*

TommiKangasmaa

Yhteiskuntasopimus ei toimi ilman oikeudenmukaisuuden tunnetta

Sipilän hallitus on työstänyt yhteiskuntasopimustaan pitkään. Tavoitteet ovat selvät ja hyväksyttävät. Suomen velkaantuminen on pysäytettävä, rakenteet uusittava ja talous saatava kasvuun. Yhteiskuntasopimus on kielikuva, jolla tavoitellaan kaikkien yhteistä panosta ja yleistä hyväksyntää toimenpiteille – vaikeillekin. Se mitä Sipilän hallitus ei ole onnistunut saamaan aikaan, on tunne siitä, että sopimus todellakin koskee kaikkia tasapuolisesti.

Oikeudenmukaisuus on syväänrakennettu tarve ihmisessä. Vaikeatkin asiat voidaan hyväksyä, jos syntyy tunne siitä, että ihmistä kohdellaan tasapuolisesti. Yhteiskuntatasolla yksilö hyväksyy heikennykset omaan asemaansa, jos hän näkee ympärillään olevien eri ryhmien kohtelun samankaltaiseksi. Jos ihminen kokee, että häntä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, on hän valmis vaikka mieluummin tuhomaan sen vähän, mitä hänellä on, kuin katsomaan vierestä, kuinka toinen saa miltei kaiken ja muruset jaetaan pöydästä. Yhteiskuntasopimuksen vastustus kumpuaa epäoikeudenmukaisuuden tunteesta.

Maailmantalous ja rahamarkkinat ovat tuottaneet tilanteen, jossa varat keskittyvät yhä pienemmälle väestönosalle. Varojen keskittyminen tarkoittaa sitä, että se kuuluisa kakku, josta pitäisi hyvää jakaa, jaetaan yhä epätasaisemmin. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtaa ennen pitkää yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen. Pohjoismaissa tulonjaon voimakas tasaaminen onneksi hidastaa yhteiskuntarauhan rikkoutumista.

Sipilän hallitus ei ole kyennyt osoittamaan sitä, että kakkua jaetaan sopimuksen myötä tasaisemmin. Hallitus on toistanut EK:n ajatusta siitä, että kakun kasvaessa siitä riittää enemmän jaettavaa. Se on totta, mutta silloin pitää varmistaa, että kakun leikkaaja osaa ottaa muut huomioon. Ei ole hyvä, että syntyy tunne siitä, kuinka vain muutama yksilö syö kakusta suurimman osan ja muille jäävät murut.

Toinen haavoittuvuus yhteiskuntasopimuksen viestinnässä on se, että yrityksille tuotetut verohelpotukset ja apu ei palaudu yhteiskuntaan. Työpaikat eivät lisäänny eikä investointeja tule monista helpotuksista huolimatta. Jos viestinnällinen lopputulos yhteiskunnan vastaantulosta on se, että esiin nousevat vain yritysten jakamat osingot, verosuunnittelu ja johdon palkkiot, ei lopputulos taida edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä. Maalaisjärjen mukaan voitot ja johtajien palkkiot seuraavat positiivista talouskehitystä. Näin ei valitettavasti ole.

Vanha kauppakorkean mantra on se, että yritysten ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Jos olisin kauppatieteen opiskelija, esittäisin tämän mantran opettajien siirtämistä eläkkeelle. Yrityksillä on nykyään aina myös yhteiskunnallinen vastuu. Se on nykyään vahvuus, ei haitallinen tuotantotekijä. Tämän ymmärtäminen on monissa yrityksissä vasta alkumetreillään. Tätä valaistumista edustaa Suomessa Supercell, joka näyttävästi osallistuu yhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen maksamalla veronsa Suomeen. Supercellin omistajien menestystä tai osinkoja ei kadehdi juuri kukaan, sillä he ovat osoittaneet olevansa osa yhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa. Tällaiset yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä. Sipilän hallitus ei näytä ymmärtävän, että tämän kaltaiset esimerkit ovat osa yhteiskuntasopimuksen hyväksyttävyyttä.  

Ammattiliitot ovat pirstoutuneet yhteiskuntasopimuksen rumputulessa. PAM yritetään saada näyttämään vastarannan kiiskeltä, joka pilaa kaikkien tulevaisuuden. Tässä näkyy hallituksen kyvyttömyys ymmärtää ihmisten mieliä. Miksi pienipalkkaisen pitäisi olla mukana talkoissa, jos hänellä on tunne siitä, että talkooväki koostuu vain omasta väestä? Sipilän on pakko kyetä todistamaan toisin, jos hän haluaa koko kansan talkoisiin. Kaikkien on nöyrryttävä antamaan omastaan. Ei vain pienipalkkaisten ja työtä tekevän keskiluokan. Talkoita ei tule ilman tunnetta oikeudenmukaisuudesta.

Pelottelu pääoman karkaamisesta ulkomaille ei toimi. Viestit yhteiskunnallisen vastuun puuttumisesta vain ruokkivat epätasa-arvoisuuden tunnetta. Vain pelkurit pakenevat vaikeuksia. Riskejä korostaessa pitää muistaa, että myös työntekijä ottaa riskin mennessään töihin. Työntekijä, joka irtisanotaan kannattavasta yrityksestä voiton maksimoinnin nimissä putoaa tyhjän päälle ja kokee suurta epäoikeudenmukaisuutta.  Kateus ja yhteistyökyvyttömyys liittyy lähes aina kokemukseen eriarvoisuudesta. Ihminen on valmis hyväksymään ja siunaamaan menestyksen, jos se perustuu tunteeseen siitä, että kaikki on tapahtunut reilusti.

Hallituksen tavoitteet ovat hyvät ja rakenteita on todella pakko uudistaa. Paluuta entiseen ei näy. Kannatan talkoita ja osaan luopua eduistani, vaikka keskiluokkaiset perheelliset ovat aina se ryhmä, jota raskaimmalla kädellä lätkitään. Teen sen miellelläni, jos näen, että muut ovat mukana. Se tarkoittaa sitä, että huonoina aikoina hallituksen viestit ja toimet osoittavat vahvan paheksunnan ja toimenpiteet vapaamatkustamisen suhteen. Vapaamatkustajia ovat ne, jotka eivät näe ja ymmärrä yhteiskuntavastuutaan – kaikilla tasoilla.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Osuva kirjoitus. Tässäkin on bloggaajalla hyvät pohdiskelut: "PAM yritetään saada näyttämään vastarannan kiiskeltä, joka pilaa kaikkien tulevaisuuden. Tässä näkyy hallituksen kyvyttömyys ymmärtää ihmisten mieliä. Miksi pienipalkkaisen pitäisi olla mukana talkoissa, jos hänellä on tunne siitä, että talkooväki koostuu vain omasta väestä? "

Tärkeitä ovat juuri nuo tuntemukset. Toinen asia on, mistä ne syntyvät. Julkisuudessa ovat pyörineet esimerkiksi osingot ja niiden verotus varsin keskeneräisen journalismin tuloksena. Sipilääkin on syyllistetty mediassa väärin perustein. Populistiset oppositiopoliitikot ovat lisänneet vettä myllyyn.

Myös PAMia ja muita liittoja on syyllistetty julkisuudessa aika tavalla. Tarinoihin on kaivattu konnia siltäkin puolelta.

Mitä jos kaikki ajattelisivat, kuten Tuntemattoman Hietanen: "En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs", ja tehtäisiin nyt vaan kylmän viileästi se yhteiskuntasopimus.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs:"

Hietanen kaipasi Lahtista ja konekivääriä, eli tekijöitä, jotka tekivät konekiväärijoukkueesta nimenomaisesti konekiväärijoukkueen. Tässä kontekstissa konekivääri ja sen käyttäjä oli nimenomaisesti se joukkueen vahvin lenkki.

SSS-hallitusta ei konekiväärimiehen kohtalo voisi vähempää kiinnostaa.

Konekiväärimies hylätään, koska hän on ampunut patruunansa loppuun eikä näin ollen enää ole hyödyksi. Ilman painavaa konekivääriä muu joukkue juoksee hieman rivakammin.

SSS-hallitus juostessaan kuitenkin unohtaa, mihin sitä konekivääriä ja Lahtista viime kädessä oikeasti tarvittiinkaan eli sen, että kun konekivääri laulaa, muun joukkueen ei tarvitse juosta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä blogissa pohdiskellaan ansiokkaasti epäreiluuden tunteita, jotka liittyvät tämän hallituksen yhteiskuntasopimuksen toimenpiteisiin. Tässä nämä asiat on ilmaistu selkeästi:

"Toinen haavoittuvuus yhteiskuntasopimuksen viestinnässä on se, että yrityksille tuotetut verohelpotukset ja apu ei palaudu yhteiskuntaan. Työpaikat eivät lisäänny eikä investointeja tule monista helpotuksista huolimatta. Jos viestinnällinen lopputulos yhteiskunnan vastaantulosta on se, että esiin nousevat vain yritysten jakamat osingot, verosuunnittelu ja johdon palkkiot, ei lopputulos taida edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä. Maalaisjärjen mukaan voitot ja johtajien palkkiot seuraavat positiivista talouskehitystä. Näin ei valitettavasti ole."

Kun jää tunne, että köyhiltä otetaan ja annetaan rikkaille, ei sopiminen oikein maita. Ymmärrän hyvin kansan syvien rivien tunnelmat.

Juhani Kahela

Oi devalvaatio oi. Siinä ei luokiteltu ihmisiä mitenkään eikä tuhlattu aikaa tyhjän jauhamiseen. Hyödyt alkoivat täysmittaisina seuraavana päivänä. Pienituloisiin devalvaatio iski suhteellisesti vähemmän kuin parempituloisiin, joiden rahoista suurempi osa käytettiin tuotitavaroihin.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Mikään yhteiskuntasopimus ei onnistu kapitalismissa. Ei edes pakottamalla.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Erinomainen analyysi maamme nykytilasta ja mistä se johtuu! Kiitos siitä blogin kirjoittajalle!
Olen itsekin usein, mm. viime eduskunta vaalien alla kirjoittanut samasta asiasta, eli varmaa on että vain oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat ne keinot joilla leikkaukset saavat kansan syvät rivit taakseen. Ahneutta on ruokittu suurella kauhalla jo 10 vuotta ja kuten huomaamme, sitä ei saa tyydytettyä, vaan se vain voimistuu, mitä enemmän se saa!

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

"Vanha kauppakorkean mantra on se, että yritysten ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen."

Vain osakeyhtiöiden voittoja voidaan perustella tällä tavalla. Se pitäisi muotoilla muutenkin uusiksi. Yritykseen sijoittaneille kuuluu osa (omistuksen mukaan) yrityksen voitosta ja se on yritykseen sijoitetun pääoman hinta/ korko. Osinkojuhlat eivät koske kaikkia osakeyhtiöitä. Toiset tekevät nollatuloksen tai miinustuloksen. Jos näitä viimeksimainittuja tulee liikaa, niin yritys ajautuu konkurssiin eikä se sen jälkeen maksa sen enempää veroa liikevoitoistaan ja yhteisöveroa eikä jaa osinkoa.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Tarkkaan ottaen kyseessä ei ole kauppakorkean mantra, vaan osakeyhtiölain viides pykälä. Se kuuluu näin:

"Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

Yrityksen perustajat voivat siis jo nykyäänkin valita voiton maksimoinnin sijaan parhaaksi katsomansa toimintatarkoituksen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Uutisotsikoihin eivät pääse faktat vaan populistiset heitot.

'Osinko-orgiat' = viisi yritystä maksaa yli puolet kaikista osingoista. Näistä Fortum ja Nokia tyhjentävät yritysten osien myyntien lihottamaa kassaa. Suomessa on satoja tuhansia yrityksiä ja kokonaisuutena niiden pääoman tuotto on laskenut huimaan 3,8%:iin. Teollisuustuotanto on romahtanut liki neljänneksen vuodesta 2008. Ansiotasoindeksi taas on kasvanut neljänneksen.

'Kaikki eivät osallistu'. Eivät niin. Vuodesta 2008 koko väestön reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,3%, pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot ovat kasvaneet 7,4%, suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat vähentyneet 1,3% ja suurituloisimman prosentin 9,1%.

Manna Ryynela

#8: "Vuodesta 2008 koko väestön reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,3%, pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot ovat kasvaneet 7,4%, suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat vähentyneet 1,3% ja suurituloisimman prosentin 9,1%".

Pylkkönen ja prosentit.
On tilanne että on Hölö A jolla tulot 5 000 000 euroa, ja on Hölö Ö jolla tulot 5 000 euroa.
Hölö A:n tulot nousevat 6 000 000 euroon ja Hölö Ö:n tulot nousevat 6 001 euroon, ja kuinka ollakkaan Pylkkönen ilmaantuu palstalle kuumeiset läikät poskillaan hohkaen kertomaan meille kuinka tuloerot Hölö A:n ja Hölö Ö:n välillä on kaventunut nimenomaan Hölö Ö:n kannalta edulliseen suuntaan, koska Hölö Ö:n tulot ovat pronsentuaalisesti nousseet enemmän kuin Hölö A:n.

Karri Majava

Yhteiskuntasopimuksessa on ongelmana se, että vaikka se on sinänsä oikean suuntainen toimenpide, on se kuitenkin tasoltaan riittämätön. Varsin todennäköistä on se, että hallitus joutuu myöhemmin lisäleikkausten ja veronkorotusten tielle. Tämä puolestaan hiertää ay-liikettä ja heijastuu hallitukseen kohdistuvana epäluuloisuutena.

Sidek Bash

"Vanha kauppakorkean mantra on se, että yritysten ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Jos olisin kauppatieteen opiskelija, esittäisin tämän mantran opettajien siirtämistä eläkkeelle. Yrityksillä on nykyään aina myös yhteiskunnallinen vastuu. Se on nykyään vahvuus, ei haitallinen tuotantotekijä. Tämän ymmärtäminen on monissa yrityksissä vasta alkumetreillään. Tätä valaistumista edustaa Suomessa Supercell, joka näyttävästi osallistuu yhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen maksamalla veronsa Suomeen"

Koska et ilmeisesti ole perehtynyt kauppatieteisiin edes pääsykoekirjan johdannon vertaa niin tyydyn toteamaan että omistajille voiton tuottaminen on MYÖS lakisääteinen velvollisuus.

Se että annat ymmärtää supercellin menestyksen johtuvan yhteiskuntavastuusta ja verojen maksamisesta on suorastaan absurdia.

"Pelottelu pääoman karkaamisesta ulkomaille ei toimi."

Toimii tai ei niin se on silti laskennallinen tosiasia. Pääoma on karannut täältä jo vuosia. Syytkin ovat yleisesti tiedossa. Suomen työväenliike ja valtio muodostavat investointinäkökulmasta kohtuuttoman haitan suhteessa verokkimaihin.

Siinä vaakakupissa ei sinun tai kenenkään muunkaan luokkaopin nielleen oikeudenmukaisuuden tunne paina käytetyn vessapaperin vertaa.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Ennen kuin yritys voi jakaa osinkoa omistajilleen sen on täytynyt maksaa asiakkailta saamistaan myyntituotoista riittävästi tavaran ja palvelusten sekä energian toimittajilleen, henkilökunnalleen, rahoittajilleen eli pääomanmyyjilleen. Jäljelle jääneen sitten yritys ja omistajat jakavat keskenään. Ellei mitään ole jäänyt niin sitten yritys lopetetaan tai myydään muualle. Tavarantoimittajat, henkilökunta ja rahoittajat joutuvat etsimään uudet asiakkaat.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Ongelmamme ei ole rikkaat vaan ne joitten työn vaihtoarvo ei riitä säälliseen toimeentuloon. Sitä varten on yhteiskunta joka takaa verovaroin kaikille elämisen ehdot. Se edellyttää , että jaettavaa syntyy Suomessa. Jaettavaa syntyy jos on yrittäjiä ja riskinottajia jotka yhdistävät tuotannontekijät eli materiaalit, komponentit, alihankkijat, työsuoritukset, pääomat ym myytäviksi tuotteiksi.

Yhteiskunta ja sen talous on myriadien toinen toisiinsa vaikuttavien prosessien kaoottinen kokonaisuus joka koostuu mm monimutkaisista ihmisorganismeista, yrityksistä, ilmastosta ja säästä, ideologioista ja luonnonilmiöistä jne. Jotta yhteiskunta toimisi tarvitaan dynamiikkaa eli kannusteita. Ei sähköäkään saada aikaan ilman potentiaalieroja. Täydellisessä entropiassa ei tapahdu mitään. Valtiotasollahan tämä tuli todistettua mm Neuvostoliitossa vaikkei ihan perille päässeetkään. Kärsivät siitä vieläkin. Ja köyhimmät eniten.

Kun taloudellinen aktiviteetti maailmassa on lisääntynyt , on köyhyys vähentynyt radikaalisti ja elintaso sekä elämisentaso noussut. Suomessakin pitää kannustaa innokkaaseen työntekoon , innostuneeseen yrittämiseen ja houkutella investoimaan Suomeen. Mistä niitä työtilaisuuksia oiken tulee?

ps Moskovassa on maailman kaupungeista toiseksi eniten miljardöörejä ja Venäjällä vähintään yli kolmannes kansasta on köyhiä. Suomen köyhät ovat samassa skaalassa hyvin toimeentulevia.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Työtilaisuuksia on syntynyt ja kadonnut jatkuvasti ja niin jatkossakin. Elävän organismin ja taloudenkin merkki.

Ei kukaan jää ensisijaisesti työttömäksi vaan vapautuu tuottamattomasta tekemisestä tuottavaan. Transientit ovat tietysti stressaavia mutta meillä Suomessa on muutosturvaa ja apua saatavissa. Jos asiat oikein oivaltaisimme , niin sakottaisimme siitä, että pidetään niukkoja tuotannontekijöitä eli työvoimaa ja pääomia tuottamattomina .

Tekemätöntä työtä on loputtomattomiin; työ ei tekemällä lopu vaan lisääntyy. Kaikkialla maailmassa on pulaa vaikka mistä; siitä mitä nyt on ja siitä mitä tulevaisuudessa on tarjolla. Tärkein pullonkaula on juuri yrittäjien vähäisyys ja yritteliäisyyden laimeus. Muutama kymmenen vuotta sitten miullakaa ei ollu kännykkää enkä tiennyt sellaista tarvitsevani. Nyt en pärjää hetkeäkään ilman kännykkää enkä päivääkään ilman nettiä ja peeceetä.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Hallitus selvästikin ymmärtää mutta yhteinen kansa ei. Tilannetta pahentaa , että nk etujärjestöt ja hallitsemansa poliitikot käyttävät tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttämme moraalittomasti oman organisaationsa hyväksi. Ei siis oteta vastuuta yhteiskunnasta vaan ajetaan organisaation ja sen pomojen etua. Pitäisi perustaa uudelleen.

Kiistatta kaikki hallituspuolueet ajavat kaikkien ja nimenomaan heikoimpien selviytymistä kokonaisuuden osana. Sen sijaan opposition ja nk etujärjestön toimin työttömyys, budjettivaje ja erityisesti tukien varassa elävien asema heikkenee. Kuten on implisiittisesti tarkoituskin?

Juha Merisaari

Oikeudenmukaisuus on niin henkilökohtainen kokemus ja tunne, että yksimielisyyden saavuttaminen lienee mahdotonta. Kuka nyt kokee oikeudenmukaisena maksumiehen tai -naisen roolin?

Rauno Koistinen

Hyvä ja kohdilleen osuva kirjoitus.Talouden toimimattomuuden taustalla on ihmisen eettinen ja moraalinen rappio.Arvot tulevat näkyville teoissa ja se mitä nyt näen tapahtuvan sekä Suomessa että maailmalla ylipäätään kertoo että tulevaisuudessa yhteiskuntarauha on enemmän kuin vaarassa.Isossa kuvassa on uhkakuvia,joista ei vielä viisi vuotta sitten ollut näkyvissä.Ukrainan tilanteen aiheuttamat EU pakotteet Venäjän vastapakotteineen,Syyrian tilanteen paheneminen pakolaisineen,Isis.
Kohta sitä kaipaa aikaa kun meidän isoin ongelma oli Kreikan holtiton rahankäyttö.Kreikan talous on edelleen ongelma jota pakolaistulva on pahentanut.Kuka uskoo,että Kreikka pystyy maksamaan lainansa Suomelle tai ylipäätään yhdellekään maalle?Tämä vain yhtenä esimerkkinä muiden toiminnan vaikutuksista Suomen tilanteeseen.Kun siihen päälle laitetaan itse aihetetut lisäongelmat iso kuva on tosiaan synkkä.
Tommi Kangasmaan kirjoituksen ydinajatus siitä,että jos yleisesti koetaan ja havaitaan hallituksen toimien suosivan vain yhtä osapuolta, on totta.Siitä on syytä olla huolissaan.Yhteiskuntasopimuksen alkuneuvottelut jo on esimerkki siitä,että hallitus ei ole ymmärtänyt aidon sopimisen ja neuvottelun sisältöä.Hallituksen linja oli,että neuvotellaan yhteiskuntasopimuksesta niin,että Sak,STTK ja ay-liitot laittavat nimen sopimuksen alle ilman muutoksia ehtoihin.Kun sanelu ei onnistunut syytettiin työntekijäpuolta vastuuttomuudesta.
Myöhemmät puheet vatuloinnin lopettamisesta olivat ennen aikaisia,sama meno on jatkunut tähän päivään.

Toimituksen poiminnat