TommiKangasmaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Puolustuspolitiikka

Suomi on Nato-maa ilman jäsenyyttä

Olen viime aikoina keskustellut äänestäjäkuntani kanssa suosikkiaiheestani eli Natosta varsin kiivaasti. Keskustelussa olen huomannut useita virheellisiä vasta-argumentteja, jotka eivät väitteinä ole välttämättä vääriä.

 

1. Suomi joutuisi puolustamaan muita valtioita ja osallistumaan ulkomaisiin sotatoimiin tai operaatioihin

 

Muuttuuko Suomen Nato-linja?

Donald Trumpin tultua valituksi Yhdysvaltain presidentiksi on paikallaan pohtia, miten tämä vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan, jonka keskeinen puheenaihe on hallituksen Nato-linja. Lukaisin syksyn kuluessa kahden keskustavaikuttajan aihetta käsittelevät kirjat. Viime keväänä ilmestyi Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa ja tänä syksynä Alpo Rusin Yhdessä vai erikseen – Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikka tienhaarassa (Docendo 2016).

Suomi ei voi jäädä Itämeren harmaalle vyöhykkeelle

Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on kehittynyt viime vuodet hyvin mielenkiintoiseen suuntaan. Venäjän laivaston ja ilmavoimien toiminta on aktivoitunut jatkuvasti ajan mittaan ja maan kyky sekä halukkuus rajojensa ulkopuolella toteutettaviin sotilasoperaatioihin on nähty viime vuosina Georgiassa, Ukrainassa sekä tuoreimpana Syyriassa. On tullut selväksi kaava: kun Venäjä katsoo, että sen turvallisuutta tai intressejä uhataan, se käyttää eriasteisia painostuskeinoja, joista suoraan ja radikaaliin sotilaallisen voiman käyttöön voidaan siirtyä nopeasti ja varoittamatta.

JAS Gripen oikea valinta Suomelle

Suomi tulee vääjäämättä korvaamaan tulevaisuudessa Hornet – hävittäjät uusilla koneilla. Vasemmistoliitto on perinteisesti, asiallisin perusteluin ollut erittäin kriittinen uuden sotakaluston hankinnan suhteen. Riippumatta siitä, ajoittuuko Hornetien korvaamispäätös nousu- tai laskukauteen, kyseessä on jopa kymmenen miljardin päätös.

Ruotsin hallitus vahvistaa infosotavalmiuksiaan: maa liittyy NATOn STRATCOMiin

Ruotsin hallitus vahvistaa infosotavalmiuksiaan: Ruotsi liittyy NATOn STRATCOMiin

STRATCOM = NATON strategisen viestinnän keskus

*

Ruotsin rintamalla tapahtuu.  Näin kai voisi tilannetta kuvailla, ilman ironian pilkahdustakaan.

Ruotsi palauttaa kuusi vuotta sitten lakkauttamansa yleisen asevelvollisuuden, ja vieläpä sukupolineutraalissa muodossa; Ruotsi sijoitti komppaniallisen sotilaita valmiuteen Gotlantiin; Ruotsi sitä – Ruotsi tätä.

Voiko puolustuspolitiikka olla konsensuspolitiikkaa?

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen, Krista Mikkonen kirjoitti tämän päivän Helsingin Sanomien mielipidepalstalla puolustuksen turvaamisesta nykyaikaisin ja kustannustehokkain keinoin. Yksi keinoista olisi asevelvollisuuden maltillinen muutos kohti vapaaehtoisuutta, mikä on vihreiden tavoite.  Perusongelma näissä kannanotoissa on se, että puolustuspolitiikan tekoon liittyy vahvasti oman poliittisen agendan ajaminen. Se ei välttämättä sovi hyvin yhteen puolustuksen tarkoituksenmukaisuuden tai tehokkuuden kanssa.

USA ja Nato – Suomi says: ”Welcome!”

En voi salata mielihyvääni sen johdosta, että Yhdysvallat osoittaa auttamisen halua Suomen pulmallisissa puolustusratkaisuissa. Maavoimien mekanisoitu harjoitus Arrow 16 on edelleen käynnissä Niinisalossa, ja Yhdysvaltain kansalliskaartin hävittäjät pyyhkivät Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan taivaita runsaan viikon ajan.

Nato-harjoitukset kertovat, ettei Suomi ole mikään Valko-Venäjä

# Amerikkalaisten sotilaiden ja sotakaluston vierailuista ja harjoittelusta Suomen kamaralla on nostettu älämölöö. Puolustusministeri Jussi Niinistön (PS) sanotaan neuvotelleen salassa näistä vierailuista. Opposition kansanedustajat väittävät, että heille ei ollut kerrottu asiasta.  Puolustusministeri on toista mieltä.  

   SSS-ministereiltä on kysytty, pyysikö Suomi aseita tänne vai tarjosiko USA. Ensin ei osattu sanoa. Sitten todettiin, että amerikkalaiset olivat tarjonneet.

Tilasiko Paavo Väyrynen oman "noottikriisinsä" 1978?

Tuo otsikon mukainen kysymys esitettiin Väyryselle lähes neljä vuosikymmentä sitten. Jo tuolloin Väyrynen kiemurteli asian tiimoilla. Koska jupakkaan ei ole saatu vieläkään uskottavaa selitystä, niin on syytä palauttaa mieleen millaisessa ”kähmintäkulttuurissa” Väyrynen marinoitui. Oikeastaan olisi oleellista, että Väyrynen itse selvittäisi toimintansa vieraan vallan edustajien kanssa.

Puolustuskykymme paranee kansainvälisissä harjoituksissa

Oman joukkueen kanssa harjoittelu kantaa tiettyyn rajaan saakka. Kehittyäkseen eteepäin, on harjoiteltava toisten kanssa. On hyvä, että puolustuksen näkökulmasta suomalaiset pelaavat vain kansainvälisiä harjoituspelejä.  Yhä useammat demokraattiset maat ovat ilmoittaneet halukkuutensa harjoitella Suomen kanssa ja tuottaa maanpuolustukseemme tehoa ja laatua.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä