*

TommiKangasmaa

Miksi asevelvollisuuden palauttaminen on noussut asialistalle Euroopassa?

Helsingin Sanomat uutisoi tänään Ruotsin puolustusvoimien henkilöstöhuollon selvityksestä, jossa pohditaan asevelvollisuuden palauttamista vuonna 2019. Saksa on nostanut saman kysymyksen pöydälle. Asevelvollisuuden lakkauttaminen on alkanut arveluttamaan. Toisaalta ne maat, joissa asevelvollisuudesta on pidetty kiinni, tuntevat nyt olleensa kristallipallonsa kanssa oikeassa. Asevelvollisuus vankistaa asemiaan.

 

Ammattiarmeijoiden on vaikea rekrytoida miehistöä

Eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden kansalaisille ammattiarmeijan miehistötehtävät eivät ole houkuttelevia. Ruotsi ei saa rekrytoitua tarpeeksi miehistöainesta. Saksa on törmännyt samaan seinään. Hyvinvointivaltioiden sosiaaliturvan, koulutuksen ja mahdollisuuksien maailmassa on hyvin vaikea löytää perustaistelijan huonosti palkattuihin tehtäviin ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä sitä työtä vuosikausia.

Perustaistelijan tehtävä ammattiarmeijassa on raskas, huonosti palkattu, hengenvaarallinen ja armottoman pitkäveteinen. Valinnanvapaus on minimissä, luovuus kuolee monotonisiin tehtäviin, eikä  ylenemismahdollisuuksia juurikaan ole.

Vanhan sanonnan mukaan pistin on sellainen ase, että sen molemmissa päissä on työläinen. Ammattiarmeijoiden perustaistelijat tulevat lähinnä vain alimmista sosiaaliluokista. He ovat perinteisesti alhaisesti koulutettuja, ilman mahdollisuutta sosiaaliseen nousuun.  Ammattiarmeijoiden miehistötehtävät täyttyvät maahanmuuttajista, rikollisista, köyhistä ja moniongelmaisista seikkailijoista. Sellainen tuskin on eurooppalaisen hyvinvointivaltion tavoite.

Ammattiarmeijoiden rekrytointiongelmat voisi toki ratkoa rahalla. Tehtävät voidaan tehdä rahallisesti ja etujen suhteen niin houkutteleviksi , että rekrytointiongelma poistuisi. Yhtälö vaatisi kuitenkin sitä, että lähtökohdat olisivat samantapaisia kuin Yhdysvalloissa puolustusmenojen ja väestönrakenteen, sekä koulutusmahdollisuuksien osalta. Monissa asevoimissa on mahdotonta pitää yllä yhteiskunnallisesti niin korkeaa palkkatasoa, tai antaa niin merkittäviä etuja, että perustehtävissä voitaisiin pitää motivoituneita taistelijoita puolustuksen asettamisen vaatimusten verran. Ruotsi on konkreettinen esimerkki ongelmasta.

Asevelvollisuuden palauttaminen houkuttelee

Asevelvollisuuden etuna on, kuten nimi jo sanoo, se että velvollisuus on pakotettua osallistumista yhteiseen asiaan. Vapaamatkustajat pyritään minimoimaan. Myös ylemmät sosiaaliluokat osallistuvat yhteiseen puolustukseen. Etuoikeutetut yksilöt eivät voi ulkoistaa hengenvaarallista ja kurjaa työtä köyhille ja osattomille. Sisäänrakennetun sosiaalisen tasa-arvoisuuden johdosta asevelvollisuus soveltuu erityisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta kannattaviin hyvinvointiyhteiskuntiin. Se soveltuu mainiosti yhteiskuntiin, jotka haluavat pitää uskottavaan puolustukseen vaadittavat puolustusmenot suhteellisen pieninä. Asevelvollisuuden kautta voidaan tuottaa kaikkiin niihin tehtäviin taistelijoita, joita muuten olisi hyvinvointiyhteiskunnissa mahdotonta saada. Puolustuksen minimivaatimukset voidaan siten täyttää.

Asevelvollisuuden sisäänrakennettuihin etuihin kuuluu myös se, että yhteiskunnasta voidaan ottaa kansalaisia koulutukseen ja laittaa heidät sen jälkeen takaisin siviilimaailman töihin. Osaaminen laitetaan reserviin, josta se poimitaan käyttöön tarvittaessa, eikä epämotivoituneita tarvitse rekrytoida pysyviin tehtäviin. Pieni ja motivoitunut ydin pidetään rivissä kouluttamassa, suunnittelemassa, tiedustelemassa ja käyttämässä järjestelmiä, joihin tarvitaan välttämättä ammattisotilas.

Asevelvollisuuden bonuksena tulee myös se, että parhaimmat yksilöt voidaan rekrytoida vaativimpiin tehtäviin. Kukapa ei ottaisi parhaita osaajia omaan organisaatioonsa? Asevelvollisuus kasvattaa merkittävästi asevoimien henkilöstön laatua. Haittana liberaalille projektille asevelvollisuudesta on toki se, että yksilön täydellinen valinnanvapaus ei toteudu. Eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa se tarkoittaa omien yksilönvapauksien hetkellistä ja osittaista luovuttamista yhteiskunnan vapauksien vuoksi.

Asevelvollisuus nähtiin vielä 2000-luvun alussa lähinnä menneisyyden haamuna joka soveltui huonosti länsimaiseen liberalismiin. Euroopaan pitkän rauhan järkkyminen on kuitenkin osoittanut, että asevelvollisuus on kysymys, jota pitää edelleen tarkastella yhteiskunnan selviytymisen näkökulmasta. Filosofis-eettis-moraalisessa, yksilökeskeisessä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan puolustuksen perustarkoitus.

Euroopan asevelvollisuuskeskustelu on suoraa heijastusta vaaran tunteesta. Euroopan rauhanprojektin järkkyminen näyttää selvästi sen, että kun vaarasta tulee konkreettinen, kasvaa velvollisuuksien ja yhteisöllisyyden paine. Kun vaara oli etäinen, keskityttiin yksilön etuihin ja  vapauksiin. Nyt Euroopassa aletaan heräämään hitaasti siihen mahdollisuuteen, että sota voi olla vaihtoehto myös Euroopassa. Huoli yhteiskuntien vapauksista, itsenäisyydestä ja selviytymisestä on muuttunut todellisemmaksi.

Ongelmaksi on monissa Euroopan valtioissa muodostunut se, että pitkän rauhan keskellä tehdyissä puolustusratkaisuissa mentiin liian pitkälle. Asevelvollisuus on erittäin helppo lakkauttaa, mutta varsin vaikea palauttaa. Yksilölle annettuja vapauksia on lähes mahdoton ottaa pois demokraattisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Onneksi meillä ei asian suhteen hätiköity.  

Voi olla, että asevelvollisuuspohdintojen seurauksena vain Ruotsissa nähdään lähiaikoina asevelvollisuuden paluu. Ruotsille uhka on konkreettinen ja heillä on usein poikkeuksellista kykyä nähdä virheratkaisut, sekä mahdollisuuksia reagoida joustavasti. Niissä Euroopan maissa, joissa uhka on vielä monen puskurivaltion takana, voidaan pitää kiinni pienistä ammattiarmeijoista, jotka soveltuvat lähinnä kansainvälisiin operaatioihin. Jos uhka kasvaa entisestään, alkaa keskustelu asevelvollisuuden palauttamisesta muuallakin, kuin NATO:n itärajan tuntumassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Ruotsissa tuskin ollaan palauttamassa asevelvollisuutta, sillä suunnitelmissa on Norjaa tai Tanskaa vastaavan järjestelmän toteuttaminen, jossa palvelus on käytännössä vapaaehtoinen.

Ruotsissa peruskoulutuskaudelta maksetaan nyt alle 500 euroa kuussa, Saksassa alle 700 euroa. Ei ihme, ettei näin matalalla korvauksella löydy vapaaehtoisia.

"Vapaamatkustajat pyritään minimoimaan."

Miten? Tämä on hyvin vaikeaa jo senkin takia, että nuorista ikäluokista ei ole järkeä kouluttaa kovin suurta osaa, koska suuresta massaa-armeijasta ei ole kustannuksia vastaavaa hyötyä. Vapaamatkustamista esiintyy aina kun joku pakotetaan työhön, josta toinen saa vapautuksen.

"Perustaistelijan tehtävä ammattiarmeijassa on raskas, huonosti palkattu, hengenvaarallinen ja armottoman pitkäveteinen."

Armeijaan pakottamisen sijasta on aina mahdollista kehittää armeijan työoloja nykyistä paremmaksi ja parantaa työstä maksettavaa korvausta. Nykyisellään työoloja ei tarvitse kehittää, sillä pakotettua työvoimaa riittää aina.

Ikävä työpaikka ei tuosta vain muutu mukavaksi. Samoin vankilasta ei ihan pienillä muutoksilla saa hotellia. Suomessa on myös edessä Puolustusvoimien kulttuuriremontti sitten kun asevelvollisuudesta luovutaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"...sitten kun asevelvollisuudesta luovutaan."

Ruotsin virheen kopiointi olisi Suomessa suurinta mahdollista typeryyttä, etenkin nyt kun Ruotsikin hakee epätoivoisesti siitä peruutusvaihdetta.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Työolosuhteita taistelukentällä on hieman vaikea muuttaa yksipuolisella päätöksellä Roope ;)
Oliskohan se onnistunut aikanaan Kannaksella? Perustaistelijan työ on vaaralle altistumista huonoissa olosuhteissa, väsyneenä ja ikävystyneenä. Se on taistelukentän todellisuus. Voit kysyä vaikka Afganistanissa olleilta, tuliko Taleban neuvottelemaan siitä, pitäisikö taistella vain pilvisellä säällä tai arkipäivinä virka-aikaan.
Taidat unohtaa, että sotilaskoulutus valmistaa sotaan ja sodissa on neuvottelut aluksi vähissä. Asevelvollisuusarmeijassa taistelija voi huomenna kohdata sodan todellisuuden siinä, missä ammattiarmeijankin sotilas. Silloin on paras olla valmis kohtaamaan kaikki se kurjuus, mitä taistelukentälle kuuluu. Sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissamme tämä on todellisuutta tälläkin hetkellä.
Ei Roope. Me emme kouluta ihmisiä huviksemme. Kiväärimiehen "työolosuhteet" tulevat vähän niin kuin itsestään.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

En puhunut kriisitilanteen velvollisuuksista, vaan siitä, kannattaako rauhanaikana palvelukseen pakottaa vai kannustaa. Kannustaminen on yleisesti havaittu tehokkaammaksi keinoksi, lisäksi sen avulla saadaan motivotuneempaa ainesta kuin pakottamalla.

Kurjat koulutusolosuhteet tulisi aina voida perustella pedagogisesti. Kurjuuden kokeminen ei saa olla itseisarvo. Varusmiespalvelusta tutkinut dosentti Mikko Salasuo kritisoi mm. varusmiesten altistamista unenpuutteelle: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/arm...

”Äärioloissa toimiminen on kyllä taito sinänsä. Mutta voisimmeko edes pohtia sellaista, että opettaisimme ensin asiat mahdollisimman hyvin? Millään muulla pedagogiikan saralla siihen ei kuulu väsymys”

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Onko nykyään todellakin niin, että asioita ei ensin opeteta vaan opetus ja valvottaminen tapahtuvat armeijan koulutuksessa samanaikaisesti? Tähän olisi kyllä syytä puuttua, jos tämä pitää paikkansa. Omana palvelusaikanani meitä valvotettiin mutta tehtävät olivat suht simppeleitä: Teltta pystytä, teltta pura jne. Eipä siinä suuria vahinkoja päässyt syntymään.

Toimintakyky väsyneenä punnitaan tositilanteessa. Reserviläiset tuskin muistavat tarkalleen miltä se väsyneenä toimiminen tuntuu. On kuitenkin parempi, että tositilanteessa väsyneenä toimimisen vaatimus ei tule aivan uutena kokemuksena. Opittujen asioiden osaamisen automaatioksi muuttumisen astetta voidaan testata miten hyvin ne osataan myös silloin kun vireystila on huomattavastikin alentunut. Kovapanosammuntoja ei kuitenkaan tehtäne valvotetuilla varusmiehillä?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Yhdyn Roope Luhtalan näkemykseen siltä osin, että rauhan aikana unenpuutteelle ja väsymykselle ei saisi altistaa niitä asevelvollisia, joiden kohdalla väsymys voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Erityisesti tämä koskee sotilasajoneuvojen kuljettajia, jotka joutuvat operoimaan myös yleisillä teillä muun liikenteen seassa, mutta myös aseiden käsittely kuuluu näihin riskitoimintoihin. En halua, että rauhan aikana tulee kaatuneita tai haavoittuneita tykkien tai kranaatinheitinten käsittelystä tai huolimattomasti järjestetyistä yöllisistä kovapanosammunnoista metsässä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

On omituista kun presidenttiä myöten annetaan se mielikuva, että muualla Euroopassa haikailtaisiin sellaisen asevelvollisuuden perään, joka on Suomessa käytössä.

Mikä sen demokraattisessa maassa estäisi, jos kansa ja poliitikot semmoista haluaisivat? Tosiasiassa yhdessäkään Euroopan maassa ei ole minkäänlaista poliittista painetta laajan ja sukupuolitetun asevelvollisuuden palauttamiseksi.

Jos keskustelua on ollut, lähinnä on ehdotettu käytännössä vapaaehtoista palvelusta - velvollisuus olisi niin valikoiva. Kaikissa ehdotuksissa järjestelmä olisi myös yhdenvertainen naisille ja miehille. Ehdotukset ovat olleet siis hyvin lähellä sitä mallia, jota esimerkiksi Vihreä miesliike on ajanut.

On selvää, että Suomen syrjintään ja liian suureen resupekkareserviin perustuva malli ei kelpaa esikuvaksi kenellekään. Se murenee jo sisältä päin: nuoret ovat fiksuja ja valveutuneita eikä heille mene läpi enää se patavanhoillinen asenne, että naisille ja miehille kuuluu eri laki ja eri velvollisuudet.

Onkin tärkeää opettaa nuorille myös koulussa osana yleistä tasa-arvokasvatusta, että pojilla ei ole mitään sen suurempaa velvollisuutta mennä armeijaan kuin tytöilläkään. Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta mm. täällä:

http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

No oletko sitten tyytyväinen, jos israelilaiseen tapaan velvollisuus ulotetaan myös naisiin?

Ainakaan taistelukosketukseen joutuvilla joukoilla ei ole sodassa erillistä "naisten sarjaa" kuten urheilussa, joten tasa-arvon ideologia kaavamaisesti sovellettuna vääränlaiseen ympäristöön kenties tuottaa tuloksena epätasa-arvoisia tappiolukuja kaatuneina ja haavoittuneina.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Asevelvollisuuden ulottaminen naisiin olisi kaikkein idioottimaisin ratkaisu. Ongelma ei poistu niin että kaksinkertaistetaan se.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #11

Kuten Jani totesi, erä ratkaisu olisi, että jokaisella kansalaisella on sukupuolesta riippumatta kriisinhallintavelvollisuus. Kotirintamaihmisiä varten annettaisiin siviiliympäristön kriisinhallintakoulutusta ja asevelvollisuusihmisiä varten koulutusta sotimista varten.

Soveltuvuus ratkaisisi, mihin kukin sijoitetaan.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #39

Osoitteesta: http://akl-web.fi/asevelvollisuus/Kysymyksia_kansa...

"Eräs idea on taas ollut kansalaispalveluksen käyttäminen yhteiskunnan kriisivarautumisen tukena. Nykyisen siviilipalveluksen osalta asiaa on selvitetty lähimenneisyydessä kahteen otteeseen: nykyistä siviilipalveluslakia säädettäessä (2005-07) sekä siviilipalveluksen kehittämistarpeita selvittäneen Siviilipalvelus 2020 -työryhmän loppuraportissa. Molemmilla kerroilla tulos oli sama: tarvetta ei löytynyt. Jos sivareille ei ole kyetty yrityksistä huolimatta löytämään mielekkäitä ja yhteiskunnan kannalta tarpeellisia tehtäviä kriisivarautumisen alalta, miten se voisi onnistua huomattavasti suuremman kansalaispalvelijoiden joukon kohdalla?"

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #39

Perustuslain mukaan:

127 §
Maanpuolustusvelvollisuus

"Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään."

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/1999073...

Eli maanpuolustusvelvollisuus koskee niin miehiä kuin naisiakin. Suomessa aseellinen maanpuolustusvelvollisuus koskee vain miehiä. Toki naisille riittää sotilaallisessa kriisitilantessa riittävästi tehtäviä ilman asettakin. Maanpuolustuksessa ei teoreettiset tasa-arvokysymykset ole ensisijaisia, vaan tarkoituksenmukaisuus on ensisijaista. Kriisitilanteessa jokainen joutuu tinkimään omista oikeuksistaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei naisista tarvitsisi väkisin rintamasotilaita kouluttaa. Riittäisi, että naisille olisi jokin miesten asevelvollisuutta vastaava lakisääteinen velvollisuus, jossa he joutuisivat työskentelemään "yhteiseksi hyväksi" 6-12 kk. Näin järjestelmä olisi tasa-arvoinen, eivätkä nuoret naiset olisi lähtökohtaisesti nuoria miehiä vähintään puolta vuotta edellä työelämään siirtymisessä tai opiskelemaan haettaessa.

Käyttäjän TommiKangasmaa kuva
Tommi Kangasmaa

Arno hyvä. Aika monet puolustusvoimat haluaisivat yhtä laadukkaan armeijan, kuin Suomessa on. Kaikki haluaisivat saman maanpuolustustahdon, kuin meillä on. Reservimme kutsuminen resupekoiksi on täydellistä asiantuntemattomuutta, loukkaavaa ja koska kyseessä on fiksu mies, puhdasta trollailua.

Jos tasa-arvo on se suurin kysymys, mikä estää kansaa ja poliitikkoja muuttamasta systeemiä, jos sellaista haluavat? Minä tosin olisin valmis katsomaan esim. 3 vuoden ajan, onnistuuko täysin yleinen ja vapaaehtoinen asepalvelus tuottamaan saman suorituskyvyn. Jos ei, niin jatketaan samaan malliin.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Moi Tommi,

resupekkareservillä viittaan siihen suureen enemmistöön reserviläisistä, jolle ei riitä ajanmukaista aseistusta ja jota ei kutsuta riittävästi kertausharjoituksiin. Ei riittämättömästi koulutetulla ja kehnosti varustetulla joukolla ole käyttöä nykyajan taistelukentillä.

En ymmärrä, mitä ovat ne maat jotka haluaisivat saman mallin kuin meillä. Esimerkiksi global fire power -sivuston vertailu (http://www.globalfirepower.com/countries-listing.asp)vahvistaa sen, minkä muutenkin pitäisi olla selvää. Tärkeää on armeijoiden laatu, ei miesmäärä, jota asevelvollisuus tuottaa.

Sivusto on selvittänyt eri maiden armeijoiden suorituskykyä, eikä rankkaus mairittele Suomen puolustusratkaisua. Esimerkiksi Ruotsi löytyy vertailusta sijalta 29, Norja sijalta 38, Hollannin sijoitus on 39. ja Tanskan 50. Näissä maissa on luovuttu asevelvollisuudesta ja satsattu laatuun. Suomi vanhanaikaisine asevelvollisuusarmeijoineen löytyy sijalta 55.

Pitää muistaa sekin, että taannoisessa kyselyssä suomalaisista korkea-arvoisista upseereista peräti noin 80 prosenttia katsoi, että Suomen puolustuskyky ei ole uskottava.

Ei tämmöisestä mallia kannata ottaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Sivusto on selvittänyt eri maiden armeijoiden suorituskykyä, eikä rankkaus mairittele Suomen puolustusratkaisua. Esimerkiksi Ruotsi löytyy vertailusta sijalta 29, Norja sijalta 38, Hollannin sijoitus on 39. ja Tanskan 50. Näissä maissa on luovuttu asevelvollisuudesta ja satsattu laatuun. Suomi vanhanaikaisine asevelvollisuusarmeijoineen löytyy sijalta 55."

No kyllähän se sitten noin täytyy olla, jos kerran joku sivusto on noin julkaissut. Sitähän ei sovi kysellä, että mikähän mahtaa olla esimerkiksi Ruotsin parinkymmenen tuhannen ukon kyky lainattuine tykkeineen puolustaa maata minkäänlaiselta hyökkäykseltä. Tai no, ruotsalaisen keskustelun perusteella ovat itse tainneet vetää Kotrosta poikkeavat johtopäätökset globalfirepowerin vertailun paikkansa pitävyydestä.

Uskalataisin noin lonkalta väittää, että Suomen resupekka-armeijaa pidetään kertaluokkaa suurempana pelotteena potentiaaliselle hyökkääjälle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Moi Arno!

Sijoittamalla 50 euroa kirpputorille ja Lekalle saat hyvät vermeet itsellesi. Mukaan sinut otetaan kuitenkin. Parempi tosiaan luottaa omiin ryysyihin.

Yksilö jää heikoille joukon tahtoa vastaan.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Olen hieman hämmästynyt, että Suomen armeija on niin laadukas, että sitä ihaillaan muualla maailmassa. Hyvä jos näin on, niin tältä pohjaltä on sitten helppo parantaa.

Pidetään nykyinen systeemi, mutta laajennetaan se koskemaan 100% naisiin. On halvin ja paras systeemi ja demokraattisin, koskee samallalailla kaikkia kansalaisia. Täysin vapaaehtoisuuteen perustava armeija tuskin toimii.

PS On oikein ettei Ruotsi ole enää Euroopan vapaamatkustaja ja luota, että sen naapurit puolustavat sitä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"Ammattiarmeijoiden perustaistelijat tulevat lähinnä vain alimmista sosiaaliluokista. He ovat perinteisesti alhaisesti koulutettuja, ilman mahdollisuutta sosiaaliseen nousuun. Ammattiarmeijoiden miehistötehtävät täyttyvät maahanmuuttajista, rikollisista, köyhistä ja moniongelmaisista seikkailijoista."
Se näkyy dokumenteissä Afganistanista miten USAn sotilaan käyttäytyvät ja vielä vieraassa kulttuurissa.
Jos ei onnistunut Neuvostoliitto niin ei myöskään USA.
Suomalaisetkaan sotilaat tuskin osaavat pitää suutaan kiinni europan autuudesta ja se taitaa olla ainoa joka onnistuu.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Täähän on hauskaa luettavaa. Luulin, että Vihreä miesliike liittyi Ukrainan miehitykseen, mutta se onkin suuren ajattelijan Arno Kontron kaveriporukkaa.
- Kovat on luulot vihreillä miehillä, kun luulevat jo osaavansa puolustusvoimia johtaa. Tähän mennessä vihreät menninkäiset ovat onnistuneet pilaamaan ympäristöliikkeen ja Suomen energiatalouden. Puolustusvoimat on sitten seuraava. Hallelujaa!

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ja se argumentti Vihreän miesliikkeen armeijamallia vastaan oli...?

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kyllä vihreiden mallilla saadaan armeija-ainesta kasvatettua. Helsingissä se on jo hyvällä alulla, koska ainoa oma liikkumisväline jonka he sallivat on pyörä. Tulevaisuudessa voi reipas hipsterijääkäri maihari lepattaen sotkea räntäsateessa hakemaan luomumaitoa latteensa pitkienkin matkojen takaa ja palata sen jälkeen takaisin kasarmille downshiftaamaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #22

Jaakko,

hassua kyllä, Vihreiden malli kasvattaisi puolustusvoimien budjettia nimenomaan materiaalihankintojen osalta, ja liikkuvuuskin paranisi kun olisi varaa parempaan kuljetuskalustoon.

Mutta minun osaltani keskustelu päättyy tähän. Tai jatkuuhan se taas päivätyössä kun vastailen näin kutsuntojen aikaan siihen opiskelijoiden ihmettelyyn, että miten kummassa jalkoväli voi ratkaista ihmisen yhteiskunnalliset velvollisuudet. Ja ainoa oikea vastaushan on se, että ei sen pidäkään ratkaista.

Armeijaan motivoitumattomia poikia pitää rohkaista ottamaan vapautus, se on kaikkien etu - ei vähiten puolustusvoimien.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius Vastaus kommenttiin #24

Oma kommenttini oli enemmin tarkoitettu kevennykseksi, mutta jokainen näitä asioita peilaa myös omien kokemustensa kautta, mutta ei sen saa antaa kuitenkaan liikaa lukita itseään.

70-luvulla sitä ehkä nuoret miehet hyväksyivät asian välttämättömänä pahana ja jonkunlaisena ehkä, vanhanaikaisena kunnia-asiana että se suoritettiin mukisematta pois ja taas jatkettiin elämää. Tosin muistelen, että oli niitäkin, joille se ei ollut mikään läpihuutojuttu.

On myönnettävä että vihreillä on joitakin järkeviäkin juttuja hullutusten lisäksi :)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #22

No joo, ottaen huomioon että tuo Global Firepower sivuston mukaan Suomella on melko olemattomat öljyreservit niin kriisitilanteessa tuo fillarointi tulee nopeasti ainoaksi vaihtoehdoksi liikkua nopeasti. Sitäpaitsi se on aika hiljainen tapa liikkua jos ketjut on öljytty hyvin. Paitsi tietysti kevuelle kranaatinheitinjoukkuelle joka kilisten ja kolisten ja ähkien ja puhkuen pyöräilevät vastinlevy, putki ja jalusta mukanaan. Ne kun painavat sellainen ekstra 15-20 kiloa per osa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ruotsissa näköjään on tarkoitus kutsuntavelvollisista peräti 3% pakottaa armeijaan. Arpomallako? Jenkeissä ja Tanskassahan sellainen systeemi oli. Voiko tuota sanoa asevelvollisuudeksi?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Eiköhän se ole selvää, että noin pieni määrä muodostetaan vapaaehtoisesti palvelukseen haluavista. Oheisen uutisen mukaan Ruotsiin tulisi vastaavanlainen prosessi kuin Norjassa. Nuoret täyttävät netissä lomakkeen, ja vain kiinnostuneet kutsutaan kutsuntoihin: http://nyheter24.se/nyheter/politik/859516-regerin...

Jos armeijaan ei osoita kiinnostusta lomakkeella, ei koko asiasta kuule enää enempää. Tälläistä systeemiä ei tule kutsua asevelvollisuudeksi, vaan kyseessä on vapaaehtoismalli.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eli paljon melua tyhjästä; ei Ruotsi todellisuudessa ole mitään asevelvollisuutta palauttamassa??

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #21

#21

..... eli taas kerran.... tiedotusvälineiden juhlaa

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #21

Ruotsalaisten poliitikkojen tavoitteena on kenties kosiskella vanhempien ikäluokkien äänestäjiä (jotka yleensä kannattavat asevelvollisuutta). Kun asevelvollisuus näennäisesti palautetaan, vanhat äänestäjät ovat tyytyväisiä perinteen palauttamisesta. Sillä ei ole väliä, ettei ketään oikeasti pakoteta palvelukseen.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Näihin keskusteluihin tuntuu usein osallistuvan henkilötä jotka tietävät varmasti millaisia sotia tulevaisuudessa käydään. Se on paljon tiedetty se. Ukrainan ja Georgiankin sotaan on käyty "perinteisellä" tyylillä ja perinteisillä asejärjestelmillä, jotka on tuttuja toisen maailmansodan ajoilta.

Sodat alakavat usein yllätyksenä ja niiden kulku on aivan toisenlainen kuin on kuviteltu. On haihattelua väittää ettei voisi tulla sellaista pitkittynyttä kriisiä missä suurella, käytettävissä oleviin asejärjestelmiin nähden hyvin koulutetuilla joukoilla ei olisi käyttöä.

Joukkojen laadusta. SK kirjoitti varmaan parikymmentä vuotta sitten kuvauksen Naton talvisotaharjoituksesta Narvikin seudulla. Ennen harjoitusta natosotilaat tunkeutuiva pikkukaupungin tanssipaikalle ja hakkasivat kaikki pojat sairaalaan ja ahdistelivat tyttöjä.

Kun varsinainen sotahajoitus alkoi, siihen osallistui 20 000 miestä, se kesti kaksi viikkoa, pakkasta oli n. 20 astetta, kaksi sotilasta paleltui kuoliaaksi. Tästä kai voi vetää sen johtopäätöksen, että ammattiarmeijoiden "laatu" ei todellakaan ole kummoinen, ja ne ovat vaarallisia myös paikallisille siviilille. Arktisissa olissa toimitakykyisiä armeijoita taida olla kuin Suomella ja Venäjällä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Voihan asian ajatella niinkin,että arvostus sotimista kohtaan on laskenut eli siis arvostus sotamiestä kohtaan on laskenut.

Tähän sitten valtiot vastaavat pakottamalla miehet sotamiehiksi...järkeenkäypää,jos ottaa historian mukaan. Todellisuusefektin hakemistahan tämä on.

Nyt tästä sitten seuraa kysymys,että onko armeijan henkilökunta sittenkin tekemässä itsestään tärkeätä?

Jouni Suonsivu

Para bellum, pacem si vis. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.

Historiaan katsomalla näkee, miten palkkasotilas myös vaihtaa puolta, maksajan mukaan. Asevelvollinen ei normalisti menettele niin ja tuskin odottaa sotaa, mutta osallistuu - velvollisuudesta. Osallistuu asevelvollisena - velvollisuudesta - sotilaskoulutukseen, jotta sotaa ei tulisi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Historiaa katsoen aina valmistautumalla sotaan ollaan päädytty sotimaan. Kysehän on vain siitä mihin asti valmistaudutaan.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #26

Historiaan katsoen myös valmistautumatta jättämisellä sotaan on päädytty sotaan.

"Kysehän on vain siitä mihin asti valmistaudutaan."

Niinpä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Mutta tuossahan toinen osapuoli on varustautunut sotaan. Nythän on näköjään tilanne missä laajasti nähdään varustautuminen arvottomana ja sotahenkilöt kärsivät arvottomuudesta. Mitä muuta he voivat tehdä kuin jotakin mikä nostaisi heidän arvokkuuttaan?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #28

Et sitten ole uutisia seuratessasi huomannut minkään osapuolen Euroopassa valmistautuvan sotaan?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Osoitteesta: http://ohion.fi/ukk.htm

"13. Eikö asevelvollisuus takaa että armeija ei tee vallankaappausta tai toimi muuten kansalaisia vastaan?

Jos palkan maksamatta jättäminen tekee varusmiehistä isänmaallisempia tai pyyteettömämpiä, niin tällä logiikalla myös poliisien, sairaanhoitajien ja poliitikkojen isänmaallisuutta ja palvelualttiutta voitaisiin kasvattaa jättämällä heidän palkkansa maksamatta. Kuitenkin mm. puoluetukia perustellaan sillä, että ilman niitä poliitikoilla olisi liian suuri houkutus lähteä ajamaan heille rahaa lahjoittaneiden etua.

Professori Panu Poutvaara kirjoittaa asevelvollisuuden demokratiaa turvaavasta vaikutuksesta seuraavasti:

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista.""

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#25
>Para bellum, pacem si vis. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan....

ooo

Hyvä ystävä, eikös tuo ole täällä jo puhkinaurettu vitsi.
Asetehtaan mainos.

___
Minä ainakin joudun poistamaan lattialta kaikki terävät esineet että voin nauraa
vapaasti 

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#23

>Nyt tästä sitten seuraa kysymys,että onko armeijan henkilökunta sittenkin tekemässä itsestään tärkeätä?

ooo

No juuri niin..... Suomessa on Puolustusvoimien puolustusvoimat.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa se tarkoittaa omien yksilönvapauksien hetkellistä ja osittaista luovuttamista yhteiskunnan vapauksien vuoksi."

Ei yhteiskunnalla voi olla vapauksia. Vain yksilöillä voi olla vapauksia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä esitys asevelvollisuuden vaikutuksista. Haluaisin lisätä listaan yhden asevelvollisuusarmeijan hyvän ominaisuuden. Se nostaa sodan kynnystä, sillä sitä ei voi helposti käyttää satunnaisiin sotiin siellä täällä. Poliitikot eivät voi lähettää asevelvollisia sotimaan kevein perustein (taloudellisia, poliittisia lehmänkauppoja, vaikutusvallan kasvattamista, oman mahtavuuden osoittamista, mediakohun seurauksena, kun ei kehtaa jäätytyä poiskaan kun muut vastaavat maat lähtevät sotimaan), vaan vain konflikteihin, joissa kansan mielestä asevoimaa tuleekin (omin uhrauksin) käyttää. Käytännössä tämä rajoittaa sodat lähes vain oman maan puolustamiseen tai muihin vastaaviin puolustussotiin.

Suomen tapauksessa ulkomaille on lähetetty rauhanturvajoukkoja, jotka koostuvat vapaaehtoisista. Tässäkin laajojen vapaaehtoisjoukkojen käyttö tarkoittaa, että joukkoja ei voi komentaa toteuttamaan mitä tahansa likaisia tehtäviä, vaan toiminnalla pitää olla yleinen tuki ja moraalinen oikeutus takanaan.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Eikö asevelvollisia ole juuri helpompi käyttää huonosti perusteltuihin sotiin, sillä he eivät voi itse valita osallistumistaan? Vapaaehtoiset taas voivat kieltäytyä sellaisista sotaretkistä, jotka ovat heidän oman moraalinsa vastaisia.

Suomessa asevelvollisuusarmeija ylitti jatkosodassa vanhan rajan. Jos armeija olisi muodostettu vapaaehtoisista, sotilaiden olisi ollut helpompi kieltäytyä jatkamasta rajan yli.

Turkissa asevelvollisia käytettiin hiljattain vallankaappausyrityksessä. Asevelvolliset olivat helposti käytettävää työvoimaa, sillä heillä ei ollut sielläkään vapautta valita osallistuvatko vai eivät.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Asevelvollisten käyttäminen huonosti perusteltuihin sotiin riippuu poliittisesta järjestelmästä. Jossain Neuvostoliitossa oli helppoa lähettää sotilaita sen operaatioihin esim. miehittämään Unkaria ja Puolaa taikka hyökkämään Afganistaniin. Sen sijaan Suomen kaltaisessa maassa asevelvollisia ei lähettäisi operaatioihin ulkomaille, vaan sinne lähetettäisiin palkattuja ammattisotilaita oli kyse sitten rauhanturvaajista taikka sotilaallisesta avusta jollekin hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle.

Toisessa maailmansodassa Suomessa vastassa oli Neuvostoliiton massa-armeija, joka olisi jyrännyt vapaaehtoisen armeijan sangen helposti. Suomen ongelma oli se, että Suomella ei ollut paljoakaan kykyä paikata omia tappioitaan kiivaissa taisteluissa verrattuna suurvaltoihin.

Suomen strategia perustui jatkosodassa puolustukseen, jonka lukkoina oli useampi kannas. Tämän takia vanhan rajan ylittäminen oli perusteltua. Toiseksi valtakunnan rajan ylittäminen ei ollut tuolloin sotarikos, koska kaikki sotaan osallistuneet merkittävät maat jossain vaiheessa toimivat tuolla tavalla.

Asevelvolliset harvemmin organisoivat vallankaappauksia. Yleensä asevoimien keskuudessa vallankaappauksien organisaattoreina ovat upseerit, joilla on riittävästi kontakteja ja uskottavuutta toimia siinä roolissa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Eikö asevelvollisia ole juuri helpompi käyttää huonosti perusteltuihin sotiin

Ei, sillä tällöin johtajat joutuvat määräämään sotaan ihmisiä, jotka tekevät normaalisti jotain muuta työtä, ja siirtymä arkielämästä sotimaan vaatii vahvat perustelut. Yleisessä asevelvollisuudessa myös johtajien, heidän kavereidensa ja muiden korkesti koulutettujen pojat ja nuo henkilöt itse joutuvat sotaan. Kynnys on siis korkea, ja ylittyy vain hätätilanteessa.

> Vapaaehtoiset taas voivat kieltäytyä sellaisista sotaretkistä, jotka ovat heidän oman moraalinsa vastaisia.

Sellaista armeijaa ei kai järjestynessä yhteiskunnissa vielä ole ollut, jossa sotaan lähdettäessä armeijan sotilaat voisivat lähteä mukaan halunsa mukaan. Jos lähdettäessä kysytään vapaaehtoisia, kyseessä on kai lähinnä palkkasoturiarmeija. (Vapaaehtoisten sotaretkiä maailmalle en kannata, sillä pieni joukko sekopäitä saadaan aina koottua kasaan, ja siitä ei mitään hyvää seuraa.)

> Suomessa asevelvollisuusarmeija ylitti jatkosodassa vanhan rajan. Jos armeija olisi muodostettu vapaaehtoisista, sotilaiden olisi ollut helpompi kieltäytyä jatkamasta rajan yli.

Niin kai. Et kai tosissasi tähtää sellaiseen puolustusratkaisuun, jossa vihollisen hyökätessä maahan, rintamalta voi lähteä milloin tahansa kotiin. Tuo olisi tavallaan inhimillistä yksilöiden kannalta, mutta romuttaisi aika totaalisesti puolustusvoimien uskottavuuden potentiaalisten hyökkääjien silmissä, ja myös rintamalle vielä jäävien omien sotilaiden silmissä. Näyttää vähän siltä kuin tähtäisit siihen, että kun oman armeijan tastelumoraali katoaa, niin sodatkin katoavat maailmalta. Eipä taida toimia noin. Suomen asevelvollisuuspohjaisen puolustuksen yksi kulmakivi (ja suuri pelotevaikutus) on ollut kansan laaja sitoutuminen oman maan puolustamiseen.

Turkin esimerkissä en näe pointtiasi siitä, miten asevelvolliset ja ammattilaiset erosivat toisistaan, ja miten se liittyi tuohon aiempaan kommenttiini. En usko että asevelvollisuuden suorittaneiden komentaminen erilaisiin operaatioihin on olisi ainakaan Suomesa helpompaa kuin ammattisotilaiden komentaminen vastaaviin tehtäviin. (Tämän hetken asevelvolliset voivat olla nuoruutensa vuoksi helposti komennettavissa, mutta jo reserviin siirtyneet ovat jo eri asia.)

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #44

"Ei, sillä tällöin johtajat joutuvat määräämään sotaan ihmisiä, jotka tekevät normaalisti jotain muuta työtä, ja siirtymä arkielämästä sotimaan vaatii vahvat perustelut."

Sekoitat reserviläisarmeijan ja asevelvollisarmeijan. Reservin voi muodostaa myös vapaaehtoisista, kuten täällä on esitetty: http://ohion.fi/tilalle.htm

"Sellaista armeijaa ei kai järjestynessä yhteiskunnissa vielä ole ollut, jossa sotaan lähdettäessä armeijan sotilaat voisivat lähteä mukaan halunsa mukaan."

Kyllä monissa armeijoissa on taistellut vapaaehtoisia. Oma isoisäni osallistui vapaaehtoisena talvisotaan, vaikka hän oli vielä alaikäinen tuolloin.

"Et kai tosissasi tähtää sellaiseen puolustusratkaisuun, jossa vihollisen hyökätessä maahan, rintamalta voi lähteä milloin tahansa kotiin."

En ota siihen kantaa. Totean vain, että rauhanaikana suoritettuun asepalvelukseen kannustaminen on kaikilla mittareilla (taloudellisuus, hyvinvointi, tasa-arvoisuus jne.) parempi ratkaisu kuin pakottaminen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #45

Ehkä sekotat itse tahallasi :-). Suomessa on asevelvollisia, jotka siirtyvät sitten reserviin, ja reservi muodostaa armeijan rungon. Jos haluat viitata muihin käytäntöihin, niin sekin käy, mutta vaatii lisäselityksen. Armeijan voi toki muodostaa vapaaehtoisista, mutta en puhunut sellaisesta, vaan yleiseen asevelvollisuuteen perustuvasta järjestelmästä (kuten kai Tommi Kangasmaakin).

Armeijoissa on kyllä taistellut vapaaehtoisia, mutta ei heilläkään ole ollut oikeutta päättää kerran mukaan lähdettyään, mihin taisteluun lähtevät ja mihin eivät.

Olen eri mieltä tuosta vapaaehtoisen palvelukseen osallistumisen paremmuudesta jokaisella mittarilla. Monia syitä vastakkaiseen suuntaan.

Mutta nyt mentiin jo paljon sivuun tuosta väitteestäni, että asevelvollisuuteen perustuva reserviläisarmeija nostaa sotaan ryhtymisen kynnystä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #45

"Vapaaehtoiset taas voivat kieltäytyä sellaisista sotaretkistä, jotka ovat heidän oman moraalinsa vastaisia."

Eikö tuossa ole jo hiukan liialti idealismia, ehkä naiiviuttakin? Lähinnä kun ajattelee niitä janttereita keskimäärin, jotka palkka-armeijoihin päätyvät.

Ihmiskunnan historiassa riittämiin tapauksia, joissa fiksumpiakin kavereita on saatu osallistumaan hyvän vedättäjän johdolla toimintaan, jota myöhemmin hiljaa hävetään. Karseimpana esimerkkinä kenties natsipuolueen propagandistit, jotka saattoivat kokonaisen kansakunnan likipitäen kollektiivisen orgasmin tilaan.

"Totean vain, että rauhanaikana suoritettuun asepalvelukseen kannustaminen on kaikilla mittareilla (taloudellisuus, hyvinvointi, tasa-arvoisuus jne.) parempi ratkaisu kuin pakottaminen."

Ongelma kilpistyy siis pakottamiseen. 70-vuotisen rauhanjakson aikana toki on ollut aikaa myös rakennella liberalistisia ideaaleja.

Vaikka onkin ehkä jo kulunut vastaesimerkki käytettäväksi, niin hiukan hassulta kuulostaa myös "verojen maksamiseen kannustaminen on kaikilla mittareilla parempi ratkaisu kuin pakottaminen."

Yleiskuvaksi tästä ketjusta jää tuntuma, että pragmatismi ja idealismi käyvät vääntöä niinkin tärkeästä asiasta kuin valtion puolustusratkaisu.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ase velvollisu on ilman muuta paras ratkaisu. Sotiminen on senverran vaarallista että kukaan ei sitä mielellään tee ,on olemassa vaara että jos käsky käy niin ei riveihin saadakaan tarvittavaa määrää miehiä riviin jos joku diktaattori havaitsee tämänlaisia oireilua niin hän kyllä käyttää sen hyödykseen. Eli armeija täytyy olla pakollinen ja vapaamatkustusta ei saa sallia vaikka kuinka pelottaisi. Balttia oli hyvä esimerkki kun et mene omaan armeijaan ,niin sinut pakko otetaan valloittajan armeijaan ja joudut kaikista pahempiin tehtäviin. Ei maailma ole mihinkään muuttunut, vaikka kuviteltiin ikuisen rauhan tulleen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jos puolustussuunnittelun lähtökohtana on, että Suomen kokoista maata on puolustettava ja asiallinen kalusto siihen on hankittavissa 230 000 sotilaalle, niin tuohon vahvuuteen ei kyllä päästä millään muulla tavalla kuin kehittämällä varusmies / reserviläisjärjestelmää nykyiseltä pohjalta.

Lasketaanpa vastaavan kokoisen ammattiarmeijan kulut miten päin tahansa, se ei mahdu valtion menoarvioon mitenkään.

Ei ole haitaksi, että sodan ajan vahvuuteen voidaan tällöin jatkuvasti sijoittaa parhaat ja kenttäkelpoisimmat koulutetuista ikäluokista poistaen sijoituksesta huonommin sopivat, ja täydennykset vahvuuteen voidaan toteuttaa tarvittaessa. Se, että koulutettua reserviä jää sijoittamatta ja he toimivat poikkeusoloissakin siviilitehtävissä, ei millään tavoin ole haitaksi kokonaisuudelle yhteiskunnan toimiessa aivan eri tilassa.

Parantamisen varaa löytyy tottakai, mutta perusratkaisu on oikea meidän oloihimme. Olisi kardinaalimunaus tärvellä toimiva järjestelmä, etenkin tällaisena historiallisena aikana, jolloin yllätyksiä voi tapahtua muuallakin kuin Ukrainassa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Lasketaanpa vastaavan kokoisen ammattiarmeijan kulut miten päin tahansa, se ei mahdu valtion menoarvioon mitenkään."

Sekoitat näkyvät ja todelliset kustannukset: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

"Asevelvollisuuden poliittista tukea synnyttää myös se, että huomattava osa äänestäjistä sekoittaa kirjanpidolliset ja todelliset taloudelliset kustannukset, kuvitellen että asevelvollisuus on taloudellisesti edullinen ratkaisu. "

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Paljonko siis lasket henkilöstökustannuksiksi vuodessa 230 000 sotilaan ammattiarmeijalle? Paljonko sen jälkeen jää vielä varaa kalustohankintoihin?

Kyllä olen aivan samaa mieltä siitä, että "talkoisiin" osallistuvat varusmiehet joutuvat yksilöinä kantamaan kohtuutonta taloudellista taakkaa velvollisuutensa täyttämisestä. Varusmiesten päivärahoja olisi syytä korottaa huomattavasti ja maksaa kotiuttamisrahaa takavuosien tapaan. Mutta kaikesta laskennallisesta viisastelusta huolimatta järjestelmä sentään toimii, ja se 230 000 maanpuolustajaa saadaan oikeasti riviin pahoina päivinä jos käsky käy. Linkittämäsi professori Panu Poutvaaran teoretisointi tuskin vakuuttaisi enää ketään länsinaapurissa.

Onhan se Ruotsissa jo nähty kuinka siihen ylistettyyn "vapaaehtoisuuteen" perustuva rekrytointi ei kerta kaikkiaan käytännössä toimi vaan jättää maan suojattomaksi aseellisen hyökkäyksen edessä. Vahvuudeltaan 230 000 mobilisoitavien sodan ajan joukkojen muodostaminen ei siinä yksinkertaisesti onnistu ikinä.

Pahimmassa tapauksessa miehistöpulasta johtuvan riittämättömän sotilaallisen suorituskyvyn ja pelotteen takia vauraskin maa joutuu sotaan, joka muuten olisi voitu välttää, ja hävitty sota ja miehitys tulevat seurauksiltaan mittaamattomasti kalliimmaksi kuin asiallisesti järjestetty maanpuolustus.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #52

"Paljonko siis lasket henkilöstökustannuksiksi vuodessa 230 000 sotilaan ammattiarmeijalle?"

Reservin muodostaminen vapaaehtoisista on aina edullisempaa kuin pakotetuista. Tällä hetkellä Suomen puolustusbudjetti on 2,7 mrd + n. 2,4 mrd asevelvollisuuden piilokuluja. Asevelvollisuuden lakkauttamisen jälkeen saisimme saman suuruiset 230 000 sotilaan joukot alle viidellä miljardilla. Jos emme saa, silloin asevelvollisuuden piilokulut on arvioitu liian pieniksi.

Asiasta on olemassa taloustieteellinen konsensus: http://ohion.fi/faktaa.htm

"Asevelvollisuuden kustannuksia arvostelevassa taloustutkimuksessa onkin nähty, että näennäisestä julkistaloudellisesta edullisuudestaan huolimatta asevelvollisuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi sen koettujen kansantaloudellisesti kielteisten vaikutusten kautta. Talousteorian pohjalta argumentoivat ja bruttokansantuotetta mittarinaan pitävät kiinnittävät huomiota siihen, että asevelvolliset itse asiassa maksavat itse puolustusmenojaan joutuessaan tekemään alipalkattua työtä. Asepalveluksen suorittaminen myös lykkää opiskeluja ja lyhentää työuria.

Kyseessä on siis tulonsiirto nuorilta (miehiltä) vanhemmille ikäluokille, joiden verorasitus pysyy pienempänä, koska osa puolustusmenoista maksetaan kaikilta perittävien verovarojen sijaan nuorten ikäluokkien tietyn osan työllä. Tilanteen ongelmallisuutta vahvistaa länsimaiden heikkenevä huoltosuhde, jolloin nuorempiin ikäluokkiin kohdistuu muutenkin aiempaa suurempia taloudellisen tuottavuuden paineita.

Talousteorioista ammentava kritiikki näkee myös asevelvollisuuden rikkovan räikeästi suhteellisen edun ja erikoistumisen periaatteita vastaan. Ihmisten kyvyt ovat erilaisia ja yksilön on mielekästä erikoistua sellaiseen tuottavaan toimintaan, johon hänellä on taipumuksia ja jossa hänen panoksellaan saavutetaan suurin hyöty. On taloudellisen logiikan vastaista määrätä asepalvelukseen siihen huonosti sopivia tai sellaisia, joiden tuottavuus olisi merkittävästi suurempi jollain toisella sektorilla. Talouden näkökulmasta ei siis ole järkeä ”tehdä ekonomisteista pakolla kiväärimiehiä.”"

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Eräs näkökohta sodanajan vahvuuksiin suhteessa reservin kokonaisvahvuuteen on pitkäaikasen sotilaallisen kriisin aikaisen valmiuden ylläpitäminen. Pitkäkestoinen valmiuden ylläpitäminen edellyttää, että valmiudessa olevien joukkojen henkilöstöä voidaa kierrättää eli puhutaan rotaatiosta. Kierrätys on välttämätöntä, jotta yhteiskunnan perustoimintoja voidaan ylläpitää.

Toinen asia on sitten tuo varustuksen riittämättömyys. Siihenkin löytyy lääkkeitä, jos Suomella on ystävällismielisiä valtioita tai yheisöjä, joiden materiaaliin voidaan tukeutua. Aseet ja varusteet eivät maailmasta ole lopussa. Varustuksen saaminen onkin sitten poliittinen asia.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Saksa ja Ruotsi pakittavat muutama vuosi sitten tekemästään ratkaisusta siirtyä ammattiarmeijaan. Turvallisuus on kaikille valtioille tärkeä asia ja pakitus osoittaa, että on huomattu tapahtuneen karkean virheen. Jonkun pitäisi kantaa poliittinen vastuu, sen verran kardinaalimunaus pakostikin on kysymyksessä.

Itämeren turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos, tätä ei kai kukaan kiistä. Tässä kohtaa armeijan toiminnan hyväksi koettujen periaatteiden muuttaminen joksikin muuksi olisi yksinkertaisesti vastuutonta. Tässä asiassa ja tässä tilanteessa ei ole hyvä ryhtyä "innovatiivisiin" kokeiluihin.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Nämä sinun kirjoituksesi vaikuttavat usein enemmän venäläistyyliseltä infovaikuttamiselta kuin pyrkimykseltä realistiseen ja rehelliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Väität monia RESERVILÄISARMEIJAN etuja asevelvollisuuden ansioiksi. Esimerkiksi tämä kappale:

"Asevelvollisuuden sisäänrakennettuihin etuihin kuuluu myös se, että yhteiskunnasta voidaan ottaa kansalaisia koulutukseen ja laittaa heidät sen jälkeen takaisin siviilimaailman töihin. Osaaminen laitetaan reserviin, josta se poimitaan käyttöön tarvittaessa, eikä epämotivoituneita tarvitse rekrytoida pysyviin tehtäviin."

Reserviläisarmeija taas voidaan rakentaa pakottamalla tai vapaaehtoisesti.

Väärä vastakkainasettelu nimenomaan asevelvollisuusarmeijan ja ammattiarmeijan välillä taas on jo klassisen väsynyttä infovaikuttamista ja propagandaa. Oikeat esilläpidetyt vaihtoehdot Suomessa ovat vapaaehtoinen paremmin aseistettu enemmän harjoitteleva reserviläisarmeija paremmilla päivärahoilla ja nykyinen malli, jossa puolet sodan ajan joukoista ei kertaa lainkaan.

Pääsääntöisesti asevelvollisuuden vastustajat eivät ammattiarmeijasta puhu, mutta asevelvollisuuden puolustajat tuovat sen aina keskusteluun. Miksi? Eikö rehellinen keskustelu kiinnosta?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Puolustusvoimat on eräs niistä valtion insituutioista, joka vielä ymmärtää päätehtävänsä, tajuaa valmistautumisen merkityksen ja osaa ennakoida asioita, kun me muut (=osa meistä) vielä elämme Wanhan waltausta.
Eihän meillä muuten jatkuvasti kuulisi lausuntoja siitä, miten "tilanne yllätti kaikki" (ei kaikki, vaan puhujan kavereineen). Siksi kerran vielä esim. Erkki Toivasen ajatuksia v:lta 2008:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4242...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#53

>....tajuaa valmistautumisen merkityksen ja osaa ennakoida asioita....

ooo

Eikö päinvastoin pitäisi sanoa että mahdollinen sota tai konflikti ei _varmasti_ ole sellainen kuin odotetaan. Valmistaudumme väärään sotaan.

Meidän tulisi valmistautua sotaan aseiden ostoa vastaan ja jatkaa rauhallista elämää naapureittemme kanssa pitäen huolta esim sisäisestä turvallisuudestamme.

Viime talven pakolaisetkin tulivat vaikka Suomessa on monta tutkimusorganisaatiota, joiden olisi pitänyt osata ennustaa tuleva.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pakolaiset. Menee ohi blogin aiheesta, mutta...

Ei olisi ollut "poliittisesti soveliasta" viime kesänä todeta, että tuhannet näyttävät pukkaavan kohti pohjoista, vaikka se varmasti tiedettiinkin. Olihan asiasta jo vuosia keskusteltu
Kun liikettä oli Kreikan, Unkarin ja Itävallan tasalla, vain osaamattomat 'tervaperseet' (lainatakseni oopperalaulaja Martti Talvelan käyttämää termiä) istuvat kädettöminä, eivätkä edes päätä "entä jos" ja anna tehtävää rajavartiostolle.
Sisäministerin rooli on avainrooli. Edelleenkin ja vastaisuudessa. Ei pidä peesata Saksaa, jos se tekee tyhmyyksiä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen perusta.

Jos yleisestä asevelvollisuudesta livetään ja halutaan samalla pysyä erossa Venäjän vaikutuspiiristä, niin puolustusmäärärahojen määrä tulisi kasvattaa ainakin neljä kertaa suuremmiksi nykytasosta.

Lassi Mäkelä

"And so the shitstorm began" Okei ei vaan tosissaan kun puhun näin 20vuotiaan näkökulmasta joka juuri kävi armeijan. Komppaan Tommin kommentit aikalailla täysin. En ymmärrä miksi ei ruotsissa voisi olla sama malli kuin suomessa? Käytännöllisesti joo hieman ehkä resursseja ja muita liikaa kuluttava systeemi MUTTA. Siinä vaiheessa jos se tilanne tulee mitä kukaan ei toivo että suomea jouduttaisiin puolustamaan ulkomaista aggressiota vastaan niin minun mielestä hyvin koulutettu yli 250,000 miehen sekä naisen puolustusvoima ei voi ainakaan kovin huono asia olla.

Omasta mielestäni mitä armeijassa aikaani vietin niin voisin sanoa näin. Koulutus oli mahtavaa ja niinkuin Tommikin tuossa yhdessä kommentissa sanoi niin ei sitä siellä 25 asteen pakkasessa ja lumipyryssä ruveta viholliselta kyselemään että voitaisiinko mennä lämmittelemään telttaan. Siellä koulutetaan tosi tilannetta varten mikä on minun mielestäni aivan oikein. (vaikka tosin peruskoulutuskauden alussa olin erimieltä koska homma välillä olikin harvinaisen vittumaista)

Koulutuksen pitää olla rankkaa ja ilmoille altistamista. Se että missä se raja menee niin koulutuksessa ehkä ei tarvitsisi sitä koulutettavaa tuhota henkisesti tai fyysisesti (mikä ei nyky suomen puolustusvoimissa ole edes lainpuitteissa mahdollista)

Omasta mielestä puolustusvoimien taktiikoita pitäisi muuttaa nykyisemmälle tasolle. En ole löytänyt ihan hirveää määrää logiikkaa nyky puolustus taktiikassa, sen verran siis mitä olen siittä lukenut ja oppinut. (voin toki olla väärässäkin en sitäkään kiellä.)

Ja se mitä luin täällä heitettävän että valmistautuisimme väärään sotaan.

Se on yksi ongelma muiden lisäksi 2010-luvulla emme me voi ennustaa miten tai mitä tapahtuu koska moderneilla aseilla ei euroopassa/länsimaissa ole käyty sotaa. Siihen voi yrittää varautua mutta koskaan ei täydellisesti voi olla varma miten sota käydään jos sellainen konflikti edes tulee.
Ydinaseet ovat kuitenkin 99% varmuudella pois kuvioista. Ei kukaan enään niin hullu ole että pitäisi kättään napilla nyky maailmassa.

Toimituksen poiminnat