*

TommiKangasmaa

Puolustuskykymme paranee kansainvälisissä harjoituksissa

Oman joukkueen kanssa harjoittelu kantaa tiettyyn rajaan saakka. Kehittyäkseen eteepäin, on harjoiteltava toisten kanssa. On hyvä, että puolustuksen näkökulmasta suomalaiset pelaavat vain kansainvälisiä harjoituspelejä.  Yhä useammat demokraattiset maat ovat ilmoittaneet halukkuutensa harjoitella Suomen kanssa ja tuottaa maanpuolustukseemme tehoa ja laatua.

Viime päivien poliittinen debatti Puolustusvoimien kansainvälisistä harjoituksista näyttäytyy aluksi oudolta sisältäpäin katsottuna.  Tarkemmin tarkasteltuna on helppo ymmärtää, miksi näin on. Puolustuksen järjestelyt ja Puolustusvoimien toiminta eivät ole immuuneja poliittisille vaikuttimille. Puolustuskyvyn laadulliset seikat jäävät äänten kalastelun jalkoihin. Niin on toki lähes kaikissa muissakin demokratioissa.

Kansainvälisten harjoitusten hyödystä kansalliselle puolustukselle on runsaasti todisteita. Kärjessä on Ilmavoimat, jonka lentäjät ovat jo pitkään hyötyneet harjoittelusta toisten maiden hävittäjiä vastaan. Suomalaiset ovat voineet mitata tasoaan, testata taktiikoitaan, havaita koneiden suorituskykyjen vahvuudet ja heikkoudet ja treenata oman joukkueen kanssa muita vastaan. Kaikki tämä sataa suomalaisten puolustuskyvyn laariin.

Merivoimien Northern Coast –harjoitukset, yhteistyö ruotsalaisten kanssa, harjoitukset Baltiassa ja monet pienemmät harjoitukset ovat lisänneet Merivoimien kykyä pitää Suomen aluevedet turvassa. Maavoimat on aktivoitunut hitaan lähdön jälkeen ja ottavat muita puolustushaaroja kiinni. Kaikki tämä harjoittelu tapahtuu simulaattorein ja paukkupatruunoin. Onko parempaa tapaa harjoitella turvallisesti ja mitata oma taso? Tästä ajattelusta on aggressiivisuus ja holtittomuus kaukana.

Poliittisessa kentässä asia nähdään myös toisin. Politiikassa luodaan merkityksiä sille, kenen kanssa harjoitellaan, mitä aiheita harjoitellaan ja missä harjoitellaan. Politiikassa on merkitystä 70-luvun iskulauseilla, ideologioilla ja päähänpinttymillä. On tärkeämpää vastustaa jotain ideologisista syistä, kuin kehittää puolustusta. Huolimatta siitä, että Suomen puolustuksellinen ideologia on juuri sitä, mitä sana tarkoittaa. Kykyä ja tahtoa puolustaa. Sillä ei ole suurvaltaapyrkimysten eikä hyökkäysten kanssa mitään tekemistä.

Minulle on aina ollut vaikea ymmärtää, miten puolustuksesta yritetään vääntää jotain muuta kuin se on. Ymmärrän motiivit, mutta en ymmärrä, miksi joku haluaisi heikentää oman maansa puolustusta, kun se ei ole edes rahakysymys. Kansainvälinen harjoittelu maksaa muutaman miljoonan vuodessa. Se on pitkälti alle prosentin puolustusbudjetista. Laadullisesti se tuo rahat kymmeniä kertoja takaisin.

En soisi, että äänten kalastelu olisi osa puolustuspolitiikkaa. Rauhanliikkeellä ja anglo-amerikkalaisen maailman inholla on ideologinsa, mutta näiden aiheiden ei pitäisi enää olla osa tämän päivän suomalaista puolustusta. Suomalainen puolustus, jos mikä on rauhanliikettä. Sen tehtävä on ennaltaehkäistä sotaa. Jos kaikki keskustelu loppuu ja meitä vastaan hyökätään, on Puolustusvoimien tehtävä ostaa aikaa poliittiselle ratkaisulle. Me harjoittelemme mielellämme muiden demokraattisten maiden kanssa. Demokratiat eivät ole sotineet käytännössä koskaan.

Salaileeko Puolustusvoimat harjoitteluaan? Ei ja kyllä. Eduskuntaa informoidaan harjoittelusta järjestelmällisesti ja sidottuna aikataluihin. Vajavaisilla tiedoilla ei kannata mennä tuhlaamaan kansanedustajien aikaa. Nyt media on ollut informointitapaa nopeampi, mikä haastaa puolustushallinnon miettimään uudelleen viestintärytmiä.

Viestintä on vain nopeampaa koko ajan. Raskaiden rakenteiden on kyettävä muuttumaan. Harjoitusten salaaminen joiltain osin on edelleen perusteltua. Osa salaamisvaateista voi tulla toiselta osapuolelta. Osa syistä liittyy turvallisuustekijöihin ja joskus perinteeseen. Perinteistä on helpointa päästää irti, jos niille ei nykymaailmassa ole enää perusteita. Läpinäkyvyys on demokratioiden hyve. Tästä hyveestä on tehty Pohjoismaissa tapa.

Joskus Puolustusvoimissakin unohdetaan, että se, mikä meille on jokapäiväistä ja rutiininomaista, voi toisille näyttäytyä aivan eri tavoin. Silloin on palattava nöyrästi alkupisteeseen ja kerrottava mistä on kysymys. Poliitikko, joka on perehtynyt syvällisesti kansainvälisten harjoitusten rakenteeseen ja tavoitteisiin pitää harjoituksia arkisina, mutta hyödyllisinä.

Soisin, että tulevaisuudessa kansainvälinen harjoittelu vain lisääntyisi. Meille siitä on korvaamatonta hyötyä. Me emme uhkaa ketään. Se näyttää olevan monille niin kovin vaikea ymmärtää. Meidän suuri tarinamme on oman maan puolustaminen. Meiltä ei tule Mainilan laukauksia nyt, eikä koskaan myöhemminkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Niin, Suomen poliittisessa vasemmistossahan USA:n laivuevierailua on pidetty "outona operaationa". SDP:n puoluejulkaisun Demokraatin mukaan se "hämmentää yli puoluerajojen".

http://demokraatti.fi/outo-operaatio-usan-kansalli...

Viittaako bloggaaja mahdollisesti juuri tämäntyyppisiin näkemyksiin kirjoittaessaan, että "rauhanliikkeellä ja anglo-amerikkalaisen maailman inholla on ideologinsa, mutta näiden aiheiden ei pitäisi enää olla osa tämän päivän suomalaista puolustusta"?

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Kiitos kysymyksestä Markku. Vasemmistossa kieltämättä on syvään juurtunutta inhoa anglo-amerikkalaisen maailman politiikkaa vastaan. Näiden näkemysten ei pitäisi enää vaikuttaa suomalaiseen puolustuspolitiikkaan.

Vasemmistolle ei aukea se ajatus, että Suomi voisi olla Venäjän kanssa hyvä kumppani myös osana läntistä puolustusliittoa. Se on poliittisesti mahdoton ajatus, sillä puolueiden kannattajille on jo vuosikymmeniä iskostettu päähän se ajatus, että länsi on paha.

Koska liittoutuminen on vasemmistolle suljettu pois, on jäljellä itsenäinen puolustusratkaisu. Sekään ei kuitenkaan näytä olevan järjellinen vaihtoehto, sillä puolueiden taustaideologiassa vaikuttaa rauhanliike, joka on lähtökohdiltaan utopistinen. Totaalinen aseistariisunta voi olla hyvä perusajatus, mutta lienee kaukana tulevaisuudessa, jos koskaan.

Vihreät ovat sen sijaan hyvä esimerkki "vasemmistopuolueesta", joka voi muuttaa poliittisia linjauksiaan, jos analyysi näin näyttää. Anni Sinnemäki muutti ajatuksiaan Venäjän demokratiakehityksestä 2014 Ukrainan kriisin myötä. Ville Niinistö haluaa kehittää puolustusta vastaamaan toimintaympäristön muutosta.

SDP:n ja vasemmistoliiton hämmästely laivuvierailusta on tavallaan poliittista teatteria. Se on viesti kannattajille, ei niinkään hallitukselle. SDP ja VAS tietävät varsin hyvin, että Ilmavoimat harjoittelee eri maiden kanssa jatkuvasti. Puolueiden puolustuspoliittiset asiantuntijat ymmärtävät harjoittelun hyödyt, mutta julkisesti kalastavat poliittiset pisteet.

Tämä kalastelu on juuri se, mikä minua harmittaa. Kansallinen puolustus on kaikkien asia. Ei poliittisen pelailun kenttä. Vaikka tämä on naivistinen ajatus, on siinä kuitenkin lupaus järkipolitiikasta. Puolustus pitää aina järjestää maksimaalisen hyväksi resurssit huomioiden. Ei maksimaalisen huonoksi resurssit huomioiden. Se, mitä USA tekee muualla maailmalla, ei ole meidän asiamme.

Meidän asiamme on kansalaisten puolustus ja suomalaisen yhteiskunnan säilyttäminen itsenäisenä. Vasemmisto voisi jo unohtaa Vietnamin ja ryhtyä puolustamaan suomalaisia myös kaikkein synkimpiä vaaroja vastaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos vastauksesta, Tommi.

Kirjoitat: "SDP:n ja vasemmistoliiton hämmästely laivuvierailusta on tavallaan poliittista teatteria. Se on viesti kannattajille, ei niinkään hallitukselle. SDP ja VAS tietävät varsin hyvin, että Ilmavoimat harjoittelee eri maiden kanssa jatkuvasti. Puolueiden puolustuspoliittiset asiantuntijat ymmärtävät harjoittelun hyödyt, mutta julkisesti kalastavat poliittiset pisteet".

Niinpä, ja tuo poliittiseksi teatteriksi nimeämäsi vaikuttaa lopulta tosiaan siihen, miten maassamme politikoidaan puolustuksen kanssa. Vasemmistoliiton osalta asian tietyllä tavalla ymmärrän, koska USA-kriittisyys on oleellinen osa heidän poliittista markkinarakoaan.

SDP:ssä sen sijaan on ollut pitkä vääntö USA-myönteisen "Lipposen-Ahtisaaren-linjan" ja tätä tärkeää liittolaistamme säännöllisesti epäilevän "Tuomiojan-Halosen-linjan" välillä. Niin kauan kuin Tuomioja on SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen pääideologi, puolueen linja pysynee Yhdysvaltoihin jossain määrin varauksellisesti suhtautuvana, vaikka Nato-voittoinen EU on SDP:nkin näkökulmasta hyvin tärkeä viiteryhmä Suomelle.

Tämä minun ja silloisen ulkoministerin kohtaaminen ennen viime eduskuntavaaleja oli muuten hämmentävä:

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19270...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Se, mitä USA tekee muualla maailmalla, ei ole meidän asiamme."

Niin kenen asia se sitten on?

Tähän samaan hengenvetoon tietty voi kysyä,että mikäli USA:n vihaaminen on muodostunut juuri tuosta syystä,niin voisitko ehkä lopettaa niiden poliittisten pisteiden keräilyn ja ottaa tosiasiat tosiasioina. Vai onko se liikaa vaadittu,koska "tässä ollaan vaan maata puolustamassa ja kaikki sen ulkopuolella on turhaa" ?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Eilen illalla tuli ulos Arvo Tuomisen dokumentti "Kannaksen kierros" (näkyy edelleen areenassa). Siinä on (kohdassa 8:00 min) kiinnostava pätkä, jossa todetaan Viipurin kuvernööri Christian Theodor Oker-Blom:in (1822-1900) olleen Paasikivi-Kekkosen-linjalla jo ajat sitten. Hän sanoi muun muassa näin:

"Venäjän ja Suomen suhteiden tulisi aina perustua maiden yhteisiin etuihin".

"Suomen tulisi hoitaa puolustuksensa siten, ettei Venäjä koskaan tarvitsisi pelätä kenenkään hyökkäävän Suomen kautta".

"Mikäli maan oma etu ja siitä olevat mielipiteet selkeästi eroavat, niin siinä tapauksessa viime mainitut joustavat".

Olisiko edelleen käyttöä? Järjen käyttö on aina sallittu ja suotava. Oker-Blomin tunnuslause oli: "Oma toimi, Luojan apu"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Christian_Theodor_Ok...

P.S.: Oker-Blom toimi lisäksi sekä Viipurin läänin kuvernöörinä (1866–1882), että senaattorina Helsingissä (1882–1891), jossa hänet tunnettiin hyvin suomalaismielisenä poliitikkona senaattori Yrjö-Koskisen kanssa.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Voisiko kuitenkin Ilmari ajatella, että lause menisi näin: "Suomen tulisi hoitaa puolustuksensa siten, ettei suomalaisten tarvitsisi pelätä hyökkäystä Suomeen?"

Ei Venäjän tarvitse todellisuudessa pelätä hyökkäystä Suomen kautta Venäjälle. Maan sotilaalliset resurssit ja ydinasepelote riittävät varmistamaan sen, että Pietari on ja pysyy rauhassa.

Toiseen suuntaan varmuutta ei tule kuin samanlaisilla ehdoilla. Suomi on aina elänyt pelon varjossa sotilaallisesti. Sen kaltaisesta tilanteesta voi päästä eroon.

Pitää muistaa, että kulttuurivaihto, matkustaminen ja moni muu asia jatkuu NATO-maiden ja Venäjän välillä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sen lauseen hyväksyn täysin ja siinä sinun aiempi "hintalappusi" on hyvä toteamus ja pelote. Tieten tahtoen ei pidä kuitenkaan käyttäytyä typerästi, aivan kuten sitä ei pidä tehdä nakkikioskin jonossakaan.

Kaikkia viisasta on jo aiemmin ajateltu, etenkin suhteessa itänaapuriimme. Sitä ei pidä heittää roskakoppaan. Pikemmin päin vastoin; juuri nyt tarvitaan sellaista viisautta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Miten suhtautuisi USA Venäjän ja kumppanuusvaltionsa Kuuban yhteisiin ilmasotaharjoituksiin Kuuban saarella?
Kyllähän tässä eestiläisten ohella verta nestämme kaivelemme.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Niinpä, ammattisotilaiden mielipiteet ovat olleet jo kauan tiedossa. Toivottavaa on, että edes poliitikomme pitäisivät päänsä kylminä (vaikka huonolta näyttää).

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jarmo, uskoisin, että USA:ssa ajateltaisiin, että hyökkäys Kuubaan ei kannata panos olisi liian suuri hyötyyn nähden. Tuskin USA:ssa kukaan ajattelisi, että Kuuba valmistelee hyökkäystä USA:aan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Villikari:

Ei itse Kuuba kuten ei Suomikaan tahollaan. Mutta kumppanuusvaltio Venäjä synnyttäisi pohdintaa kuten USA meidän maaperällämme.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #31

Jarmo, en usko, että USA vielä hermostuisi, jos Venäjä lähettäisi 8 Suhoita harjoittelemaan kuubalaisten kanssa. Sen sijaan ohjukset olivat toinen juttu, mutta se ratkaistiin nevottelemalla suoraan (Kennedy/Hrutsev).

Jos Putin hermostuisi 8 amerikkalaiskoneen tulosta Suomeen, uskon, että hän myös puhuisi suoraan Obamalle.

Jossitellaan nyt vielä. Venäjällä on Suomen rajan läheisyydessä ohjustukikohtia, joiden ydinkärjillä varustetut ohjukset kattavat suuren osan maatamme. Jos ja jos USA nyt toisi vastaavan määrän ohjuksia Suomen itärajan tuntumaan, siitä nousi varmasti suuri häly. Suomi ei Norjan tapaan hyväksyisi edes Naton jäsenenä ohjustukikohtia maaperälleen. Ilmatorjuntaohjukset ovat toinen juttu, mutta venäläiset ydinkärjillä varustetut Iskanderohjukset ovat hyökkäykseen tarkoittuja. Meillä kukaan ei hermostu, johtuukohan siitä, että "setä Putinin ohjukset ovat rauhanohjuksia"? :)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tämänhetkisessä maailmantilanteessa on täysin järjetöntä keskittää USA:n ilmavoimia Suomeen. Mitä me siitä hyödymme?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

USA:n ilmavoimilla on kolmatta tuhatta hävittäjäkonetta. Tänne tulevien määrä oli muistaakseni noin 8 mikä olisi noin 0.4% USA:n hävittäjistä. Tuskin voidaan puhua mistään keskittämisestä tässä tapauksessa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Luomme Pekka Roponen ennakkopelotetta. Näytämme venäläisille, että emme ole nyt niin yksin kuin vuonna 1939.
Etteivät nytkään marssi paraatimarssissa Helsinkiin. (Ja eihän puna-armeija päässyt tuolloin lähellekään.) Paljon tuhoa voivat kyllä saada aikaiseksi.

Eikö Venäjän ole yhtä järjetöntä keskittää joukkojaan Suomen vastaiselle rajalleen? Mitä se siitä hyötyy? Uhkaavatko nuo viisi amerikkalaista F-15-konetta Moskovaa? Entä armeijamme Pietaria?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Minä en ole vähääkään huolissani siitä pitävätkö armeijan johto ja poliittiset päättäjämme "päänsä kylminä". Luotan siihen.
Siitä olen todella huolissani miten on "kylmien päiden" laita itärajamme tuolla puolen?
Eiköhän siellä kenraalit hio kynsiään, että pääsisivät hankkimaan marsalkan sauvoja. Tämä pelottaa. Myös presidentti Putinin ja hänen lähipiirinsä mahdollinen lisäkuumeneminen.

***
Hyvä blogi Tommi Kangasmaa!
Viimeinen kappale kirjoituksessasi pitää täydellisesti paikkansa.

Ihmettelen taas kerran, että on se kumma kun Venäjää aina kaikki uhkaavat, se ei koskaan ketään!? Talvisotakin oli tietenkin puolustussota Leningradin puolustamiseksi?

***
Kyllä suomalaisetkin ampuivat Mainilan laukaukset. Hyökkäysvaiheessa 1941 ampui Pajarin 18.divisioonan tykistö kyseiseen kylään. Kranaatteihin kirjoitettiin osoitteeksi Mainila.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Ihmettelen taas kerran, että on se kumma kun Venäjää aina kaikki uhkaavat, se ei koskaan ketään!?"

Kun toiset käyttäytyvät meidän mielestämme oudosti/vainoharhaisesti, niin ei meidän pidä matkia heitä, eihän?

Nuo Oker-Blomin ikiteesit pätevät aina, siis täysin riippumatta siitä miten tyhmä/fiksu hallitus idässä kulloinkin on vuorossa. Itse edustan sitä kantaa, että annetaan turpaan jos on tarvis, mutta siihen asti ollaan kavereita (eikä tahallaan härnätä).

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Miten puolustusvoimamme voivat kehittää toimintaansa, jos Venäjä katsoo kaiken lisäaktiivisuutemme härnääväksi?
"Matkittava" on itänaapurin aseistautumista nostamalla oman armeijamme taistelukykyä konfliktiuhkan mukaan.

Sehän pitäisi olla jokaiselle suomalaiselle selviö, että puolustusvoimamme valmistautuvat Venäjän mahdollista aggressiota torjumaan. Ja vain sitä. Mikään muu valtio ei meitä sotilaallisesti uhkaa. Venäjän uhka on aina olemassa, joskus pienempi joskus suurempi, ja joskus konfliktiin asti johtanut.

Jonkin verran nöyrä pitää suurvallan edessä olla, mutta nöyristelemään ei pidä enää ruveta. Mutta ei tietenkään turhaan uhoamiseenkaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kannattaa muistaa, jotta kaveri tulee sanasta gavarju, mikä tarkoittaa viestintää, ja ymmärretyksi tulemista.

Oleellista on se, että Venäjä kokee olevansa NATO:n uhkaama. Meidän tulisi säätää politiikkaamme sen mukaan.

Ja toistan edelleen vanhan viisauden siitä, että emme ole Lännelle mitään velkaa.

Maailma tarvitsee antimilitaristisia koalitioita. Ruotsi-Suomi voisi olla hyvä alku. Palataan vanhaan hyvään aikaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #24

Ruotsi-Suomi ei ole oikein hyvä esimerkki antimilitaristisesta koalitiosta. Sadankomitea on mutta tulokset ovat aika heikkoja, gavarju?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #25

Ei kukaan voi pelätä uuden Ruotsi-Suomen hyökkäävän...Ruotsi oli välillä USA:n salainen liittolainen (Den dolda alliansen) - Venäjälle pitää selittää, jotta Suomi neutraloi Ruotsin. Liittoutumaton Suomi-Ruotsi olisi rauhan takuumies.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #28

Liittoutumattomalla ei ole sodassa ystäviä. Se on ikävä kyllä ikivanha totuus.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Amerikkaa vihaaville kelpaa mikä tahansa vastavoima, jonka he kokevat tasapainottavan USA:n ylivoimaa. Eikä vastavoiman yhteiskuntamallilla tai millään brutaalisuudella tunnu olevan merkitystä kunhan vain USA joutuisi nöyrtymään.

Valitettavasti ihmiskunta kuitenkin tarvitsee maailmanpoliisin. Otetaan esimerkkinä Irakin suorittama Kuwaitin valtaus -90 -luvun alussa. Jätetään nyt täysin tarkastelun ulkopuolelle USA:n omat intressit öljyn ja ties minkä muiden aspektien suhteen, ja keskitytään lyhyesti siihen mikä olisi ollut tulevaisuuden kulku ilman USA:n väliintuloa.

Jos Irak olisi saanut "pitää" Kuwaitin öljyvaroineen ja rikkauksineen, mikä olisi ollut todennäköisin tulevaisuuden tapahtumakulku alueella? Olisiko Saddam jatkanut yhdistyneen Irakin ja Kuwaitin valistuneena itsevaltiaana ja alue olisi rauhoittunut? On aivan ilmiselvää ja kiistatonta, että Saddam olisi käyttänyt Kuwaitin rikkauksia armeijansa vahvistamiseen ja haarukoinut naapurimaistaan seuraavan uhrinsa. USA:n hyökkäys pakotti Saddamin perääntymään ja näin aggressiivinen laajeneminen pysähtyi alkuunsa.

USA on ollut kauan sekä maailmanpoliisi että omien intressiensä aggressiivinen ajaja. Suomen kannalta lienee paras, että USA on maailman voimakkain valtio - muut kandidaatit ovat kannaltamme paljon huonompia vaihtoehtoja. Hieman lainaten: USA on paskiainen mutta se on meidän paskiaisemme.

Suomen kannalta valinta Venäjän ja USA:n herruuden välillä ei ole valinta ruton ja koleran väliltä. Valinta tehdäänkin ruton ja länsimaisen hyvinvoinnin väliltä.

USA on ainoa voima, joka pitää Venäjää ruodussa ja estää sen laajenemista itäisessä Euroopassa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

USA lle ei ole korvaajaa ilman USAta Eurooppaa tuskin olisi demokraattisten valtioiden yhteisönä. Venäjä olisi popsinut maa toisensa perään. Maailmassa ei ole sotilaallisesti toista näin vahvaa demokratiaa . Maailman poliisina he ovat toimineet mutta ei mitenkään eikä missään meidän haitaksemme. Jos Koreassa Ameriikka ei olisi saanut pysäytettyä kommunismin vyöryä niin maailmassa olisi valtava arvaamaton tyrannivaltio. Miltähän maailma nyt näyttäisi?

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Eipä tuo Norja tunnu hirveästi vapisevan eikä mielistelevät Venäjää ja on viisaasti pitänyt kaupan Venäjälle pienenä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

NATO:n ja USA:n imago Suomen kansan syvien rivien piirissä juontaa edelleen juurensa kylmän sodan ajoilta, jolloin Suomen yleinen tiedonvälitys oli neuvostomyönteinen. Helsingissä marssi tuhansia rauhanmarssijoita huutaen iskulausetta "USA JA NATO - RAUHAN PERIKATO".

Tämä on osa suomettuneisuuden ajan "Tukholman syndroomaa":

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma-syndrooma

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ja marssilla oli tuolloin mukana edellinen ulkoministerimmekin Erkki Tuomioja, joka nykyisin on vakiovieras YLE:n ajankohtaisohjelmissa. Antaa lausuntoja jopa maanpuolustuksestamme. Henkilö, joka oli propagoimassa aikoinaan aseistakieltäytymistä!? Taisi saada siitä jopa tuomionkin?

Tuomioja oli eräs suomettuneimpia poliitikkojamme, joten hänen tämän päivän lausuntojaan Venäjästä on arvioitava sen mukaan. Tosin olen ollut viime vuosina huomaavinani näissä hänen kannanotoissaan enemmän asiaa ja vähemmän aatteellista paatosta. Hyvä niin!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Selvästi Siperia on opettanut häntäkin. Ei enää allekirjoittaisi EEC-vapaakauppasopimuksen vastaista adressia varmaankaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Toivottavasti turvallisuuspolitiikkaa voitaisiin pohtia edes hieman Paasikiven peräämien tosiasioiden pohjalta eikä pelkästään tuntella. Esimerkkinä erään toisen blokin kommentti: "Suomen polvihousupäättäjät ovat natokiimassa viemässä meidät surman suuhun..." kyse oli siis 8 amerikkalaisen lentokoneen saapumisesta harjoittelemaan Suomen ilmavoimien kanssa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kait se on selvää, että Venäjän rajan tuntumassa pidettävillä sotaharjoituksilla on yhtä lailla poliittista merkitystä kuin sillä, että Venäjä järjestää sotaharjoituksia Viron rajan tuntumassa. Eivät sellaiset ole mitään armeijan sisäisiä asioita niin Suomessa kuin Venäjälläkään.

Varsinkin siis jos USA osallistuu niihin.

    «Suomalainen puolustus, jos mikä on rauhanliikettä. Sen tehtävä on ennaltaehkäistä sotaa.»

Niin no, puolustus on edellytys hyökkäykselle ja vaikka Suomi ei hyökkäisikään, joku toinen saattaa, koska Suomi on mukana puolustusrintamassa. Erityisesti NATO:n rooli "puolustusliittona" on varsin vaarallinen. Selustan turvaaminen tukee yksittäisten maiden agressiivisuutta. Riskimaista USA on tietenkin keskeisin, mutta nyt esimerkiksi Turkki on ryhtynyt vastaavaan uhoon.

Suomen NATO-kumppanuus jo nyt mahdollistaa samanlaisen tilanteen kuin mikä oli kesällä 1941 Saksan kanssa. Kauttakulkuoikeuden, huollon ja tukikohtien tarjoaminen hyökkääjälle jo sellaisenaan ovat käytännössä liittolaisuutta ja hyökkäyksen tukemista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Suomi ei hyökkää Venäjälle, eikä anna minkään muunkaan maan hyökätä alueensa kautta Venäjälle, ellei se ole VIIMEINEN MAHDOLLISUUS estää maamme joutumasta Venäjän valtaan. Itänaapurista tämä mahdollisuus on täysin kiinni.

Se, että hyökkäsimme Neuvostoliittoon vuonna 1941 Saksan aseveljinä johtui jo päivämäärästä 23.8.1939. Siitä KAIKKI alkoi. Myöskin jatkosota. Silloin natsi-Saksa ja bolshevistinen Neuvostoliitto sopivat veljellisesti ja valtiosopimuksin Euroopan jaon.

Olisipa meillä ollut "Nato" kumppanina jo 1939 marraskuussa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tämä NATO-kumppanuus kyllä vaikuttaisi mahdollistavan kauttahyökkäämisen.

Suomi ei siis teknisesti ottaen hyökännyt Neuvostoliittoon vuonna 1941, mutta kuten edellä argumentoin, kauttakulkulupa käytännössä merkitsi samaa. Sikäli viattomankin oloinen NATO-kumppanuus sisältää merkittäviä ongelmia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #30

"Tämä NATO-kumppanuus kyllä vaikuttaisi mahdollistavan kauttahyökkäämisen."

Marko Grönroos, tässä olet väärässä, ei mahdollista hyökkäystä. Lue Pohjois-Atlantin puolustusliiton peruskirja. Nato toiminta aktivoituu vasta kun jäsenvaltio on pyytänyt apua silloin kun jäsenvaltion alueelle on hyökätty tai hyökkys on ilmeinen. Jäsenmaa ei saa tukea muilta omaan hyökkäykseensä. Vielä rautalangasta. Nato-kumppanuus, eikä edes jäsenyys, anna Natomaille oikeutta käyttää Suomen aluetta ilman Suomen kutsua.

Tällainen sopimusten mahdollisesti tahallinen väärintulkinta on ikävää.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"mutta nyt esimerkiksi Turkki on ryhtynyt vastaavaan uhoon."

Tarkoitatko Marko Turkin uholla sitä, että Turkki on ottanut vastaan satoja tuhansia irakilaisia ja syyrialaisia, jotka pakenevat henkensä edestä kun Venäjä ja Syyrinan hallituksen joukot pommittavat siviilikohteita.

Siinä olet oikeassa, että ainoa syy siihen, ettei Venäjä kostanut Turkille venäläisen hävittäjän alas ampumista, on Turkin Natojäsenyys.

"Erityisesti NATO:n rooli "puolustusliittona" on varsin vaarallinen."

Tästäkin olen samaa mieltä. Puolustusliitto on hyökkääjälle aina varsin vaarallinen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

re #18

"puolustus on edellytys hyökkäykselle ja vaikka Suomi ei hyökkäisikään, joku toinen saattaa"

Tarkoitatko tällä toisella Venäjää? Eikö se toinen sitten hyökkäisikään jos ei olisi puolustusta (edellytys hyökkäykselle)?

Taitaa olla sitä "sumeaa logiikkaa" jota en koskaan ole oppinut ymmärtämään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eurooppa saa kiittää USA:ta kansainvaelluksesta ja Suomi maahanmuuttajista. Suomi tarvitsee sotilaansa omille rajoilleen sekä itsenäisen päätösvallan valita keitä tänne tulee.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ja USA saa kiittää pääasiassa Eurooppaa kansainvaelluksesta omaan maahansa. Ilman eurooppalaisten elintasopakolaisten kansainvaellusta USA:ta ei olisi olemassakaan.

Toimituksen poiminnat