*

TommiKangasmaa

Murheellista puhetta asevelvollisuudesta

Olen tainnut jo moneen kertaan mainita, että vastustan ääripäitä ja ääri-ideologioita. Sellaisten takaa kurkistavat kiväärin piiput. Edes se, että ääripää puhuu humanismin tai suvaitsevaisuuden puolesta ei pelasta sitä, että myös humanistit ja kosmopoliitit ihmiset menevät tarvittaessa äärimmäisyyksiin ideologioidensa puolesta. Luin kieltämättä tyrmistyneenä Arno Kotron blogin ”Ällistyttävä unohdus”. Retorinen tyyli heijastelee jo äärilaitoja.

Tekstin tyyli heijastelee syvää pettymystä ja kiukkua. Kirjoittajaa loukkaa syvästi se, että hän joutuu opettamaan, että Suomi ei ole sukupuolitasa-arvoinen ja että perustuslailliset oikeudet eivät ole kaikille samat. Tähän saakka olen ymmärtänyt hyvin, mistä Kotro puhuu ja yrittänyt itse perustella asevelvollisuuteen liittyviä rakenteita laajemmasta näkökulmasta kuin tasa-arvo. Nyt on vaikea enää ymmärtää tekstiä. Sen viesti on kieltäytymisen ja ymmärtämättömyyden kyllästämä.

Kotrolle asevelvollisuus on kaikkea muuta kuin hyvä asia. Hänen tekstissään ei edes haluta pohtia sitä, pitääkö joku asevelvollisuusajastaan, kokiko hän sen hyödylliseksi tai voimaannuttavaksi. Teksti on rumasti puolueellinen ja asenteellinen. Siinä ei pohdita, kokevatko nuoret tasa-arvon ongelmaksi palveluksessaan tai onko palvelus rakenteellisesti tasa-arvoinen. Kotro marssittaa tekstinsä näyttämölle rohkeutena sen, että totaalikieltäytyjä pyydetään puhumaan Kulosaaren koululle. Aivan kuin se olisi jotain, mitä Suomessa ei saisi tehdä. Kotron mukaan kaikki nuoret ovat nyt  lukiossa asevelvollisuutta ja sen barbariaa vastaan. Koirakoulua, kuten Kotro linjaa. Hän kehottaa kapinoimaan ja asettumaan tätä tasa-arvon irvikuvaa ylläpitävää systeemiä vastaan.

Teksti on todella karu. Se hylkää kaiken sen työn, mitä Puolustusvoimissa on tehty asevelvollisten opettamisen, tasa-arvon tai kohtelun suhteen. Teksti on suoranainen irvikuva tasa-arvosta, sillä juuri Puolustusvoimissa homous, rotu tai sukupuoli ovat asioita, joiden kohtaamisesta voisi moni ottaa mallia. Lähes poikkeuksetta esimerkiksi maahanmuuttajat ovat kokeneet yhteenkuuluvuutta, arvostusta ja suomalaisuuden tunnetta. Poikkeavuuksien pilkkaaminen tai yksilöiden vikojen esiinnostaminen ovat ehdottomasti kiellettyjä. Jokainen tapaus tutkitaan jos ne tulevat tietoon. Ja ne myös usein tulevat.

Huikeata tasa-arvoa on myös asevelvollisten luokkaretki erilaisiin yhteiskuntaluokkiin ja taustoihin. Missään muualla tätä mahdollisuutta Suomessa ei ole samassa mittakaavassa. Kaikki ovat taustoistaan tai koulunumeroistaan huolimatta samalla viivalla. Kun helsinkiläiset huippulukioiden ysin ja kympin oppilaat kohtaavat ammattikoululaiset, kaupunkien ”ghettonuoret” ja ruotsinkieliset kalastajantytöt ja -pojat, on tarjolla jotain korvaamattoman arvokasta. Humanismia ei ole ilman kohtaamista. Vain kohtaamalla erilaisia ihmisiä, voi tulla humanistiksi. Arnon maailmassa ei tarvitse kohdata kuin oman kaltaisiaan ihmisiä. Ehkä korkeintaan tekemällä hauskan pikku matkan Pariisiin ja kosmopoliittina kertoa, kuinka kävi salaa Pariisin pahamaineisessa ghetossa. Taksilla tietenkin.

Kotron teksti osoittaa heikkoutensa myös siinä, että hän sortuu arvostelemaan järjestelmää sen ulkopuolelta kuulopuheiden perusteella. Teksti on täynnä huhuja, kymmeniä vuosia vanhoja tarinoita, jotka ovat jääneet elämään. Jenkkielokuvien huutavia kersantteja ja yksilön sortoa. Kannattaisi mennä tutustumaan asepalvelukseen. Ehkä kannattaisi verrata Puolustusvoimien johtamisoppeja siviilimaailman johtamisoppeihin. Tulisit Arno luultavasti eri mielipiteiden kanssa takaisin.

Teksti tekee asepalveluksesta jotenkin erillisin maailman, johon muu kulttuuri ei vaikuta ja joka tuo huonoja käyttäytymismalleja tullessaan. En oikein löydä tukevaa empiriaa tähän väitteeseen. Nuoret ovat jatkuvasti yhteyksissä siviilimaailmaan, toimivat erilaisissa yhteisöissä jäseninä, ovat pääsääntöisesti viikonloput kotona ja ovat muutenkin aktiivisia ja sosiaalisia. Ei heidän maailmankuvaansa muuteta viiden ja puolen kuukauden aikana. Armeijan ”miehiset” pohjavireet ovat luonnollisesti olemassa. Ne liittyvät raskaisiin fyysisiin suorituksiin, suureen henkiseen paineeseen,  ympärivuorokautiseen sosiaaliseen kanssaelämiseen muiden kanssa ja siihen kaukaiseen ajatukseen, että hankittuja taitoja jouduttaisiin käyttämään kuolemanvaarallisissa tilanteissa. Naiset ja miehet  kokevat yhtäläisia tunteita. Ne kuuluvat äärimmäisiin olosuhteisiin valmistavaan koulutukseen. Se tunnemaailma ei kanna siviilielämään, sillä siviilielämä on tyystin erilainen ympäristö.

Arno ei ota kantaa siihen, onko järjestelmä rakennettu tehokkuuden tai tarpeiden pohjalta. Hän romuttaisi järjestelmän siksi, että hänen omatuntonsa ei anna periksi opettaa tasa-arvoa näillä ehdoilla. Suomalaisten puolustaminen joukkoväkivaltaa vastaan ei nouse edes puheenaiheeksi. Uhka on kaukainen, eikä sitä tarvitse ajatella. Annetaan siis jonkun muun, mieluummin vähän huonommin koulutetun hoitaa vaikeat ja kurjat hommat. Eliitin ei tarvitse käsiään liata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Puolustusvoimilla on varmaankin edelleen oma arvonsa ja tärkeä tehtävänsä yhteiskunnallisena turvainstituutiona.

Kirjoitat eri sosiaaliluokista tulevien erilaisten identiteettien omaavien asevelvollisten kokevan asepalveluksen aikana yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen tunteita terveen isänmaallisessa hengessä, mikä on kuitenkin esimerkiksi perustuslaillisesta näkökulmasta tarkasteltuna lähinnä yhdenvertaisuutta edistävää. Tasa-arvo juridisena käsitteenä on melko spesifisti rajattu sukupuolten välisen tasa-arvon alueelle ja siten asevelvollisuuslain nykyistä muotoilua on syytä pitää vähintäänkin ongelmallisena - velvoitteiden mielivaltainen jakautuminen henkilötunnuksen toiseksi viimeisen merkin perusteella on se tämän ajan kivi maihinnoususaappaassa, mikä aiheuttaa tasa-arvollisia hiertymiä...

Kari Toivonen

"Puolustusvoimilla on varmaankin edelleen oma arvonsa ja tärkeä tehtävänsä yhteiskunnallisena turvainstituutiona."

Jos on yhtään seurannut esimerkiksi maanpuolustuskorkeakoulun johtajan mellastamista facebookissa niin luonnollinen kysymys on että tämäkö on Puolustusvoimat?

Naivismi yhdistettynä virka-asemaan ja poliittinen sotilas. Mitä pitäisi ajatella lapsenomaisista facebook-purkauksista: "West!" Huutomerkein säestettyä Yhdysvaltain ihannointia. Ja vihamielinen kirjoittelu vieraan valtion (Venäjän) facebook-sivulle.

Vihakirjoittelustahan tuossa on kysymys, väärinajattelijat teilataan. Väärien puolueiden edustajat teilataan. Somessa. Ja viran puolesta.

Jari-Matti Mäkelä

Olin itse ennen armeijaa tapakristitty, kuuluin kirkkoon, koska vanhemmat olivat tehneet päätöksen omasta puolestani. Olisin varmaan vieläkin kirkon jäsen, jos ei armeija olisi tullut tielle ja avannut silmiä sille, miten patakonservatiivisia ankeuttajia maailmassa onkaan.

Ajattelin aiemmin, että kristityt ovat ihan mukiinmenevää sakkia, mutta armeijan (Niinisalo 2004) indoktrinoiva pakkokäännytys ainakin oli kuvottavaa. Sillä välin kun kirkkoon kuulumattomat jäivät sunnuntaiaamulla pelaamaan pleikkarilla yksikköön, kirkkoon kuuluvat pakotettiin kirkkoon. Kirkossa luutnantit kiersivät penkkirivien vieressä vahtimassa, että suut käyvät ja painottivat, että "nuotin vieressä on aina tilaa", jos ei halunnut laulaa. Tämä uskonnon pakkosyöttö ainakin opetti, että PV:n keskiupseeristo voi ihan hyvin olla asenteellistakin ja jos ei satu olemaan laatikon terävimpiä veitsiä, kova ääni ja äksy asenne kompensoi hyvin. Ehkä periferiaan on vaikeampi saada myös rekrytoitua muita kuin nuhteettomia Sanan miehiä.

Jos ei itse ole kovin uskonnollinen, kannattaa hyvissä ajoin erota kirkosta ennen palvelukseen astumista, ettei joudu "lempeään" asennekasvatukseen siitä hyvästä, ettei ole uskossaan niin kovin vahva. Voi tulla yllätyksenä, että Suomessa on yhä valtionuskonto ja armeijalla on pyhä velvolllisuus pitää tätä perinnettä yllä vaikka lievällä väkivallalla.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Koko asevelvollisuusdebatissa on kyse siitä, olisiko parempi että vankeusrangaistuksen uhalla pakottamisen sijasta kannustettaisiin palvelukseen parantamalla koulutusolosuhteita tai päivärahaa.

Kaikkeen muuhunkin työhön tai palvelukseen yleensä kannustetaan, sillä näin saadaan innostunutta työvoimaa. Pakottamalla taas saadaan työtä välttelevää ja epämotivoitunutta.

Jos asepalvelus on niin hieno kokemus kuin kirjoitus antaa ymmärtää, miksei sitä saa keskeyttää vapaasti? Eivätkö varusmiehet mielellään suorittaisi sen loppuun ilmankin keskeyttämisestä seuraavaa rangaistusta, eli sivaria tai vankeutta?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Itse juuri intin käyneenä olin koulutusolosuhteisiin tyytyväinen, tuvissa pystyi elämään ja kalusto toimi. Intti kuitenkin kouluttaa sodanajan tilanteita varten, silloin nykyisetkin puitteet ovat luksusta. Toki homekämpät pitäisi rakentaa uudelleen.
Siihen en taas usko, että päivärahan korottaminen auttaisi motivaatioon paljoa, sillä suurimmalla osalla ne rahat menevät ilta-ja viikonloppulomilla ryyppäämiseen. Ei siellä intissä muutenkaan rahaa tarvitse kun ruoka tulee muonituskeskuksesta, sairaanhoito veksistä ja nukkumapaikka kasarmilta. Jos on laskuja tai vuokria maksettavana niihin saa tukia.

Palveluksesta vapauttaminen on taas siitä ongelmallinen että me tarvitsemme melkein jokaisen suomalaisen panostuksen. Jos inttiin menisivät vain innokkaimmat vapaaehtoiset, emme saisi tarpeeksi joukkoja kasaan ja Ruotsi on osoittanut miten surkea palkka-armeija voi pohjoismaiden mittakoossa olla.

Nykyinen järjestelmä on hyvä. Jos halutaan tasa-arvoa, voidaan naisetkin määrätä armeijaan. Tosin kuulemma emme tarvitse nykyistä enempää taistelijoita, joten pitäisikö Lotta Svärd palauttaa ja määrätä naiset sinne?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Ruotsi on osoittanut miten surkea palkka-armeija voi pohjoismaiden mittakoossa olla."

Ruotsissa maksetaan peruskoulutuskaudelta vain 485 euroa kuussa, joten palvelus tuottaa sielläkin tulonmenetyksiä. Reilu ratkaisu olisi maksaa palveluksesta sen verran, että palvelusajalta ei jäisi tappiolle.

Asevelvollisuudella on tutkitusti työuria lyhentävä ja ansiotasoa laskea vaikutus. Nämä tulonmenetykset tulisi korvata varusmiehille, muuten kyseessä on varusmiesten taloudellinen riistäminen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suom...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Havaitsin takavuosina, että asevelvollisuuden vastainen kansanliike on levinnyt varsin laajalle nuorten aikuisten keskuudessa etenkin pääkaupunkiseudulla ja kattaa ohjelmakirjausten perusteella ainakin kahden eduskuntapuolueen nuorisojärjestöt.

Kriisitilanteen uhatessa tästä ilmiöstä voi koitua todellista harmia maanpuolustukselle, jos kertausharjoituksia ja joukkojen kokoamista vastaan kohdistuu yllytystä palveluksesta kieltäytymisiin ja karkaamisiin. Lisäksi on odotettavissa, että jonkinlainen verkosto muodostuu aseistakieltäytyjien ja karkureiden piilottelemiseksi ja mahdolliseksi auttamiseksi pakenemaan maasta, mikäli rangaistuksia on jouduttu kriisin uhan ja poikkeustilan tähden huomattavasti kiristämään.

Muutama vuosi sitten oli myös vireillä kampanja, jossa julkisesti kehotettiin välttelemään kutsuntoja.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sinänsä mielenkiintoinen kysmys: kuinka suuri osa reserviläisistä olisi todella valmis sotimaan? Nykyisen lainsäädännön mukaanhan reservistä saa kieltäytyä myös sodan aikana,mutta silloin joutuu vakaumuksen tutkintaan. Rauhan aikana, kun kieltäytyy, ja suorittaa täydennyspalveluksen, niin sitten on sotimisesta vapautettu. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta parin viikon sodan aikanahan sitä tuskin ehdittäisiin tehdä, kun tutkintolautakuntiakaan ei valmiina ole, niin todellisuudessa sotaan meneminenkin olisi vapaaehtoista?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Moi Tommi,

kerrassaan hassua millaisen raivon saa aikaan kirjoittamalla, että naisten ja miesten pitää olla lain edessä yhdenvertaisia. Ajatus on joillekin näemmä radikaali, vuonna 2016.

En myöskään ole romuttamassa maanpuolustusta tai saattamassa suomalaisia joukkoväkivallalle alttiiksi: olen monesti tälläkin foorumilla kirjoittanut, miten maanpuolustuksen voi hoitaa nykyistä uskottavammin. Asevelvollisuus on muuttunutta sodankuvaa ajatellen vanhanaikainen puolustusratkaisu, josta on käytännössä kaikkialla muualla Euroopassa luovuttu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ihan mielenkiinnosta, mikä se muuttunut sodankuva on, ja millä tavalla puolustus hoidettaisiin nykyistä uskottavammin?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #10

Hei Arno,

ainoastaan kohta 1. otti kantaa kysymykseeni, eikä kovinkaan vakuuttavasti.

Jos nyt olettaa, että puoli miljoonaa sotilaskoulutuksen saanutta ja aseistettua (kohtuullisen ..ttumaisella mielenlaadulla varustettua) ukkoa ei saa luopumaan hyökkäysaikeista jo sellaisenaan, niin mitä sitten kun (väitteesi mukaisesti) amatööriarmeija ei ole pärjännyt ammattilaisille, ja taistelut ovat taas hiljenneet?

Hyökkääjä yrittää pitää hallinnassaan aluetta, jolla on se puoli miljoonaa miinus jotain -ukkoa, jotka eivät varsinaisesti vieraita arvosta? Mitäs kokemukset kansainvälisistä konflikteista sellaisista tilanteista opettavat?

Edelliset yhdistäen, mikä on se insentiivi, jonka takia joku ylipäätään lähtisi kokeilemaan? Tulevat tänne ja vievät meidän kuitupuun?

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #10

Arno hyvä. Olen jo vastannut noihin aikaisemmin.

Maanpuolustus on vaan hoidettava tavalla tai toisella. Niillä resursseilla mitä siihen allokoidaan. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että NATO on todellinen vaihtoehto luoda lähes ylittämätön ennaltaehkäisykyky. Asevelvollisuutta se tuskin lopettaa, sillä sen laatu näkyy kaikissa kansainvälisissä harjoituksissa ja laatuhan meille kelpaa.

Arrow 16 -harjoituksessa pääsivät yhdysvaltalaiset sotilaat taas ihmettelemään mm. suomalaista tulenjohtamistaitoa varusmiesten kanssa. Olisi väärin heidän ammattitaitoaan kohtaan vain todeta, että jenkit ovat tarkoituksella kohteliaita. Kranaatit nopeasti maalissa ovat hyvä vastaus siihen argumenttiin.

Eihän meille se systeemi ole tärkein, vaan tapa jolla saamme aikaan parhaan lopputuloksen. Emme me voi maanpuolustusta järjestää samoin kuin Lichtenstein tai Belgia. Me tarvitsemme eri asioita.

Ei meillä ole sellaisenaan mitään asevelvollisuusfetissiä. Kyllä me ammattiarmeijallakin pärjäämme, jos se on tarpeeksi suuri. Olkoonkin, että ikävä tulisi huikeata reservin ammattitaitoamme. Ajattele Arno, että meidän Merivoimiemme sodan ajan vahvuus on n. 20.000, Ilmavoimat n. 24.000 ja Maavoimat n. 145.000 miestä ja naista. Johto-osat n. 30.000. Jos me laskemme saavamme ammattimallissa 16.000 taistelijaa, ei koneet lennä, alukset liiku, tiedustelutietoa ei tule ja koko Suomea puolustaa yksi prikaati. Sen jälkeen koko homma on täysi vitsi.

Eikä NATO-kortiin paljoa kannata laittaa painoa. Suomalainen poliittinen ilmapiiri ei näytä muuttuvan koskaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #15

Tommi,

kyllä sinun pitäisi tietää, että vapaaehtoismallilla saa aikaan paljon suuremman joukon kuin nuo mainitsemasi 16 000 taistelijaa. Ei asevelvollisuuden vaihtoehto ole pelkästään ammattiarmeija vaan myös järjestely, jossa kutsunnat ovat kaikille pakolliset mutta itse palvelus vapaaehtoinen. Tällainen malli tuottaisi sopivasti reserviä; toisin kuin nyt, reserville riittäisi kalustoa ja koulutusta.

Tässä lisää:

https://www.yumpu.com/fi/document/view/34133896/vi...

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Moi Arno.

Kyllä täytyy sanoa, että minulla meni kahvit väärään kurkkuun kun luin blogisi. Se oli niin yksiniittinen, että harmitti.

Ei tasa-arvoa voi irrottaa kokonaisuudesta, kuten kirjoitat. Eettiset periaatteetkin joutuvat aina joustamaan. Niin yksilön elämässä, kuin valtion toiminnassa. Kukaan voi tuskin kiistää, että Suomi valtiona pyrkii mahdollisimman hyvään lopputulokseen tasa-arvon kannalta. On vain asioita, joita ei pysty ratkaisemaan kirkasotsaisesti.

Eihän Arno tasa-arvo ulotu meilläkään vammaisiin, syrjäytyneisiin, mielenterveyspotilaisiin ja moneen muuhun. Ne vain eivät ole sukupuolittuneita asioita ja siksi häviävät johonkin kummaan SOTE-keskusteluun. Enkä minäkään ole lain edessä yhdenvertainen, mutta se tuskin ketään kiinnostaa. Omasta mielestäni se ei ole niin suuri asia, että jaksan siitä mesota.

Uhkakuvien osalta et kyllä ole oikeassa. Perinteinen sodankäynti ei ole kadonnut mihinkään. On vaikea väittää, että perinteisin keinoin käydyt sodat ovat hävinneet, kun katselee lähialueita. Osoituksena tästä on Euroopassa alkanut uusi asevarustelu, joukkojen keskittäminen ja asevelvollisuuden palautuspohdinnat. Auringonpaisteessa on kiva pohtia väkivallan katoamista, mutta ei se mihinkään heti häviä. Ei sota ole pelkkää bittien vilskettä tai sähköverkon lamauttamista. Ukrainassa voi tämän havainnoida ihan itse.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Ukrainassa oli miljoonan miehen reservi kriisin alkaessa, mutta sitä ei ehditty edes mobilisoida ennenkuin Krimi oli jo vallattu. Reservin taistelukyky oli heikko: http://www.nytimes.com/2014/03/02/world/europe/ukr...

Suomessa on asevelvollisuuden seurauksena 900 000 miehen reservi, jonka kouluttamiseen on käytetty suuria määriä kansantalouden resursseja. Nämä rahat olisi voitu käyttää materiaalihankintoihin ja pienemmän ja motivoituneen armeijan kertaamiseen ja varusteluun. On turha pakkokouluttaa miehiä, joille ei riitä sodanajan sijoitusta. Yhden varusmiehen kouluttaminen maksaa Puolustusvoimille yli 10 000 euroa, ja kansantaloudelle moninkertaisesti enemmän lyhentyneenä työurana.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #12

Ajattelitko Roope, että meidän liikekannallepanojärjestelmämme on yhtä kehno, kuin Ukrainan? No ei ole.

Miksi meillä on paljon reserviä, joilla ei ole sijoitusta? No siksi, että joukkokierto on olemassa. Jos kouluttaisimme 230.000 taistelijaa ja lopettaisimme koulutuksen, olisi meillä käsissä kohta vanhoja ukkoja ja akkoja operatiivisissa joukoissa. Joka vuosi yksi ikäluokka ylittää 35 vuoden iän ja vain osalle on tarjolla keppeämpiä tehtäviä esikunnissa ja perustamiskeskuksissa. Uusi ikäluokka täyttää vajeen. Silti reserviin jää 25 vuodeksi paljon koulutettuja ihmisiä.

Ajattele Roope jos sinut koulutetaan panssarimieheksi. Saat sijoituksen 21-vuotiaana taisteluosastoon. Sinua kertautetaan 14 vuotta kolmen vuoden välein ja siirretään sen jälkeen sijoittamattomaan reserviin. Oliko koulutus siis turha, vaikka olet seuraavat 25 vuotta sijoittamattomassa reservissä? Olit 14 vuotta kovassa reservissä ja ammattitaitoasi pidettiin säännöllisesti yllä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #16

Varusmiehiä koulutetaan yli kaksinkertainen määrä tarpeeseen nähden tälläkin hetkellä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suom...

"Everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan varusmiesten vuosittainen koulutusmäärä voitaisiin laskea puoleen, eli 12 500:een vuoden 2009 määrästä 25 000 varusmiehestä. Kerttusen laskujen mukaan 12 500 vuosittain koulutettua varusmiestä riittäisi muodostamaan 250 000 miehen vahvuiset sodanajan joukot. Suomen sodanajan joukkojen vahvuutta laskettiin 350 000 sotilaasta 230 000 sotilaaseen vuonna 2015. Vahvuutta on pienennetty mm. pudottamalla joukoista useimmat yli 35-vuotiaat.

Professori Roope Uusitalon mukaan nykyinen koulutusmäärä, jota professori pitää liian suurena, johtuu siitä, että varusmiesten työn hinta on asevelvollisuuden seurauksena keinotekoisen matala: ”Koska asevelvollisen hinta on nykyään keinotekoisesti lähellä nollaa, tällainen optimointiongelma menee väkisinkin nykysysteemissä pieleen.” Uusitalon mielestä joukkoja olisi kenties supistettu toisella tavalla, jos varusmiehille pitäisi maksaa palvelusajasta kunnon korvaus: ”Joillekin olisi saattanut tulla mieleen sellainenkin ratkaisu, että supistetaan sodan ajan joukkoja kouluttamalla pienempi osa ikäluokasta ja pitämällä se reservissä yhtä pitkään kuin aikaisemmin.”"

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson Vastaus kommenttiin #16

Hei Tommi. Oletko miettinyt mitä esimerkiksi itsellesi tapahtuu jos jostain syystä siirryt siviilihommiin mutta haluat tuoda työssäsi hankkimasi armejaosaamisesi reservin hyväksi?

Väitän että sen jälkeen kun virkasi lakkaa olemasta armeja ei ole kiinnostunut osaamisestasi pätkän vertaa. Tästä voisimme keskustella vaikkapa kahden kesken koska itse olen ollut armejan jälkeen reserviläistoiminnassa aktiivisesti mukana. MPK:n panosta reserviläiskoulutuksessa ja tätä väheksymättä "marttakerhon" hommilta nuo kurssit ex upseerin mielestä näyttävät olleen. Ei se saksalainen korpraalikaan enää yli 50:nä ryynännyt nuorison kanssa. Ja usein tuli tunne että "oppilas opettaa opettajaa" mutta viisas vaikenee.

Tasa-arvokeskustelusta kysyisin sinulta että onko se esimerkiksi tasa-arvoa että kadettikoulun pääsykokeissa naisilla on matalammat fyysisen kunnon osalta sisäänpääsyvaatimukset (esim. Cooper-testissä) kuin miehillä? Miksi näin jos kerran tasa arvoisia olemme?

Itse olen huolestunut riittävän älykkäiden ihmisten löytämisestä niihin puolustusvoimien tehtäviin joissa fyysinen voima ei ratkaise. "Riittävä" fyysinen kunto voisi riittää ja takuulla puolustusvoimiin hakevien harrastukset poikkeavat suuresti kuntotasovaatimuksistaan. Vaikkapa Cyber-turvallisuuden asiantuntevissa piireissä luulisi arvostettavan jotain muuta kuin paksua hauista tai reisilihasta. Samoin kovan luokan strategiaosaamisen harrastajissa.

Kai me kohta näemme puolustusvoimilla omat matu kiintiöt niin kuin poliiskouluun suunnitellaan? Tosin poliisikoulun moottoripyöräpoliisiksi hyväksyttiin noin vuosi sitten ensi kertaa nainen, mutta yllätys yllätys... hän läpäisi kaikki testit samoin kriteerein kuin miehille on asetettu. Tästä suorituksesta onnittelen kyseistä henkilöä ja kiitän poliisikoulun johtoa miesten ja naisten tasa-arvoistamisesta.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Moi Tommi,

tässä on se suuri ero: minusta yhteiskunnassa pitää pyrkiä yhdenvertaisuuteen - vaikka sitä ei koskaan täysin saavutettaisikaan - ja sinusta ei.

Sodankuva on muuttunut, minkä näkee jo siitä, että Euroopan maiden armeijoissa panostetaan määrän sijasta laatuun. Yhdessäkään maassa ole suunnitelmia palauttaa koko miesikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta, koska sellaiselle ei yksinkertaisesti ole tarvetta.

Eikä sellaiselle ole tarvetta meilläkään, se on historiallinen jäänne. Mieleen tulee väistämättä Alexander Stubbin vastaus, kun häneltä kysyttiin, miksi meillä on ns. yleinen asevelvollisuus: "Se on perinne, ja perinteistä on hyvä pitää kiinni."

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #13

Myös meillä on panostettu määrän sijasta laatuun. Reservin koko on laskenut merkittävästi viime vuosina. En tosin kiellä, etteikö näin olisi myös pakko ollut menetellä. Meidän tulee kyetä varustamaan joukkomme riittävällä materiaalilla. On kuitenkin raja, jonka alle on vaikea mennä ilman, että koko puolustusjärjestelmä menettää merkityksensä. Kyllä me voimme pääkaupunkia puolustaa vaikkapa 60.000 miehellä, mutta se ei paljon Oulussa lohduta. Ei se taistelija puolusta Helsingistä Kainuuta, vaikka sillä olisi hienompi sinko ja lämpötähtäin aseessa. Miten ajattelit itse ratkaista koko maan puolustamisen haasteet?

Euroopan uhkakuviin ei ole pitkään aikaan kuulunut Ranskaan vyöryvät panssariarmeijat. Neuvostoliittoa ei enää ole. Siksi asevoimien rakenne on muuttunut vahvasti. Suuri syy on kuluissa. Asevoimista on helppo leikata uhkakuvien pienentyessä. Ennen vastassa oli 40.000 panssarivaunua ja miljoonia miehiä. Määrät ovat nykyään pienempiä. Ongelma on se, että meidän rajallamme on aivan riittävästi voimaa, jota ei voi torjua 20.000 taistelijalla. Alankomaita se tuskin kiinnostaa.

Minunkin mielestäni yhteiskunnassa pitää pyrkiä yhdenvertaisuuteen, mutta ei järjettömyyksiin asti. Siinäkin on oltava realisti. Eettiseti vahvat tavoitteet ja joskus jopa utopiat ovat hyviä, mutta ne myös saattavat hajoittaa enemmän kuin rakentavat. Heti kun maailma ympärillämme muuttuu niin, että uhat häviävät ja lännessä sekä idässä on Ruotsin kaltainen valtio, siirtyy täällä asevelvollisuus museoon. Nyt suunta on aivan päinvastainen.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #18

Onko se "järjettömyyksiin asti menoa" että naiset ja miehet olisivat lain edessä yhdenvertaisia eikä kukaan enää joutuisi Suomessa sukupuolensa vuoksi vankilaan?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

On Tommi hiukan hupaisaa kun maalaat Puolustusvoimista kuvaa suvaitsevuuden ja moniarvoisuuden tyyssijana. Kenraali Gustav Hägglund jos kuka on täysiverinen Suomen puolustusvoimien kasvatti. Kun Hägglundilta kysyttiin, mitä hän olisi ajatellut jos hänen poikansa olisi valinnut siviilipalveluksen, Hägglund totesi, että hän olisi ajatellut epäonnistuneensa kasvatuksessa. Korjaa Tommi jos olen väärässä, mutta veikkaisinpa että tuommoinen henki on Puolustusvoimissa yleinen. Jotkut upseeerit eivät hyväksy edes ajatusta naisten ja miesten tasa-arvosta..

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #19

Tähän en vastaisi mielelläni julkisesti.

En allekirjoita tuota yleistä mentaliteettia. Puolustusvoimien henkilökunta on varsin hyvä läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta. Juuri tuon kaltaiset ajatukset vain ylläpitävät myyttejä. Meiltä löytyy vahvoja tasa-arvon puolestapuhujia ja sen vastustajia. Suvaitsevaisia ja rasisteja. Äijämentaliteetin sankareita ja feministejä. Kaikkea maan ja taivaan välillä. Se mitä GH sanoo, ei edusta kuin komentajaa itseään. Kannattaa myös muistaa, että jokainen meistä on aikansa ajattelun vanki ja mielipiteet usein vahvistuvat vanhemmiten.

Ovatko opettajat kaikki samanlaisia? Jos kaivan esiin rasistisen kommentin opettajan sanomana, ovatko kaikki rasisteja? Voidaanko profiloida tyypillinen opettaja? Kun tarkastelet tuota, vertaa Puolustusvoimiin. Vastaus on suurinpiirtein varmaan samankaltainen. On mahdollista löytää joitakin samankaltaisuuksia. Kuten vaikkapa meiltä se, että työntekijät ovat keskimäärin lainkuuliaisempia, keskimäärin pitävät urheilusta enemmän kuin oopperasta ja ovat keskimäärin perhekeskeisempiä. Sotilassosiologit varmaan voivat tässä asiassa olla parempia vastaamaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #23

Se, että Gustav Hägglundin arvomaailmalla varustettu kaveri nousee komentajaksi, kertoo aika paljon järjestelmän arvomaailmasta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #24

Tuo on kyllä typerin argumentti pitkään aikaan. Onneksi olkoon.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #26

Moi Aleksi,

suvaitseva organisaatio ei nosta johtajakseen ja keulakuvakseen suvaitsematonta patakonservatiivia. Turha tuosta on suuttua.

Mitä Hägglundiin tulee, lisää täällä:

http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174632-h...

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #32

Armeijassa menestyvät nationalistit, sen ei pitäisi olla mitenkään yllätys. Intin väliin jättämiseen voi olla monta syytä mutta jos Hägglundin pojan intin väliin jättämisen syy on se, ettei hän ymmärrä miten tärkeää Suomen puolustaminen on, on hänen kommenttinsa ymmärrettävä.

Väittämällesi upseerien misogynismille ei taida olla mitään todisteita kuin oma mututuntumasi (meillä komppanian päällikkö teki melkein rikosilmoituksen kun kersantin epäiltiin tuijottavan naisia) ja väittämä "yksi patakonservatiivi edustaa koko puolustusvoimia" on samaa tasoa "kaikki mamut raiskaa"-väittämän kanssa.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson Vastaus kommenttiin #19

Arno, vain puolustusvoimissa työskennellyt voi ymmärtää että puolustusvoimissa ei katsota henkilön ikään, uskontoon, sukupuoleen, etniseen taustaan tai mihinkään henkilöön itseensä liittyvään jos hän osaa työnsä hyvin. Sen lisäksi voin henkilökohtaisesti kertoa että esimerkiksi Jan Klenberg ja moni muu kenraali Suomen armejasta kunnioittaa ja asettuu tarvittaessa puolustamaan sotilaita sotilasarvoon katsomatta jos tarve sitä vaati. Uskot varmana että tälläistä amiraalia tai kenraalia kunnioitetaan hyvin korkealle myös sotilaiden, erikois-, ali- ja upseerien taholta. Tästä syystä työ hoidetaan niin hyvin kuin ne voi tehdä. Kunnioituksesta johtajan alaistensa tasa-arvoisesta kohtelusta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Israelissa myös naisilla on velvollisuus käydä armeija. Onko Israelin armeija huono?

Voisiko asevelvollisuuden tai sodanajan tehtävän perusteena olla fyysinen ja henkinen kyvykkyys? Kyllähän armeija-ajoilta muistaa, että siellä on miehiä, joista huokuu henkinen ja fyysinen heikkous ja vastaavasti siviilissä törmää naisiin, joilla olisi ollut kaikki edellytykset pärjätä armeijassa.

Toki saattaisi olla tietyiltä osin järkevää perustaa pelkkiin naisiin ja miehiin perustuvia yksiköitä. Kyllä tiedossa on, että hyvännäköinen nainen armeijassa miesten seassa johtaa sekstailuun, joka voi mutkistaa palvelusta ja yksikön suorituskykyä. Sen sijaan pelkistä naisista koostuva taisteluyksikkö voisi olla miehistä koostuvan vihollisjoukon taistelumoraalille heikentävä. Siinä ei välttämättä olisi kovin miehekäs olo patriarkaalisella vihollissotilaalla tulittaa kauniita, nuoria naisia.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Itse asiassa kun ajattelee sellaista tilannetta, jossa hyökkääjä sattuisi tulemaan idästä, naissotilasrintama voisi olla strategisesti hyvinkin tehokas maanpuolustuksen kannalta. Tällä hetkellähän itänaapurillamme ovat kovassa huudossa miehiset, traditionaaliset ja nationalistiset arvot. Kuinka tastelumoraalia romahduttavaa heille olisikaan, kun vastassa olisikin nuoria naistaistelijoita. Kuvat tapetuista naistaistelijoista leviäsivät maailmalle ja Venäjän armeijaa pidettäisiin patriarkaalisessa maailmassa raukkamaisena.

Miettikääpä, jos Venäjän miesten jääkiekkomaajoukkue saisi vastaansa Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen. Siinä menisi Venäjän miehiltä pasmat aivan sekaisin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Lampelto argumentoi erikoisin perustein tasa-arvon puolesta.
"Kuvat tapetuista naistaistelijoista..." lisäisin tähän vielä että raiskatuista ... niitäpä niitä juuri tarvitaan! Hyvä pojat, tätä on aito tasa-arvo?

Naisten mukanaolo rintamalla tasavertaisina miesten kanssa ei onnistu. Pakollisella asevelvollisuudella ei synny tasa-arvoa. Naiset ja miehet eivät maataisteluissa pysty samoihin tekoihin, ja naiset jäävät molemmin puolin miesten hyväksi käytön helpoiksi kohteiksi.

En pysty ymmärtämään tasa-arvovaatimusta, joka on yhtä kuin molempien sukupuolten samanlainen asevelvollisuus. Se ei ole mahdollista. Kyllä miesten kokemaan syrjintään pitää löytyä muita ratkaisuja.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #28

Nyt raottuikin näkymä mielenkiintoisten kysymysten äärelle:

1. Onko Israelin valtio ollut tyhmä ja moraaliton siinä, kun se on pakottanut naisetkin armeijaan? Eikö tämä ole päinvastoin voimaannuttanut naisia?
2. Pitäisikö Suomessa naisilta kieltää armeija, koska taistelussa heillä olisi mahdollisuus tulla raiskatuksi?
3. Onko riski raiskauksesta pahempi asia kuin riski kuolemisesta taistelussa?
4. Miksi oletat suoraan, että raiskauksia tapahtuisi? Tämähän on sama kuin olettaisi suoraan, että Lähi-idästä tulevat turvapaikanhakijamiehet raiskaavat suomalaisia naisia, mikä on poliittisesti epäkorrekti olettama.
5. Jos naisten osallistuminen sodankäyntiin vähentää riskiä tulla vieraan valtion miehittämäksi, niin eikö tämä juuri ole keino vähentää raiskauksia, joita syntyisi antautumisen jälkeen, joita vieraan valtion miehittäjät tekisivät siviilinaisille?
6. Sotaa käyvän naisen jääminen raiskausalttiiksi edellyttänee sotavangiksi jäämistä, joka ei ole erityisen yleistä.
7. Sota on OSALLE naisista liian kova paikka, mutta niin se on myös OSALLE miehistä. Sitten on miehiä JA naisia, ketkä sopeutuvat olosuhteisiin erinomaisesti. Miksi olet sitä mieltä, että henkisesti ja fyysisesti heikkojen miesten pitäisi osallistua maanpuolustukseen ja henkisesti ja fyysisesti vahvojen naisten puolestaan ei tarvitse?

Mikäli hyväksymme, että on vain miesten tehtävä puolustaa aseellisesti maata, niin eikö silloin tämä velvollisuus tulisi korvata miehille jollakin oikeuksilla, mitä menneisyyden konservatiivisemmassa yhteiskunnassa oli?

P.S. Ei minulla lopullista kantaa asioihin ole. Kunhan herättelen ajattelemaan.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #28

Vastakkain tasa-arvokysymyksessä eivät ole pelkästään naiset vs miehet. Onko miespuolisilla Jehovan todistajilla myös isompi riski tulla raiskatuksi sodassa ja siksi vapautus varusmiespalveluksesta? Miksi kaikista uskontoryhmistä tämä yksi lopunajan kultti on Suomen valtion erityissuojeluksessa? Onko raiskausperäinen perustelu?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #40

Jehovan Todistajien kohdalla kyseessä on uskontoperusteinen syy, joka koskee jokaista Jehovan Todistajaa. Muissa kristityissä (ja ei nyt tarvitse alkaa riitelyä siitä onko jonkun mielestä JT:t aitoja kristittyjä vai feikkejä) ei ole yleensä armeijan suhteen yhtä ehtotonta kantaa, vaan päinvastoin useimmat miehet käyvät armeijan/sivarin. Eli lyhyesti sanottuna suhtautuminen "älä tapa" sun muihin on suurpiirteinen/vertauskuvallinen/whatever lähes kaikilla muilla paitsi Jehovan Todistajilla, jotka muutenkin ottavat hyvin kirjaimellisesti kaiken.

Jehovan Todistajia on siis vähän vaikea pakottaa sotimisharjoituksiin, kun kaikkien kanta on että mieluumin kuollaan ja heittäkää vaikka leijonille tai vankilaan. Hassua sakkia toki, mutta onhan siinä vakaumusta. En ole varma onnistuisiko ns. pakotus siviilipalvelukseen.. muistaakseni oli jotain ongelmaa siinäkin ainakin sen verran että heidät on kokonaan vapautettu toistaiseksi.
****************************************************************

Ahvenanmaalaisilla on sitten omat oikeutensa luistella armeijasta/sivarista eli vapaakortilla kuten naisetkin tavallaan ovat.

Sinällään on mikä uskonto tahansa, niin armeijaan ei tarvitse mennä mikäli vakaumus estää. Kirjoittelee vain paperiin että uskonvakaumus estää tappamisen tai edes tappamiseen harjoittelun tai tuen antamisen organisaatiolle, jonka duuneihin tappaminen mahdollisesti joissain tilanteissa kuuluu. Sitten on matka sivariin. "Huumorimiehet" tietenkin ovat iät ja ajat selvittäneet tilanteen hankkimalla C-paperit mitä mielenkiintoisimmilla stooreilla, mutta mikäli ei aidosta syystä ole kyse, niin omasta mielestäni jokseenkin halpamaista.
******************************************************************

Kieltämättä siinä on selvä tasa-arvo-ongelma ettei naisten tarvitse tuollaisiin lähteä missään muodossa on sitten sivari tai armeija. Tuskin jokin "kansalaispalvelu" tai millä tittelillä vain olisi liikaa.. tosin miksi keksiä sivarin tilalle toista titteliä edes.

Ajan kanssa varmaan jotain ratkaisua löytyy jopa ääripäiden välistä (pakollisuus kaikille kokonaan tai vapaaehtoisuus kaikille kokonaan lienevät ääripäät). Mutta kuten useissa perinteissä, niin tässäkin laiva kääntyy perin hitaasti eli ottaa aikansa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Käydessäni Jerusalemissa, siellä oli Vanhassa kaupungissa israelilaisia sotilaita. Noin puolet oli naisia ja nuo naiset olivat uskomattoman kuumia rynnäkkökivääreineen päivineen. Ja myös toimintakykyisen näköisiä. Olisi tehnyt mieli pyytää treffeille, mutta en sitten ilennyt, kun siinä oli aika karskin näköisiä miessotilaita vierellä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jos on Kangasmaalla vaikeuksia ymmärtää Kotron tekstiä, niin vastaavasti Kangasmaan tekstistä järki löytyy vasta sitten kun muistaa että Kangasmaa kirjoittaa ammattisotilaan näkökulmasta. Muunlainen tarkastelunäkökulma olisi vähän sama kuin pappi kirjoittaisi miten Jumalaa ei ole olemassa.

Sillä, kokeeko joku asepalveluksen "hyödylliseksi" tai "voimaannuttavaksi" (ah. sana suoraan Me Naiset -lehdestä) ei ole minkään valtakunnan tekemistä sen kanssa, onko asevelvollisuus epätasa-arvoinen vai ei.

Yhtä vähän se, että "tehokkuuden tai tarpeiden pohjalta" asevelvollisuuden olemassaolo on perusteltua poistaa sen, että ainoastaan toista sukupuolta koskeva velvollisuus on epätasa-arvoinen.

Samoin, Kangasmaan on melko lailla turha uhriutua varusmiespalveluksen kutsumisesta koirakouluksi. Puolustusvoimien johtajaoppeja kahlatessa kummasti unohtuu, että aivan kuten missä tahansa muualla, strategisen tason ylevät linjaukset eivät välttämättä tavoita koko organisaatiota. Hämmästyttävän usein käy niin, että johtoportaan visioilla ei ole minkään valtakunnan kosketuspintaa todellisuuden kanssa.

Jos eivät vanhan liiton kantapeikot ihan täysin romuta Kangasmaan illuusiota erilaisten ihmisten kohtaamisesta, niin viimeistään keskenkasvuiset räkänokat varusmies"johtajina" perseilevät homman taatusti maaliin.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Hyviä pointteja Tomi.

Olen tehnyt työtä niin kentällä, kuin esikunnan syövereissäkin. Todellisuus kaikessa löytyy yleensä harmaan alueelta. Kouluttajat ovat erilaisia kuin 80-luvulla. Varusmiesjohtajille opetetaan yhä enemmän ihmisten kohtaamista yksilöinä. Käytänteitä on muutettu. Valvontaa lisätty. Mahdollisuuksia antaa palautetta kehitetty ja siihen on vastattu. Silti ylilyöntejä tapahtuu. Silti joku kokee tulleensa sorretuksi. Minun vastaukseni on se, että niin se on kaikkialla elämässä. Meillä hyvä puoli on se, että Pääesikunnan määräyksiä ei yleensä oteta vitsinä. Strategiat jalkautuvat normeina, ohjeina ja käskyinä. Ei Puolustusvoimilla ole varaa olla puuttumatta epäkohtiin. Ne ajat ovat jääneet taakse. Niin kuin ne suksivajan katolle käskyttäneet "persoonatkin", jotka tarinoissa elävät.

Mitä tulee tasa-arvoon, vastaan, kuten Arnollekin: tasa-arvoa ei voi irrottaa kokonaisuudesta. Maanpuolustus on kokonaisvaltainen asia ja koskettaa kaikkia suomalaisia. Asevoiman käyttö on äärimmäinen tilanne ja siihen valmistautuminen on poikkeuksellista toimintaa. Silti Puolustusvoimat pyrkii "epätasa-arvoisen" järjestelmän sisällä olemaan mahdollisimman tasa-arvoinen. Sekin on paljon.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kysyn vaan, koskeeko tämä " ihmisten kohtaaminen yksilöinä" ja "tasa-arvo" myös vihollisia esimerkiksi tykistön tulittaessa viholliskohdetta ?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Suoritin varusmiespalvelukseni Pohjan prikaatissa 1974-75, kyseinen aika ei jättänyt minuun huonoja tunnetiloja. Päällystö oli jo silloin erittäin asiallista, ryhmän johtajamme oli erittäin asiallinen tyyppi Kuusamosta.

Simputusta yrittäneet olivat yleensä toisten ryhmien johtajia, paras lääke tähän oli ettei suostunut tekemään sellaista joka oli mielivaltaista, ilmeisesti halusivat kokeilla kenen kantti kestää.

Päällystölle näitä asioita ei viety, simputukset myös loppuivat.

Yhteenveto varusmiespalveluksestani. Elin elämäni huolettominta aikaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Näissä keskusteluissa unohtuu se, että asevelvollisuus on valmistautumista sotaan. Sota on eri asia kuin varusmiespalvelu- tai reserviaika.
Intissä voi olla mukavaa ja hauskaa sekä pojilla että tytöillä, ja rinkat ja aseet kulkevat yhtälailla molempien sukupuolten seljässä. Tosi paikassa naiset joutuvat liian lujille - jos täyteen tasa-arvoon pyritään.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Suoraa puhetta!

Oletko kuitenkaan feministi?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #34

Kyllähän sillä on. Feminismi on länsimaille hyvin keskeinen tasa-arvoa edustava aatesuuntaus. On arvokeskustelun kannalta tärkeää, minkälaisia kantoja sen edustajilla on. Olemme länsimaisittain keskeisten arvokysymysten äärellä, kun puheena on feminismi ja tasa-arvo maanpuolustuksen kontekstissa.

Mikäli feministit ajattelevat, että todella on vain miesten velvollisuus puolustaa asein maata, aukeaa arvokeskustelu siitä, mitä velvollisuuksia yhteiskunnalla on esittää naisille, vai onko mitään? Vai voidaanko jopa todeta, kuten intuitiivisesti ehkä suurin osa meistä sisimmissään ajattelee: nainen on keskimäärin miestä arvokkaampi ja mies on uhrattavissa. Paitsi, jos mies on alfa. Se tuntuu monista meistä intuitiivisesti väärältä, että esim. Kimi Räikkösen, Robinin tai NHL-tähtien pitäisi olla tuolla rintamalla muiden tavisten kanssa pommitusten keskellä.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

EV. Näin se menee, naisille pitäisi antaa koulutus joka vapauttaisi miehet niihin tehtäviin jotka ovat naisille liian raskaita.

Tuskin asevelvollisilla on intissä mukavaa, olipa mies tai nainen, kaikilta odotetaan määrätyt suoritukset.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

En sisäistä tuota naisten vapauttamista kansalaispalveluksesta/velvollisuudesta miksi nyt sitten vain nimitetäänkin. Eihän kukaan ole kai sanomassa että naiset armeijaan pakotetaan kuten ei miehiäkään... sivariin sitten kuten miehet, jotka eivät mene armeijaan. Mikä ongelma? Kotirintamatehtäviä on yllin kyllin ja tuskin naiset ovat lottien ajoista heikentyneet merkittävästi.
Tai sitten miesten osalta tilannetta vapaaehtoisemmaksi eikä pakkovalintaa armeija/sivari. Jotta puolustuskyky säilyisi, niin tarvittaisiin kannustimia tarpeeksi suuren armeijan pitämiseen (näitä on moni käsitellyt jo) sekä NATO-jäsenyys (joka kyllä tarvitaan tekee muutoksia tahi pysyy nykyisessä epätasa-arvoisessa mallissa).

Ihme junnaamista melko yksinkertaisessa asiassa. Mutta toisaalta tämä on Suomi. Epätasa-arvo saa olla ja NATOon ei mennä tai sitten juostaan sinne suoraan kusi sukassa mikäli sus siunatkoon Ruotsi päättää sinne mennä eli seurataan-johtajaa-leikki toimii.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #45

Sehän olisi muuten aika mahtavaa, jos siviilipalvelus koskisi kaikkia armeijaan menemättömiä ihmisiä. Sen aikana koulutettaisiin kriisinajan selviytymiskeinoja kotirintamalla. Olisi huoltovarmuuden ylläpidosta toimintaan pommitustilanteissa, sekä ensiavun antamisesta toimimiseen vihollispropagandalle altistuessa.

BTW: Kuinka moni kaupungissa asuva suomalainen tietää miten toimia pommitustilanteessa ja missä on läheisin pommisuoja? Toimivatko väestöhälyttimet edes tällä hetkellä ja tunnistavatko ihmiset niiden äänen?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #45

Tämä olisi kansainvälisten sopimusten vastaista. Orjatyö on kiellettyä, paitsi asevelvollisuus. Pakkotyöhön valtion hyväksi ei voida määrätä. Naisille voidaan säätää asevelvollisuus, minkä voi halutessaan suorittaa sivarissa.

Jari-Matti Mäkelä

Rinnastetaanko Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset naisiksi vai mihin heidän erityisoikeutensa perustuvat? Puolustavatko feministit myös heitä feminiinisiin piirteisiin perustuen?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jehovan todistajat ovat siinä mielessä kunnioitettavaa porukkaa, jotta he menevät vaikka keskitysleiriin mieluummin kuin armeijaan yhtenä miehenä. Ei kannata veronmaksajien rahaa käyttää heidän pitämisekseen vankilassa, kun eivät kuitenkaan armeijaan mene.

Ahvenanmaa on liitetty Suomeen Kansainliiton päätöksellä vastoin heidän omaa tahtoaan. Korvaukseksi siitä on sovittu privilegioista, joista tämä on yksi. Itse asiassa lain mukaan ahvenanmaalaisten pitäisi suorittaa luotsi- ja majakkapalvelusta, mutta siihen ei ole koskaan ollut todellista tarvetta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #42

Pitää myös muistaa että moni ahvenanmaalainen ja Jehovan todistaja suorittaa vapaaehtoisena varusmiespalveluksen ja sellaisille henkilöillä taatusti motivaatio on kohdallaan.

Vapaaehtoisuus ei tarkoita sitä että joka ikinen kieltäytyisi. Jos tarkoittaisi, on asevelvollisuus entistä tärkeämpi asia.

Varmasti varusmieskoulutusta kehitetään suuntaan jos toiseenkin jatkossakin. Asevelvollisuuteen perustuvan armeijan vastakohta ei myöskään ole pelkästään ammattilaisista koostuva. Kannattaa pitää mielessä että lähes kaikilla ammattiarmeijaa ylläpitävillä mailla on myös reservi ja sen tukena tarvittaessa vielä kansalliskaarti tai vastaava.

Käyttäjän AnttiKarvola kuva
Antti Karvola Vastaus kommenttiin #51

@51

Kuinka moni ahvenanmaalainen ja Jehovan todistaja tarkalleen suorittaa vapaaehtoisena varusmiespalveluksen?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #55

#55

Siihen varmaan puolustusvoimilla on tarkat vastaukset. Omana varusmiesaikanani noita kyllä oli useita. Niin myös kun olen kuunnellut jälkikasvun ja kaveripiirinsä tarinointia.

Käyttäjän JukkaJonninen kuva
Jukka Jonninen

Olen Arnon tekstin kanssa pitkälti samaa mieltä, mutta ymmärrän myös Tommia. Olisi kuitenkin mukava, jos päästäisiin vihdoin keskustelemaan asiallisesti ilman toista mieltä olevien tarpeetonta teilaamista.

Tämä on hyvä aloittaa asioista, joista allekirjoittanut, Tommi – ja ymmärtääkseni myös Arno lienevät samaa mieltä:
1. Suomella on potentiaalinen sotilaallinen uhka itärajan takana.
2. Suomella tulee olla uskottava itsenäinen puolustus.
3. Tämä puolustus tulee järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti, koska resurssit ovat rajallisia.
4. Tasa-arvo on tärkeä tavoite.
5. ..Mutta siitä voidaan esim. kansallisen turvallisuuden perusteella jossain määrin tinkiä, mikäli tämä on aivan välttämätöntä.

Lähden siitä, että näistä perusasioista ollaan samaa mieltä. Nähdäkseni näistä viidestä periaatteesta 3 ja 5 ovat niitä, joista tulisi käydä keskustelua - keskustelijat voinevat allekirjoittaa nämä perusperiaatteet, mutta ovat käsittääkseni erimielisiä seuraavista kysymyksistä:
1. Onko nykyinen asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä kustannustehokkain mahdollinen?
2. Edelliseen liittyen: onko se niin paljon muita realistisia saman puolustuskyvyn takaavia malleja (kustannus)tehokkaampi, että se oikeuttaa sukupuolten ja aatteellisten ryhmien eriarvoisen kohtelun?

Vihreä miesliike on esittänyt varsin laajaan taustatyöhön perustuvan oman armeijamallinsa (http://ohion.fi/aineisto/Vimili_armeijamalli_04102...). Siinä puolustus järjestetään vapaaehtoisella 137 000 sotilaan (operatiivinen reservi 52 000 alle 29-vuotiasta) reservillä. Palveluksesta ja reservissä olosta maksetaan palkkaa (uran aikana keskimäärin noin 63 000 euroa) ja kertausmääriä nostetaan 130 000 vuorokaudesta 1,5 miljoonaan. Puolustusbudjettia kasvatetaan nykytasosta 15 %:lla (asehankintoja lisätään, jatkuva kertaaminen maksaa myös), mutta julkinen talous säästää nykyjärjestelmään verrattuna noin 8 %, kun mukaan lasketaan työvoiman kasvun tuomat varotulot. Jokaisen reserviläisen varustukseen voidaan laittaa 3x enemmän rahaa kuin nykymallissa.

Jotta pääsisimme keskustelussa eteenpäin, olisi mielenkiintoista kuulla, miten Tommi näkee tämän mallin. Jos laskuissa on virheitä, niin kuulisin siitä mielelläni, jotta voisin korjata mallia mahdollisten virheiden johdosta. Pidän aivan mahdollisena, että mallissa on sokeita pisteitä, jolloin nykymalli saattaa olla paras mahdollinen em. perusperiaatteiden nojalla. Mutta keskustelua ei vie eteenpäin ”16 000 palkkasotilaan” mallin toistelu ainoana vaihtoehtona.

Uskoisin, että valtaosa keskusteluun aktiivisesti osallistuvista haluaa Suomelle mahdollisimman turvallisen aseman. Ja hyväksyvät sen, että meillä tulee olla vahva armeija pelotteena, joka estää jo hyökkäyksen suunnittelun, kun mahdollinen vihulainen toteaa homman käyvän liian kalliiksi. Tästä syystä olisikin hyvä miettiä, tarjoaako nykymalli sen parhaan mahdollisen pelotteen, vai olisiko sille jokin vielä parempi vaihtoehto. Nykymallissa suurin osa resursseista kuluu kouluttamiseen varustetason ylläpidon ja kertaamisen kustannuksella. Nykymallissa ei myöskään ole koko aikaa laajoja yhtymiä aseissa mahdollista yllätyshyökkäystä torjumassa, kuten Vimilin mallissa olisi (jatkuva kertaus). Jo tämä asettaa ainakin nykylainsäädännöllä ylimääräisen turvallisuutta heikentävän elementin, kun valmiustason nosto vaatii poliittisen päätöksen, jonka hintaa saatetaan pitää niin korkeana, että tarvittavat päätökset tehdään liian myöhään, tai ei ollenkaan.

On poliittinen realiteetti, että kansanedustajilla on hyvin korkea kynnys kritisoida nykymallia sen ollessa niin suosittu kansan keskuudessa. Ja puolustusvoimat – aivan oikein – ottaa käskyjä kansan valitsemilta poliitikoilta eikä voi itse sotkeutua tähän keskusteluun kuin hyvin rajallisesti. Tässä tilanteessa on kansalaisyhteiskunnan – meidän – velvollisuus tuoda esille vaihtoehtoja, jotka voivat viedä keskustelua eteenpäin ja tällä tavalla edesauttaa itsenäisen uskottavan puolustuksen kehittämistä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tässäpä oli hyvää analyysia!

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä. Tuolta pohjalta - plus sotilaallinen liittoutuminen - voisimme rakentaa kustannustehokkaan, moderneihin uhkakuviin vastaavan uskottavan ja tasa-arvoisen puolustuksen.

Olen jo vuosikaudet yrittänyt tarjota tuota armeijamallia näissä keskusteluissa, mutta siihen ei valitettavasti tartuta. Asevelvollisuuden vaihtoehtona nähdään kumma kyllä vain epärealistisen kallis tai mitättömän pieni ammattiarmeija - tai pahimmillaan "palkka-armeija".

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Okei Jukka. Otetaan haastetta vastaan. Olen ollut 12 vuotta Pääesikunnan viestinnässä töissä, mutta en voi väittää olevani kaiken asiantuntija. Päin vastoin. Alla olevat vastaukset ovat omiani, eivätkä PV:n virallisia vastauksia. Niitä voi tarvittaessa kysyä virka-aikana. Suunnitteluosaston ja henkilöstöosaston asiantuntijat antavat tarkat ja viralliset vastaukset jos niitä pyydetään.

Vimin malli on tuttu. Olin kuuntelemassa sen esittelyä aikanaan mm. eduskuntatalolla. Malliin on käytetty todella paljon aikaa ja pohdintaa. Jopa ilman Puolustusvoimien taustatietoja se on ansiokas työ. Ansiokkaammaksi sen tekee vielä se, että se on nimenomaan vihreiden työ. Vihreät eivät juuri ole olleet turvallisuus- tai puolustuspolitiikan kärkipuolue.

Mallin alussa olevia kalvoja en kommentoi sen enempää. Tiedot vanhenevat nopeasti ja Ukrainan kriisin tuomat vaikutukset ovat muuttaneet lukuja.

Kalvo "yleinen asevelvollisuus ei enää toimi" on poliittinen kannanotto. Väittämät ovat osittain oikeita, osittain vääriä ja ideologisesti latautuneita. Liberaali yksilönvapauden aate heijastuu näistä vahvasti. Valtion tehtävä ei ole puuttua yksilön oikeuksiin. Henkilökohtaisesti en ole näin liberalisti. Mutta sitähän tässä ei kysytä.
Puolustusvoimilla sen sijaan ei ole ideologiaa. Väittäköön sitä ken tahtoo. Puolustusvoimat miettii aina sitä, miten perustehtävät voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Puolustukselle on sinänsä aivan sama onko sen toteuttamisen sisällä yksilönvapaudet erittäin suuret tai erittäin pienet. Puolustusvoimat on kuitenkin osa kansalaisyhteiskuntaa ja siksi noudattaa myös sen eettisiä linjauksia ja säädettyjä lakeja. Puolustusvoimien on mukauduttava yhteiskunnan vallitsevaan henkiseen tilaan, vaikka se heikentäisi puolustusta.

Taloudelliset seikat on väännetty taasen moneen kertaan Ohi on -jengin kanssa. Heidän premissinsä ovat jälleen yksilölähtöisiä. Puolustusvoimat taasen ottaa ensiksi huomioon omat toimintamäärärahansa, suhteuttaa ne toimintaansa ja pohtii vasta sitten yksilölle osuvia kustannuksia. Ne eivät jälleen ole puolustuksen kannalta kaikkein tärkeimpiä. Lisäksi varusmiesten sosiaalietuudet ovat toisten hallinnonalojen vastuulla.
Mitä tulee hyötyihin ja haittoihin, en jaksa tässä enää aloittaa vääntöä. Varusmiespalveluksen suorittamisesta tulee sekä kustannuksia, että hyötyä yhteiskunnalle ja yksilölle. Fundamentalisteille ei kelpaa se, että siitä voisi olla myös hyötyä. Sen myöntäminen rikkoisi heidän viestinsä. Jälleen kerran Puolustusvoimien perustehtävien kannalta ei ole niin tärkeää pohtia yksilöllistä hyötyä. Se on positiivinen sivutuote. Puolustusvoimat panostaa kyseiseen asiaan yhä enemmän, koska yhteiskunta niin haluaa.

Kolmannessa kysytään, onko määrään panostaminen uhka puolustukyvylle? Pääesikunta laskee aina määrän, kaluston ja tarpeen, sekä uhkakuvan välisiä suhteita. Ei meillä ole mitään miesmääräfetissiä. Jos pärjäisimme 50.000 miehellä, esittäisimme sen kaltaisia lukuja reservin vahvuudeksi. Toisaalta, jos eläisimme kuplassa ja meillä olisi valtavasti rahaa, olisi meillä varmaan suuri vahvuus hyvin varustettuna. Vahvuus on aina kompromissi resurssien, uhkakuvien ja yhteiskunnan politiikan paineissa.

Mallin peruspiirteet onkin sitten hieman arveluttava. Jos ajatellaan, että esim. Ilmavoimat, Merivoimat ja Pääesikunta haukkaa 90.000 taistelijaa, on selvä, että 47.000 ei riitä Maavoimien vahvuudeksi puolustamaan koko maata. Se tarkoittaisi 100.000 miehen häviämistä Maavoimista. Logistiikasta, taistelevista joukoista ja monilta muilta erikoisaloilta loppuisi samantein torjuntakyky. Samalla potentiaalinen vastustaja kasvattaa sotilaallista voimaa naapurissa.
Ottamalla pois 20% sotilaista häviää kouluttajia niin paljon, että laatu laskee voimakkaasti. Ottamalla pois 50% siviileistä katoaa erityisasiantuntijoita, hallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmäasiantuntijoita niin paljon, että suunnittelijoiden aika menisi byrokratian ylläpitämiseen, eikä puolustuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Materiaalihankintojen kasvattaminen 10% ei korvaa tulevia puutteita. Menopaineet ovat kovat myös esim. toimintamäärärahoissa. Kertausharjoitusten määrän kasvattaminen kymmenkertaiseksi vaatii kymmenkertaisen määrän työtä. Tiedätkö kuinka valtava ponnistus on tuhannen miehen kertauttaminen?
Vimi olettaa, että suomalaisten korkea maanpuolustustahto tuottaisi paljon vapaaehtoisia. Ruotsin kokemukset eivät rohkaise näin ajattelemaan. Varusmiespalvelukseen on helppo mennä, kun myös naapurin poika on menossa. Vapaamatkustaminen on aina merkittävä ongelma yhteiskunnassa. On helppo ajatella, että isänmaa on tärkeä, mutta joku muu saa hoitaa nuo vaikeat hommat. Tämä on yksi merkittävimmistä inhokeistani vihreiden mallissa. Aivan kuin yhteiskunnassa olisi oikein, että muut hoitavat vaikeat ja vaaralliset työt ja minä naureskelen taustalla. Se on itsekeskeistä ja moraalitonta ajattelua näin pienessä yhteiskunnassa, jossa jokaisen panos on tärkeä.
Yksilöiden ominaisuuksia ei kutsunnoissa kattavasti voida selvittää. Varusmiespalveluksen ensimmmäiset kahdeksan viikkoa ovat erinomainen mittari selvittämään, kenessä on johtaja-ainesta tai osaamista erityisaloilla.

Jotta tästä ei tule romaania tiivistän lopuksi:
1. Vimin mallissa reservin koko ei riitä koko maan puolustamiseen. Luopumalla koko maan puolustamisesta, voidaan 137.000 taistelijaa pitää jotenkin riittävänä. Puolustamme vain pääkaupunkiseutua.
2. Puolustusvoimien henkilöstöleikkaukset ovat jo nyt vaikeuttaneet toimintaa merkittävästi. Leikkaamalla 20% henkilökunnasta leikkaamme sekä sodan ajan suorituskykyä merkittävästi (avaintehtävät) sekä asevoimien laatua niin koulutuksessa, kuin suunnittelussa. Siviilileikkaukset ovatkin sitten jo aivan absurdeja (50%).
3. Kertausharjoitusten määrät eivät ole realistisia. Reserviläiset eivät järjestä niitä itse. Pystyisimme toteuttamaan ehkä 25% lisäyksen nykytavoitteisiin. Esitätte 1000% lisäystä.
4. Muiden lukujen osalta kannattaisi olla yhteyksissä Pääesikuntaan, jos haluaisi testata omia ajatuksiaan. Voin sanoa, että niissä on paljon virheitä. Joidenkin lukujen osalta vastauksia ei voida antaa, mikä tekee tästä keskustelusta jokseenkin vaikean.

Yhtä asiaa haluaisin korostaa. Ohi on -jengi ja muutamat muut kuvittelevat, että Puolustusvoimat pitää asevelvollisuudesta kiinni perinteiden tai jonkun muun mystisen syyn tähden. Näin ei ole. Meille asevelvollisuus on tällä hetkellä paras tapa tuottaa se suorituskyky ja laatu mitä me laskemme Suomen puolustuksen tarvitsevan.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Meille asevelvollisuus on tällä hetkellä paras tapa tuottaa se suorituskyky ja laatu mitä me laskemme Suomen puolustuksen tarvitsevan."

Jos asevelvollisuus lakkautettaisiin, ja siirryttäisiin vapaaehtoismalliin, koulutettavien varusmiesten määrä todennäköisesti korjattaisiin järkevälle tasolle, eli alle puoleen nykyisestä. Koulutusmäärien laskiessa myös PV:n kouluttajien työpaikat vähenisivät ja muutenkin organisaatiota muutettaisiin rajusti.

On siis ymmärrettävää, että PV haluaa pitää kiinni asevelvollisuudesta. Organisaatiot yleensä vastustavat kaikkia muutoksia, jotka voivat johtaa työpaikkojen vähenemiseen.

Olisi kiinnostava tietää, keitä olivat ne kenraalit, jotka kävivät kertomassa Jussi Niinistölle, että varusmiehet ovat tarpeettomia ja tarvitsemme ammattiarmeijan. Kenraalit ymmärrettävästi tekivät tämän salaisesti, sillä mielipide oli PV:n ns. virallisen linjan vastainen: http://www.suomensotilas.fi/puolustusministeri-suo...

"Kun viime vaalikaudella toimin puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, moni suomalainen kenraali tuli yksityisissä yhteyksissä höpisemään pienen tehokkaan ammattiarmeijan tarpeellisuudesta ja varusmiesten tarpeettomuudesta."

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa Vastaus kommenttiin #52

No niin Roope. Ensinnäkin kannattaa alkaa ymmärtämään politiikkaa. Perussuomalaisten agendassa on voimakkaasti esillä juuri asevelvollisuus. Myös puolustusministeri on perussuomalainen. Politiikassa on tapana heittää vastapalloja viittaamatta eksakteihin lähteisiin ja tulkita sanomisia omaa poliittista agendaa tukeviksi. Ministerillä on aina kaksoisrooli. Jos puolustusvoimien johto haluaisi eroon asevelvollisuudesta, se sanottaisiin myös ääneen.

Se, että uskot Puolustusvoimien pitävän työpaikoistaan kiinni vain oman hyödyn tavoittelun vuoksi kuvastaa maailmankuvaasi. Sinulle yksilön vapaudet ja myös etu on kaikki kaikessa. Näet samaa ahneutta ja voitontavoittelua kaikessa ja siksi luot salaliittoteorioita Puolustusvoimista. Sinulle on mahdotonta nähdä aitoa tahtoa täyttää perustehtävä. Silti Puolustusvoimat pitää loppuun asti kiinni osaavista ihmisistään. Me säästämme mieluummin vaikka seinistä ja ahtaudumme pieniin tiloihin, jotta emme menettäisi suurinta pääomaamme, eli osaamista ja motivoitunutta henkilöstöä.

Et halua edes ymmärtää puolustussuunnittelun perusteita. Haluat ajaa äärimmäistä liberaalia ajattelumallia kaikkeen yhteiskunnassa. Siihen ei sovi kollektiivinen toiminta, yksilön velvollisuudet yhteiskunnassa tai ratkaisumallit, joissa yksilö joutuu antamaan jotain omastaan toisille. Sinulla on siihen täysi vapaus, mutta et ymmärrä sitä, että Puolustusvoimat ei toimi ideologiselta pohjalta. Kuten jo aiemmin sanoin, ideologioiden takaa kurkistavat kiväärin piiput. Vierastamme kaikkea toimintamme politisointia. Me olemme päämääräorientoitunut organisaatio, emme ideologioista juopunut joukko.

En jatka Roope vääntöä näistä asioista kanssasi enempää. Jos saat puolueet kuuntelemaan agendaasi, pääset vaikuttamaan myös puolustusratkaisuihin. Puolustusvoimat toteuttaa puolustusjärjestelmän suunnittelua poliittisten päätösten perusteella. Niitä ovat mm. asevelvollisuusjärjestelmä, resurssit ja uhkakuvat. Puolustusvoimien tulee antaa julkista tietoa puolustussuunnittelun perusteista. On aika mielenkiintoista, että niillä ei näytä olevan mitään vaikutusta mielipiteisiisi. Aivan kuin valehtelisimme kansalaisille tahallisesti. Jos et luota puolustussuunnittelumme perusteisiin, olet kai sitten syvemmän tiedon lähteillä kuin me.

Kiitos kuitenkin monista hyvistä avauksista. Puolustusvoimien viestinnän tehtävä on kertoa Puolustusvoimista kansalaisille. Nämä kirjoitukset vievät omaa vapaa-aikaani, joten kohtuuden nimissä siirryn vapaalle Ohi on -väittelystä. Onnea ja menestystä poliittiseen vaikuttamiseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onko todella niin, jotta PV uskoo kykenevänsä puolustamaan koko maata tällä hetkellä. Tottakai näin virallisesti sanotaan, mutta...

Ymmärtääkseni esim. Ahvenanmaa miehitetään päivässä, en ymmärrä, miten Suomi voisi sitä puolustaa?

Käyttäjän JukkaJonninen kuva
Jukka Jonninen

Hienoa, että Tommi esität rakentavaa kritiikkiä mallia kohtaan. Osa kritiikistäsi on sellaista, jonka mäkin näen erittäin relevanttina. Osa taasen on sellaista, jota en suurimmaksi osaksi voi allekirjoittaa. Tässä vastauksia:

*Taloudelliset seikat, Tommi: ”Heidän premissinsä ovat jälleen yksilölähtöisiä. Puolustusvoimat taasen ottaa ensiksi huomioon omat toimintamäärärahansa, suhteuttaa ne toimintaansa ja pohtii vasta sitten yksilölle osuvia kustannuksia.”

Jukka: Vimilin malli tosiaan katsoo asevelvollisuutta myös yksilön näkökulmasta, samoin kansantalouden. On paljon sellaisia tilanteita, joissa puolustusvoimien (ainakin lyhyen tähtäimen) etu on vastakkainen yksilöiden ja kansantalouden – vaikka Puolustusvoimat jälkimmäisiä viime kädessä pyrkiikin suojelemaan. Mallissa tuodaan esille asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannus kansantaloudelle sekä yksilölle. Käytännössä siinä ulosmitataan tämä vaihtoehtoiskustannus takaisin puolustukseen antamalla vapaaehtoisille palkkaa reservissä olosta ja puolustusvoimille lisää määrärahoja.

*Varusmiespalveluksen hyödyt ja haitat: Tommi: ”Varusmiespalveluksen suorittamisesta tulee sekä kustannuksia, että hyötyä yhteiskunnalle ja yksilölle. Fundamentalisteille ei kelpaa se, että siitä voisi olla myös hyötyä. Sen myöntäminen rikkoisi heidän viestinsä. Jälleen kerran Puolustusvoimien perustehtävien kannalta ei ole niin tärkeää pohtia yksilöllistä hyötyä. Se on positiivinen sivutuote. Puolustusvoimat panostaa kyseiseen asiaan yhä enemmän, koska yhteiskunta niin haluaa.”

Jukka: Totta kai varusmiespalveluksen suorittamisesta on hyötyä monille (ehkäpä suurimmalle osalle) yksilöistä, samoin yhteiskunnalle laajemmin. Asevelvollisuus ja siinä sovellettava johtamistapa on mennyt paljon terveempään suuntaan viime vuosikymmeninä ja Puolustusvoimat ovat tehneet hyvää työtä hyötyjen maksimoimiseksi mm. kansanterveyden kannalta. Kyse on siitä, ovatko nuo hyödyt suurempia kuin vaihtoehdossa, jossa armeijan käy vain noin 40 % nykymäärästä ja loput käyttävät aikanansa töissä ja opiskellen. Esimerkiksi samat johtamishyveet opitaan laajan joukon voimin myös Vimilin mallissa, samoin myös Vimilin mallissa armeijan käy hyvin heterogeeninen joukko suomalaisia (tosin ei ehkä yhtä heterogeeninen kuin nykyään).

*Panostaminen määrään laadun kustannuksella? Tommi: ”Pääesikunta laskee aina määrän, kaluston ja tarpeen, sekä uhkakuvan välisiä suhteita. Ei meillä ole mitään miesmääräfetissiä. Jos pärjäisimme 50.000 miehellä, esittäisimme sen kaltaisia lukuja reservin vahvuudeksi.”

Jukka: Lienee poliittinen realiteetti, ettei pääesikunta voi ehdottaa sellaista reservin kokoa, joka sotii vastoin yleistä asevelvollisuutta. Nykyinen 230 000 sotilastakin alkaa olla jo niin pieni, että se alkaa herättämään kysymyksiä koko ikäluokan kouluttamisen mielekkyydestä.

*Armeijan koko: Tommi: ”Jos ajatellaan, että esim. Ilmavoimat, Merivoimat ja Pääesikunta haukkaa 90.000 taistelijaa, on selvä, että 47.000 ei riitä Maavoimien vahvuudeksi puolustamaan koko maata. Se tarkoittaisi 100.000 miehen häviämistä Maavoimista. Logistiikasta, taistelevista joukoista ja monilta muilta erikoisaloilta loppuisi samantein torjuntakyky.”

Jukka: Tuo 90k taistelijaa on kyllä aikamoinen yliarvio ko. toimintojen sodan ajan todellisesta vahvuudesta. Se saattoi olla paperilla 360 000 miehen reservissä näin, mutta todellisuudessa tarve on paljon pienempi. Hedelmällisempää olisi verrata Vimilin 137 000 taistelijan reserviä nykyiseen 230 000 reserviin (tästä tuskin ko. toiminnot vievät 90k taistelijaa). Eli missä määrin parempi koulutus ja varustetaso riittävät kompensoimaan 40 % pienempää taistelijamäärää? Ja vielä siten että tarkastelussa otetaan huomioon Vimilin mallin tuomat muut turvallisuushyveet, mm. tuo mainitsemani kertauksen tuoma jatkuva sotilaallinen valmius. Mutta mikäli lukumäärä on ongelma, niin mallia rukkaamalla sitä saadaan kyllä nostettua ainakin muutamalla kymmenellä tuhannella esim. jonkinlaisen suojajoukkotehtäviin tähtäävän kevyemmän koulutusmuodon lisäämisen keinoin.

*Ammattisotilaiden määrä, Tommi: ”Ottamalla pois 20% sotilaista häviää kouluttajia niin paljon, että laatu laskee voimakkaasti. Ottamalla pois 50% siviileistä katoaa erityisasiantuntijoita, hallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmäasiantuntijoita niin paljon, että suunnittelijoiden aika menisi byrokratian ylläpitämiseen, eikä puolustuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.”

Jukka: Tässä on ehkä Vimilin mallissa pieni looginen virhe. Käytännössä ammattisotilaiden määrää ei ehkä voida aivan noin paljon vähentää, koska kertaus lisääntyy niin paljon. Eli osa heidän palkoistaan on laskettu Vimilin mallissa toimintamenojen puolelle. Siviilien vähentäminen liittyy ennen kaikkea varuskuntatarpeen voimakkaaseen pienentämiseen ja siihen liittyvien tukitoimintojen tarpeen katoamiseen. Mutta jos tämä on ongelma ja siviilien määrä pidetään korkeampana, niin vaikutus laskelmiin on verrattain pieni.

*Kertausharjoitusten kalleus, Tommi: ”Kertausharjoitusten määrän kasvattaminen kymmenkertaiseksi vaatii kymmenkertaisen määrän työtä. Tiedätkö kuinka valtava ponnistus on tuhannen miehen kertauttaminen?”

Jukka: Mallissa on kerrottu kertausharjoitusten päivähinta (saatu julkisista lähteistä) päivien lukumäärällä ja lisätty reserviläisten palkkamenot päivien suhteessa. Käytännössä tuolla kertausharjoitusten lisäämisellä on mallissa useiden satojen miljoonien kustannuksia kohottava vaikutus (toimintamenot +350Me, palkkamenot +250Me = 600Me). Mutta se on siis huomioitu laskelmissa. On tärkeätä ymmärtää, että Vimilin mallissa koko puolustusvoimien toimintalogiikka muuttuu. Kun se on nykyään ennen kaikkea varusmiesten koulutusorganisaatio, olisi se Vimilin mallissa käytännössä kertausorganisaatio. Tällöin myös sana ”kertaus” tulisi vaihtaa sopivampaan. Eli se ei enää olisi mikään valtava ylimääräinen ponnistus, vaan sitä normaalia perustoimintaa.

*Vapaaehtoisten määrä, Tommi: ”Vimili olettaa, että suomalaisten korkea maanpuolustustahto tuottaisi paljon vapaaehtoisia. Ruotsin kokemukset eivät rohkaise näin ajattelemaan. Varusmiespalvelukseen on helppo mennä, kun myös naapurin poika on menossa.”

Jukka: Tämä on kritiikistä ehkä se terävin ja asia, joka allekirjoittanutta eniten mietityttää Vimilin mallissa. Eli ei vain se, saadaanko tarpeeksi koulutettavia, vaan ennen kaikkea se, saadaanko ikäluokan parhaimmistosta tarpeeksi suuri osuus mukaan. Mallissa palkka on reservin vaiheesta riippuen 1500 – 4000 e/kk. Uskoisin, että tämä houkuttelee monia. Mutta vielä enemmän houkuttelee se, että armeijaan päästään, ei jouduta. Uskon puolustustahdon olevan niin vankka ja perinteiden niin jykeviä, että reserviläisyys merkitsee myös eräänlaista sosiaalista nousua, joka houkuttelee nuoria mukaan. Ruotsiin ei tule suoraan verrata – siellä palkkataso on paljon pienempi ja perinteet heikommat.

*Puolustusvoimien agenda, Tommi: ”Yhtä asiaa haluaisin korostaa. Ohi on -jengi ja muutamat muut kuvittelevat, että Puolustusvoimat pitää asevelvollisuudesta kiinni perinteiden tai jonkun muun mystisen syyn tähden. Näin ei ole. Meille asevelvollisuus on tällä hetkellä paras tapa tuottaa se suorituskyky ja laatu mitä me laskemme Suomen puolustuksen tarvitsevan.”

Jukka: Asevelvollisuus on ehkä tällä hetkellä Puolustusvoimien näkökulmasta paras mahdollinen poliittisesti realistinen järjestelmä. Siellä saatetaan ajatella, että koska vaihtoehto olisi todennäköisesti paljon huonompi, on viisainta keskittyä puolustamaan nykyistä järjestelmää kaikkine vikoineenkin, eikä päästää ”pullon henkeä irti”. Ruotsin esimerkki varmasti myös vaikuttaa, kaikki ei siellä mennyt kuin Strömssössä, kun asevelvollisuudesta luovuttiin. Paljon vaikuttaa myös se, että asevelvollisuuden kannatus varmaan monissa piireissä myös puolustusvoimissa samaistetaan isänmaallisuuteen – onhan tätä jankutettu ammattisotilaan lapsuudesta lähtien kaikkialla. Tällöin kognitiivinen dissonanssi muokkaa ajattelua valtavasti.

Luotan kuitenkin Pääesikunnan ja Puolustusvoimien suunnitteluosaston ammattitaitoon ja uskon, että siellä osataan katsoa aihetta asiantuntevasti ja realistisesti. Uskon, että siellä valtaosa rakentaisi Suomen puolustusratkaisun aivan eri tavalla kuin nykyään, mikäli saisivat sen tehdä fiksatuilla resursseilla tyhjästä ilman mitään poliittista painetta tietynlaisiin ratkaisuihin. Ehkäpä siellä ajatellaan, että tämä (yleinen asevelvollisuus) on parasta mitä on tarjolla ja sitä kannattaa puolustaa huonomman vaihtoehdon (vesitetty vapaaehtoisuus) pelossa.

Vaihtoehtoisten mallien rakentaminen ja esille tuonti onkin yksi keino tukea poliittisesti äärimmäisen vaikeata tavoitetta saada puolustusratkaisuamme kehitettyä parempaan suuntaan. Tässä näiden vaihtoehtojen esittäjät eivät ole Puolustusvoimien vihollisia, vaan tärkeimpiä liittolaisia, jotka tekevät ”likaista työtä” heidän puolestaan. :)

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Väitän empiiristen havaintojeni nojalla Puolustusvoimien henkilöstön murskaenemmistön olevan raudanlujia pasifisteja.

Perustelen väitteeni edelleen toisaalta heidän ammattinsa myötä ymmärrettävästi muodostuneeseen asiantuntemukseen sodan todellisesta luonteesta ja - sanotaanko - ominaisuuksista, sekä vuosikymmenten mittaan käytyihin keskusteluihin oman perheen, suvun ja lähipiirin henkilöiden kanssa - heistä sentään kolme ovat tai olivat aikanaan korkea-arvoisia upseereja.

Ja kuten sotilaspiireissä on tavallista, myös sosiaalinen elämä pyöri laajalti kollegojen ja heidän perheidensä seurassa. Niin ollen tuli kasvuympäristössä oltua paljon ammattisotilaiden ympäröimänä.

Minkäänlaista yleisen ja pääosin vasemmistolaisen näennäis-intellektuellin demonisoinnin mukaista "sotahulluutta" tai kiihkomielisyyttä en heissä havainnut, päinvastoin.

Muodissa olevaan idealistiseen polarisointiin ja - totta tosiaan - demonisointiin tukeutuvassa keskustelussa edellä olevat virkkeeni toki murskataan säälittä. Toista se on maissa, joissa eriäviä mielipiteitä ei saa esittää...

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ #47/MN: "Väitän empiiristen havaintojeni nojalla Puolustusvoimien henkilöstön murskaenemmistön olevan raudanlujia pasifisteja. "

Vähän asian vierestä, mutta en malta olla tässä kohtaa mainitsematta, että muistaakseni viime vuosituhannen puolella kenraalikuntaan ylennettiin henkilö, joka oli käynyt myös yhteiskunnallisen kansanopiston eli tässä tapauksessa Sirola-opiston. Kadettikouluun pääsy taisi tuottaa eniten hankaluutta. Hänen pasifistisuuttaan ei sen koommin kukaan epäillyt.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tässä yksi tasa-arvoinen ratkaisumalli, joka virisi näiden keskusteluiden pohjalta: http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2165...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Tämän blogikirjoituksen ja sen kommentit läpilukeneena olen entistäkin vakuuttuneempi yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuudesta ja myös siitä, että maamme tarvitsee pinta-alansa puolustamiseksi massa-armeijan, jonka koko voisi hyvinkin olla entiseen tapaan miljoonaluokkaa.

Asevelvollisuudella on myös sosiaalipsykologisesti merkittävä funktio, joka identifioi yksilöitä kansakuntaan ja asettaa yksilöt viimeistä kertaa elämässään aidosti ja tasa-arvoistavasti samalle viivalle tarjoten jokaiselle kykyjensä mukaisen paikan näyttöjen antamiseen.

Joka tapauksessa yllä olevissa kirjoituksissa puhuttiin maan puolustamisesta melko objektivoivasti: Puolustusvoimien toiminta miellettiin välineelliseksi ja määrälliseksi kysymykseksi resursseista, jotka joko riittävät tai eivät riitä "ulkoisena" nähdyn kohteen (maan) puolustamiseen.

Eräs näkökulma, jota edellä olevissa järkeilyissä ei käsitelty, oli se, että nykyaikaisissa sodissa, joissa käydään kaupunkitaisteluita kotinurkilla, jokainen yksilö on myös ITSENSÄ puolustaja.

Niinpä yleistä asevelvollisuutta puoltaa nimenomaan se, että varustautuneena ja koulutettuna taistelijana jokaisella ihmisellä on parhaat mahdollisuudet selviytyä tulevaisuuden kriiseistä, jotka eivät välttämättä ole raja- tai rintamasotia.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Jos pidät Kotron kirjoitusta lähelläkään "ääripään" kirjoituksena, et taida olla juuri osallistunut keskusteluun tästä aiheesta.

    «Se hylkää kaiken sen työn, mitä Puolustusvoimissa on tehty asevelvollisten opettamisen, tasa-arvon tai kohtelun suhteen. Teksti on suoranainen irvikuva tasa-arvosta, sillä juuri Puolustusvoimissa homous, rotu tai sukupuoli ovat asioita, joiden kohtaamisesta voisi moni ottaa mallia.»

Sekoitat tässä tasa-arvon armeijassa ja yhteiskunnassa. Vaikka armeija olisi kuinka tahansa tasa-arvoinen kaikille asepalveluksen suorittajille, se ei poista sitä tasa-arvo-ongelmaa, että asepalvelus itsessään on pakollinen yhdelle ryhmälle muttei toisille. Nämä ovat kaksi aivan eri tarkastelutasoa, eikä tasa-arvoisuus armeijan sisällä hyvitä epätasa-arvoisuutta yhteiskunnassa.

En sitten tiedä johtuuko ongelma siitä, että ammattisotilas näkee koko yhteiskunnan kuin se olisi sama kuin armeija. Itse laajempaa yhteiskunnallista tasa-arvokysymystä et käsittele tekstissään lainkaan, joten argumentaatiosi menee tyystin ohi siitä kysymyksestä, jota Kotro kirjoituksessaan käsittelee.

    «Ei heidän maailmankuvaansa muuteta viiden ja puolen kuukauden aikana.»

Jos näin on, armeija epäonnistuu koulutuksessaan! Hyvänä sotilaana toimiminen edellyttää tietyiltä osin aivan erilaista maailmankuvaa kuin muut ammatit ja tehtävät maailmassa. (Se jenkkielokuvien stereotypia huutavista kersanteista liittyy juuri vanhaan opetusdoktriiniin, jossa rikotaan yksilöidentiteetti, jotta saadaan korvattua se vahvemmalla ryhmäidentiteetillä. Tavoite sinällään ei liene muuttunut ja olettaisin Suomessakin edelleen olevan sama tavoite, vaikka johtamistapa olisikin siirtynyt pois autoritäärisestä.) Tämä ei ole vain sotilaskoulutuksen asia, vaan pätee kaikkiin ammatteihin. Tämä on yksi näkemäni syy sille, miksi sotilaskoulutus ei sovellu yleiseksi, koska on asiatonta pakottaa yhteen tarkoitukseen soveltuvaa maailmankuvaa kaikille.

    «Annetaan siis jonkun muun, mieluummin vähän huonommin koulutetun hoitaa vaikeat ja kurjat hommat. Eliitin ei tarvitse käsiään liata.»

Arnon pointti taisi olla, että nykytilanteessa naiset ovat (tässä asiassa) tietynlaista "eliittiä", jonka ei tarvitse käsiään liata. Antavat miesten hoitaa vaikeat ja kurjat hommat.

Naiset ehkä oikeuttavat eliittiasemansa (joka vallitsee tässä asiayhteydessä) näkemällä itsensä uhreina. Kuten eräs maailman ylimpään naiseliittiin kuuluva on tokaissut: «Naiset ovat aina olleet sodan ensisijaiset uhrit. Naiset menettävät sodassa aviomiehensä, isänsä ja poikansa.» (Oletan, että lukija ymmärtää lainauksen ironian.)

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Kiitos Marko argumentoinnista. Olen osallistunut tähän keskusteluun jo vuosia. Myös yhteiskunnan tasolla käytävän tasa-arvokeskustelun puitteissa. En vain viitsi uudelleen kirjoittaa jokaiseen keskusteluun samoja asioita. Jos argumentointi kiinnostaa, lukaise edellisiä blogeja ja vastauksia.

Ei Marko. Ei Puolustusvoimat ole mikään Hollywood-armeija, jossa "rikotaan" yksilön persoona ja rakennetaan se uudelleen. Myytit ovat myyttejä. Jos oletat, että räyhäävä johtamistapa kuuluu Puolustusvoimien johtamiseen, on meillä jotain mennyt viestinnässä pieleen. Emme näköjään pysty poistamaan näitä myyttejä ihmisten mielistä, vaikka kuinka yrittäisimme. Amerikkalainen viihdeteollisuus näyttää olevan niin järkyttävän voimakas, että se vaikuttaa sinunkin mielikuviisi.

Ei meillä Puolustusvoimissa ole myöskään yhtä maailmankuvaa. Meillä on maailmankuvia yhtä paljon kuin ihmisiä. Vasemmistolaisia, oikeistolaisia. Liberaaleja ja konservatiivisia. Rasistisia ja suvaitsevaisia. Se on jotenkin niin vaikea käsittää ulkoapäin.

Monasti myös motiivit vaikuttavat diskurssiin Puolustusvoimista. Ne joilla on antipatia sotilaita tai organisaatiota kohtaan kieltävät monimuotoisuuden Puolustusvoimien henkilöstössä. Monimuotoisuus olisi kaikkea sitä vastaan, mitä vastaan pitää toimia. Eihän upseeri voi olla monikulttuurinen tai suvaitseva. Sehän rikkoisi asetelman.

Juuri näistä ennakkoluuloista luulisi sivistyneen ihmisen ensimmäisenä pyrkivän eroon. Juuri ennakkoluulot luovat epäilyä ja väkivaltaa. Ns."ajattelevat" ihmiset ja usein vasemmistolaisiksi itsensä mieltävät, eivät halua kohdata sotilaita ajattelun ja aatteiden tasalla. He eivät edes halua tutustua sotilaisiin, koska haluavat ylläpitää "viholliskuvaansa". Koin tämän surkean tilanteen mm. eri kansalaisjärjestöjen ja YK:n työntekijöiden kanssa.
Tämä vastakkainasettelu on kaikkea sitä vastaan, mitä "sivistyneen" yksilön pitäisi kannattaa. Eristäytyminen ja viholliskuvien luominen on yleensä mielletty konservatiivien ja nationalistien aatekuvaan kuuluviksi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomessa taitaa edelleen tuntua Kansalaissodan vaikutus, ts. vasemmistolaisille PV on jos ei vihollinen, niin epäilyttävä laitos. Sata vuotta on lyhyt aika. Kyllä minäkin nuorempana vakaumuksellisena kansandemokraattina omasin armeijasta hyvinkin kielteisen kuvan. Poikieni kuvaukset armeijasta (nuorin oli värvättynäkin vuoden, kunnes Hennala lakkautettiin) ovat kieltämättä olleet erittäin positiivisia omiin vanhoihin mielikuviin nähden.

Ruotsissahan nimenomaan vasemmisto ajaa asevelvollisuutta, oikeisto ammattiarmeijaa. Tommi vähän piruili ylitöindividualistisesta maailmankuvasta - yövartijavaltion kannattajat eivät nyt kuitenkaan ole lähtökohtaisesti vasemmistolaisia :-)

Kansanarmeijahan sinänsä on Ranskan vallankumouksen keksintö.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Ei Marko. Ei Puolustusvoimat ole mikään Hollywood-armeija, jossa "rikotaan" yksilön persoona ja rakennetaan se uudelleen. Myytit ovat myyttejä. Jos oletat, että räyhäävä johtamistapa kuuluu Puolustusvoimien johtamiseen, on meillä jotain mennyt viestinnässä pieleen.»

Taisit lukea tekstiäni aika huolimattomasti. Nimenomaisesti sanoin, että «[Suomessa] johtamistapa [on] siirtynyt pois autoritäärisestä» (räyhäävästä) tavasta. Ja nyt väität että olisin väittänyt sen olevan juuri sellainen!

En tiedä tunnetko Yhdysvaltojen armeijan koulutustapoja, mutta se "Hollywood-armeijan" opetustapa on kyllä ihan suoraan sikäläisestä peruskoulutustavasta (en tiedä kuinka yleisesti eri aselajeissa ja kouluissa). Ne kouluttajat aivan oikeasti huutavat siellä keuhkonsa pihalle. Sitä ei oikein tarvitse karrikoida elokuvissa yhtään enempää.

Tuo ehkä äärimmäisen teatraalinen koulutustapa pohjautuu Eurooppalaisten armeijoiden vanhoihin peruskoulutustapoihin. Tavoite rikkoa yksilöidentiteetti ja rakentaa ryhmäidentiteetti on keskeisimpiä perinteisiä peruskoulutustekniikoita. Yhdysvalloissa tuo break-and-build-tekniikka nyt ehkä on selkeimmin tunnettu ja sen voi lukea vaikkapa ihan sikäläisen rannikkovartioston rekrytointomainoksesta: «Your company commander will break you down and build you back up.»

Tätä perinteistä perusprosessia on kuvannut mm. sosiologian professori Carl Boggs (Masters of War: Militarism and Blowback in the Era of American Empire):

    «The process of military socialization entails an actual change of identity, during which the individual becomes a soldier. Hence the first phase of basic training involves not only intensive physical training to prepare recruits for combat but also purposeful exhaustion, psychological intimidation, and personal humiliation, all aimed at breaking down feelings of individualism among new recruits. Sense of group identity emerges out of the imposition of matching uniforms and haircuts, the use of group punishments, and the denial of privacy even during the most intimate personal moments.»

Suomessa osa perinteisistä tekniikoista on nykyään peräti laittomia ja perinteinen autoritäärinen vastakkainasettelu on ollut peräti typerää, mistä on Suomessa onneksi luovuttu. Monet psykologiset tavoitteet ovat menetelmien muuttumisesta huolimatta nähdäkseni edelleen samat ja luultavasti välttämättömiä tehokkaalle sotilaalliselle toiminnalle.

    «Juuri näistä ennakkoluuloista luulisi sivistyneen ihmisen ensimmäisenä pyrkivän eroon.»

Itse olen kommenteistasi saanut käsityksen, että sinulla on ennakkoluulo, jonka mukaan siviilit olisivat saaneet ennakkoluuloja Suomen armeijasta Hollywood-elokuvista. Ennakkoluulo sekin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vaikuttaa siltä, että tarvitaan sota, jotta saamme selville kenen kommentoijan väittämät olivat oikeat.

P.S. Naiskommentoijien perin vähäinen määrä ihmetyttää, sillä maanpuolustuksen ja vapaan isänmaan tulisi olla koko kansan yhteinen asia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kävisikö Kangasmaalle Lampelton ehdottama aidosti tasa-arvoinen kriisinhallintapalvelus? Olen jo lakannut toivomasta sitä, että asevelvollisuudesta päästäisiin eroon, mutta jaksan vielä toivoa sen tasa-arvoistamista. Minulle ei ole kovin suurta merkitystä sillä, miten tasa-arvoinen palvelus toteutetaan. Olkoon se aseellinen tai aseeton, opetettakoon siellä tappamista, hoitamista tai vaikka pitsinnypläystä. Kunhan vain tilanne ei olisi se, mikä se on nyt, eli, että lukion suoritettuaan poika joutuu (vähintään) kuudeksi kuukaudeksi inttiin, ja sinä aikana tyttö voi ansaita rahaa palkkatöissä, lukea pääsykokeisiin, lähteä reppureissaamaan Etelä-Amerikkaan tai vaikka löhöillä sohvalla.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Hänen tekstissään ei edes haluta pohtia sitä, pitääkö joku asevelvollisuusajastaan, kokiko hän sen hyödylliseksi tai voimaannuttavaksi."

Kommentoidaanpa tätä, kun kaikkea muuta on jo kommentoitu. Vaikka kannatankin asevelvollisuutta, PV (UudJP) epäonnistui valitettavasti kohdallani opettamaan mitään hyödyllistä. Siksi ajattelinkin nyt liittyä reserviläistoimintaan, jos siellä voisi oppia vaikka ampumaan. Armeija-aikana ammuntaa taisi olla vain pari kertaa, ja se oli sitä "väkisinmakuuammuntaa"...

Käyttäjän havaintojamatkanvarrelta kuva
Tomi Tölli

"Hänen tekstissään ei edes haluta pohtia sitä, pitääkö joku asevelvollisuusajastaan, kokiko hän sen hyödylliseksi tai voimaannuttavaksi."

Kommentoinpa minäkin tätä, kun se sopivasti tuossa edellisessä kommentissa (69.) oli sopivasti tarjolla.

Itse suoritin varusmiespalvelukseni 90-luvun puolessa välissä. Tuo 11 kuukautta oli aika, jolloin opin enemmän ihmisestä ja itsestäni kuin ikinä ennen sitä tai sen jälkeen. Omalla kohdallani sangen tehokkaasti käytettyä aikaa ja elämysmatka, niin sanoakseni.

Tunnistan monia pointteja, joita blogisti Kangasmaa ottaa tekstissään esille. Toden totta en ole toista kertaa elämässäni toiminut yhtä taustoiltaan kirjavassa joukossa, kuin tuona aikana toimin, vaikka jonkin verran maailmaa on sittemmin kuluneen parinkymmenen vuoden aikana tullutkin nähtyä. Vain peruskoulun käyneet maalaispojat helsinkiläisten valmistuneiden lääkäreiden seassa. Ja kaikkea siltä väliltä. Samassa tiiviissä yhteisössä.

Toinen hyvin kiinnostava ja maailman yleisestä toiminnasta opettanut seikka oli kohota alokkaasta upseerikokelaaksi. Pikku hiljaa näkemykset muuttuivat ja kurkistus valtarakenteen kulissien taakse avasi silmiä. Jotkut alokasaikana arvossa pidetyt kouluttajat paljastuivat työkavereina täysiksi tumpeloiksi. Koko komentorakenteen ja -prosessin näkeminen käytännössä auttoi ymmärtämään sitä, miksi asiat menevät pieleen. Maailma näyttää ruohonjuuritasolta kovasti yksinkertaisemmalta, kuin vähänkään ylempää tarkasteltuna.

Ja kolmantena tulee tietenkin valta. Alokkaana, aliupseeri- ja upseerioppilaana oli helppo elätellä ajatusta, että tietyt koulut käytyään sitä saisi. Se varmaan vasta onkin hienoa.

Vaan ei se pelkästään sitä ollutkaan. Vastuu kulkee aina vallan kanssa käsi kädessä. Tämänkin opin ymmärtämään käytännössä. Missä muussa tilanteessa 19-vuotias saa vastulleen 40 ihmistä, ja vieläpä ääriolosuhteissa, jossa unta ja ruokaa on liian vähän. Muistini on aina ollut hyvä ja järjestelmällinen, mutta opin, että senkin rajat tulevat vastaan kun ruumista kyllin rääkätään ja muistamista ja stressiä on tarpeeksi.

Kaikki tämä vain yhdessätoista kuukaudessa.

Samat prosessien ja maailman säännömukaisuudet ovat sittemmin tulleet eteen monessa muussa yhteydessä niin sanotun siviilimaailman puolella. Kaikissa suurissa organisaatioissa tai inhimillisessä ryhmätoiminnassa hölmöilyt ovat loppujen lopuksi samanlaisia. Armeijassa ne näki toiminnan ääriluonteesta johtuen selvemmin. Se on, jos oli silmää katsoa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Vaikka armeija kuinka edistäisi tasa-arvoa ja (miesten välistä) yhteisöllisyyttä, se perusasia ei muutu mihinkään, että armeijassa on tarkoitus oppia tappamaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ehkäpä jo heti sana "asevelvollisuus" pitäisi muuttaa muotoon "katastrofiapuvelvollisuus" tai "turvallisuustalkoot". Asevelvollisuutta pitäisi muuttaa yleisen turvallisuusavun suuntaan. Olisi opetettava monenlaista turvallisuustoimintaa ja tultava myös nopeammin ja helpommin avuksi siviilitilanteissa.

Kaiken tämän ohella olisi opetettava myös maanpuolustusta. Sillä sotahan on myös katastrofi, oikein varsinainen katastrofi.

Tällaisiin katastrofitalkoisiin pasifistitkin menisivät helpommin kuin puhtaaseen asepalvelukseen tai ainakin asepalvelukseksi nimitettyyn toimintaan. Katastrofitalkoista pois jääminen olisi yhtä moraalisesti raskauttavaa kuin se, että joku katselisi vain ikkunasta, kun muut rehkivät pihatöissä.

Katastrofitalkoisiin naisetkin olisi helpompi pyytää mukaan. Lapsista huolehtiminen katastrofeissa on vähintään yhtä arvokasta talkootyötä kuin vihollisen torjuminen kivääri kädessä - kenties arvokkaampaakin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin vain asepalvelukseen voi valtio kansalaisiaan normaalioloissa pakottaa - kaikki muu on kiellettyä orjatyötä. Siviilipalvelus ei voi olla pakollista, eikä se tietääkseni missään länsimaassa olekaan.

Joku, joka tuntee Norjan sukupuolineutraalin asevelvollisuuslain, voisi ehkä kertoa siitä enemmän?

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Norjassa ei tarvita sitä määrää miehiä aseisiin koska Norjan puolustus nojaa osittain Naton ydinaseisiin. On siis helppo leikkiä feminististä asennetta kun kerran sota voitetaan taikka hävitään kasarmeilla.

Ja mitä tuohon orjatyöhön niin sotatilanteessa kaikki suomalaiset kynnelle kykenevät ovat velvollisia tekemään työtä no kansakunnan tai valtiollisen selviytymisen eteen, kuka rintamalinjojen takana kuka edessä.

Käyttäjän tonimsavolainen kuva
Toni Savolainen

Mniiin, itse olen huomannut aika voimakasta näkemyseroa armeijan hyödyistä ja kokemuksista yksilöiden välillä. Kokemusta puolustavat tahot ovat yleensä johtajakouluttautuneita ja siten aika irrallinen ryhmä mielestäni.
Ruohonjuuritasolla osalla on todella rankkaa henkisesti, ei pelkästään toiminnan vuoksi, vaan ihan sen seuran minkä seassa joutuu aikaa viettämään. Jatkuva kiroilu, turhautumisen purkaminen milloin mihinkin leimaavat päiviä. Moni aloittaa tupakoimaan. Leirin jälkeen silmät näyttävät tyhjiltä.
Johtajakoulutuksessa tätä ei ehkä näe kokonaisuutena, sillä osallistujat ovat pääasiassa motivoituneita ja ehkä muutenkin valmiimpia tilanteeseen. Sinne ei ehkä päädy ne ongelmallisimmat tapaukset. Jonkinlainen indikaattori armeijan soveltuvuudesta kaikille voisi olla keskeytykset. Jos sellaisia on, paikka ei liene sellainen jota voi ehdottaa kaikille hyvällä mielellä.
Mitä tasa-arvokysymykseen tulee, niin onhan se ainakin teoreettinen ongelma. Skandinaavinen yhteiskunta on tehnyt pääasiassa hyvää työtä, ettei armeijan kaltaiselle instituutiolle olisi tarvetta. Kuitenkin, sekä sisäisesti, että ulkoisesti tällä hetkellä paineita hyvinvointia vastaan tulee. Sitä pitäisi pyrkiä korjaamaan ja samalla ei ainakaan pahentamaan tilannetta asevelvollisuudella.
Mikään ei toki valmista ihmisten tappamiseen ilman tunnetta siitä, että tekee jotain pahasti väärin. Sen sijaan ihmiset harrastavat nykyään myös siviilissä paljon monenlaista sotimisteemaista pelaamista, joka on ehkä parempi tapa treenata taitoja. (lentosimulaattorit, softball, vaellukset/leirit)

Toimituksen poiminnat