahteen puolustuksen peruskäsitteeseen. Objektiivisesti katsottuna NATO kasvattaa ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyjä merkittävästi. Ennaltaehkäisykyvyn kannalta se nostaa hintalapun taivaisiin. Tavanomaisin asein tehty hyökkäys NATO:a vastaan merkitsee lopulta tappiota. Ydinasein käytävässä sodassa ei ole ainoatakaan voittajaa.

Torjuntakyvyn kannalta NATO merkitsee materiaalivirtoja, tiedustelutietoa, kybertukea, ilmatukea ja merellistä voimaa. Ymmärtämällä torjuntakyvyn käsitteen, alkaa ymmärtää myös NATO-jäsenyyden merkityksiä. Torjuntakyvyn ydin on aina jäsenmaan vastuulla. Painotukset voisivat kallistua enemmän maavoimien suuntaan, mutta kokonaisuutena pitäisimme yllä jokseenkin samankaltaista torjuntakykyä. Erona entiseen olisi se, että NATO-tuella voisimme pidentää merkittävästi torjuntakykymme kestoa.

Ennaltaehkäisykyvn kannalta NATO-jäsenyys kasvattaisi siis sekä kynnystä, että uhkaa. On kuitenkin selvää, että kynnyksen kasvu on suurempi kuin sen aiheuttaman uhan merkitys. Tämä on helppo todeta niiden NATO-maiden osalta, jotka ovat Venäjän naapureina. Taloudellisesti se tarkoittaa myös sitä, että paine puolustusbudjetin merkittävään kasvuun väistyy. Liittoutumisen kustannukset olisivat vain pieni osa siitä, mitä yksin jääminen lopulta maksaisi.

Sotilaallisen uhan väliaikainen kasvu ei ole kriittisin tekijä liittoutumisarvioissa. Suomen näkökulmasta on realistista odottaa, että välit vastakkaisten osapuolten kesken kiristyvät hetken, kunnes talouden, kulttuurin ja kansainvälisen politiikan käytänteet ohittavat pahan mielen. NATO-maat ja Venäjä käyvät edelleen kauppaa, tekevät kansainvälistä yhteistyötä, urheilevat yhdessä ja matkailevat toistensa maissa. Suomi ei ole mitenkään erilainen maa näiden tekijöiden suhteen.

Sotilaallisesti tarkasteltuna Iltalehden juttu Suomen jyräävästä Venäjästä oli yksinkertaistus. Siitä huolimatta ytimessä oli totuus. Jos suurvalta on valmis hirvittäviin uhrauksiin poliittisen päämääränsä saavuttamiseksi, ei pienillä mailla ole muuta mahdollisuutta kuin maksattaa se hinta korkeimmalla mahdollisella tavalla. Liittoutumattomilla, pienillä mailla on kuitenkin mahdollisuus muuttua osaksi suurempaa viiteryhmää ja siten turvata oma olemassaolonsa. Olemalla osa sotilaallista liittoa ei tarkoita, että haluamme olla vihollinen toiselle. Jatkamalla yhdessäoloa, kanssakäymistä, kauppaa ja kulttuurivaihtoa,  pelko ja ennakkoluulot vähentyvät. Riippumatta siitä, minkä lipun alla sotaa ennaltaehkäistään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

26Suosittele

26 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Painavaa asiaa hyvin pilkottuna. Kiitos.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Erittäin hyvä ja varmasti asiantunteva kirjoitus. Näin minäkin olen kommentoinut keskustelua, että liittoutuminen toisi kriisi- tai sotatilanteessa huoltovarmuutta, tiedustelutietoa, kalustoa ja mahdollisesti jopa taistelujoukkoja. Oman armeijan korkea taso sekä liittoutuminen on parasta ennaltaehkäisyä ja ennakointia. NATO on jo valmis organisaatio, jossa useimmat EU maat sekä Yhdysvallat ovat mukana. Venäjän naapuruus on yksi suurin uhka tällä hetkellä, mutta tulevaisuuden uhat ovat myös energian riittävyydessä ja omavaraisuudessa, ruuan tuotannossa ja puhtaassa vedessä, sekä terrorismissa.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Kenties selkein ja paras kirjoitus tästä aiheesta ikinä. Kiitos Tommi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Hieno kirjoitus jota tyhmäkin ymmärtää.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Iltalehden uutinenhan oli hilpeä. "Valtio on päätynyt kolmen vuoden intensiivisten tutkimusten jälkeen johtopäätökseen, että Lappeenrannan Maasotakoulun katto ei kestä ydinkärjen osumaa."

Kangasmaan kirjoitus on täydellisenä vastakohtana pelkkää asiaa. Eritoten muistustus siitä, ettei sotilaallinen liittoutuminen merkitse minkään muurin rakentamistä Suomen ja Venäjän välille. Tai kaikenlaisen kanssakäymisen vähenemistä.

Voisi käydä pitemmän päälle juuri päinvastoin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Osin samasta asiasta mutta paljon suppeammin ja maallikon näkemyksenä:

http://perttirampanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206...

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Hyvä teksti, ellei jopa erinomainen

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Me olimme paljon omavaraisempia 1939, jolloin lähes jokaisessa taloudessa oli lehmä, sika ja varaava uuni.
Moderni sähköön nojaava Suomi kestää hyvin huonost edes vuorokauden sotaa.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Olen usein ajatellut tätä samaa. Yksi hyvä syy pitää koko Suomi asuttuna - pitää löytyä paikkoja, joissa on varaavat takat, puuhellat, käsipumput kaivoissa ja tietysti ulkohuussit:) Sekä peltotilkkuja, vaikka vuosi on pitkä aika kriisissä nauriita kasvatella....

Maaseudun uudisrakentamisessakin kaikki toimii sähköllä - porakaivot, vessat, ilmanvaihdot, lämmitys -

Olen miettinyt myös sitä, että mitä sitten kun linkkiyhteydet katkeaa, eikä netti eli tiedonkulku toimi - huoltovarmuus tai edes -tuki on siis tosi tärkeää.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Sodassa menehtyisi jo ensimmäisen vuorokauden aikana kymmeniätuhansia siviilejä, eritoten vanhuksia.
Syyt ovat nuo, joita luettelit eli liiallinen sähköistyminen.:(

Käyttäjän EsaHeikkinen kuva
Esa Heikkinen

Minulle ainakin selveni tärkeitä peruskäsitteitä (koska olen maallikko, niin tämä toteamus on tietysti itsearviointia). Arkistoin kansioon "Tärkeitä maanpuolustukseen liittyviä puheenvuoroja".

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Tommi Kangasmaa, tämä kirjoituksesi on yksi kaikkien aikojen parhaista puheenvuoroista suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Sen pitäisi olla pakollista oppimateriaalia jokaiselle kansanedustajalle ja ministerille.

Toit hienosti esille, että Nato-jäsenyyden tai ylipäätään liittoutumisen primäärinen tavoite ei ole sodan voittaminen, vaan sodan estäminen. Siis tarpeeksi korkean hinnan asettaminen mahdolliselle aggressorille, että se luopuu jo ajatuksestakin. Se on loppujen lopuksi taloudellisesti ja muutoinkin ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ajettelipa asiaa miltä kantilta tahansa. Tavallinen vakuutus korvaa vahingon jälkikäteen (mikäli korvaa), mutta liittoutuminen on vakuutus, joka jopa ehkäisee koko vahingon syntymisen.

Tuota ennaltaehkäisykyvyn ja torjuntakyvyn eroa ei näköjään mielletä kunnolla edes puolustusministeriön seinien sisällä, enkä tarkoita nyt ministeriön virkamiehiä. Näin ollen on epärealistista olettaa, että se tajuttaisiin kansan syvissä riveissä, siis siellä, jonne valtiojohtomme on turvallisuuspoliittisesti tärkeimmän ratkaisumme sysäämässä päätettäväksi joskus kansanäänestyksellä.

Torjuntakyvystä ja sen ylläpidosta vastaamme pääosin itse. Liittoutuminen ei ole eikä voi olla sen korvike. Mutta liittoutumalla saisimme erittäin pienillä lisäkustannuksilla supervakuutuksen, jonka ansiosta sitä torjuntakykyä ei tarvitsisi todennäköisesti tositilanteissa koskaan edes testata.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Kiitokset taas kerran Tommi Kangasmaalle asiantuntevasta, loogisesta ja selkeästä kokonaiskuvan piirtämisestä.
On hyvä, että aika-ajoin nostetaan realistisesti pintaan se käytännön todellisuus, joka jää yleensä piiloon kun puolustusvoimiemme tehtävänä ei ole valistaa rahvasta ja pinnallista mediaa hölmöistä suomalaiselle omaan pesään laskemisista.

Natottajat kun eivät myöskään huomioi sitä kansan turvallisuuden tunteen faktaa. Natoon liittymisen seurauksena nääs joutuisimme ajamaan alas armeijamme, jonka jokainen natomaa on Euroopassa tehnyt. Suomen armeija kun kuuluu nykyisin neljän vahvimman ja toimivimman armeijan kärkijoukkoon. Sellaisella on varmasti käyttöä ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyssäkin talvisodan henki lisämausteena mukana.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Myös EU'n kuuluisi jyvittää Suomelle 'puolustusbudjetistaan' armeijamme ylläpito yli 1300 km'n aktiivisesta EU rajan puolustuksesta ja vartioinnista. Sen vaatimisen kyyristelemisestä pitäisi päättäjiemme luopua Ranskan mallin mukaan.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Asiallinen ja hyvä kirjoitus Tommilta.
Itse olen ollut huolestunut tuosta ennaltaehkäisykyvyn alasajosta, tai sen minimitason ylläpidosta. Tasosta, joka meillä on nykyisin olemassa ei mielestäni ole enää yhtään varaa tinkiä. Tämä olisi hyvä myös päättäjiemme ymmärtää.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Eihän tämä oikeasti ole mikään rahakysymys, vaan pelkästään kysymys poliittisesta tahdosta. 452 miljoonan euron lisäys vuoden 2016 talousarvioesitykseen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuviin menoihin tuli hallitukselta kuin heittämällä. Maanpuolustukseen se ei tulisi kysymykseenkään.

Äänestäjän kannalta ongelma on siinä, ketä ihmettä pitäisi vaaleissa oikein äänestää, jotta ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyt saataisiin vastaamaan uhkaavammaksi muuttuneen tilanteen vaatimuksia.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Suomalaisessa Nato -keskustelussa mielestäni suurin ongelma on se, että puolustuksen asiantuntijat pysyvät pitkälti hiljaa ja (me) amatöörit ovat äänessä. Kangasmaan näkemykset tuovatkin uusia ulottuvuuksia keskusteluun, jossa entuudestaan jylläävät pinnalliset käsitykset ja väärinymmärrykset.

Toivon - tai suorastaan pyydän - Kangasmaata käsittelemään yhtä merkittävää mutta kotimaisessa keskustelussa "kiellettyä" tai ainakin kaukaa kierrettyä aihetta: "Miksi Venäjä niin kiivaasti vastustaa Suomen Nato -jäsenyyttä?" Siis miksi nimenomaan Suomen pitää Venäjän näkökulmasta pysyä poissa Natosta, kun Baltian kautta Nato on jo Pietarin porteilla. Mikä on se Venäjän suuri intressi, joka romuttuisi Suomen liittyessä Natoon?

Kuvittelen tietäväni syyn mutta jätän sen tässä kertomatta. Sen verran mainitsen, että Suomen liittoutumattomuus palvelee Venäjän sotilaallista intressiä - vaan ei meidän.

Otatko tehtävän vastaan?

Toimituksen poiminnat